PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<ul>
<li style="font-weight: 400;">Vertailuanalyysit</li>
<li style="font-weight: 400;">Toiminnan tappiollisuus ja  COVID-19:n aiheuttamien erityisten kulujen allokointi</li>
<li style="font-weight: 400;">Valtioiden myöntämä tuki  COVID-19-tilanteeseen</li>
<li style="font-weight: 400;">Rajat ylittävät siirtohinnoittelun ennakkosopimukset (APA).</li>
</ul>
Ohjeessa käydään läpi keinoja arvioida pandemian vaikutuksia etuyhteysliiketoimiin ja yhtiöiden kannattavuuteen, keinoja hankkia tietoa vertailukelpoisista hinnoista ja arvioida, miten markkinaehtoperiaatetta soveltaen konserniosapuolten tulisi vastata pandemian vaikutuksista. 
Ohjeen mukaan pandemian vaikutukset tulisi huomioida konsernin sisäiseen hinnoitteluun ja esim. yhtiön kannattavuuteen. Tässä voidaan ottaa huomioon mm. toteutuneen ja budjetoidun tai normaalin myynnin, kulujen ja käyttöasteen erot. Lisäksi mm. valtion tukien sekä kertaluonteisten ja erityisten kulujen vaikutusten jakautumista etuyhteysosapuolien välillä arvioidaan markkinaehtoperiaatteen kannalta.
<h3>Vertailuanalyysit</h3>
Pandemian aiheuttama markkinahäiriö on laajalti heikentänyt historiallisen vertailuaineiston luotettavuutta. Tämä vaikeuttaa osaltaan merkittävästi sekä liiketoimien hinnan asetantaa että jälkikäteistä testaamista vertailuanalyysien avulla.
<blockquote>Pandemiavuoden hinnan asetannassa käytettävään tietoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perusteltuja oikaisuita historialliseen dataan pidetään mahdollisina. </blockquote>
Oikaisun perusteina nostetaan esiin mm. makroekonominen data, jota mahdollisesti tukee tilastollinen analyysi esimerkiksi BKT:n muutoksen vaikutuksista kannattavuuteen. Toisaalta mikä vain soveltuva julkinen lähde saattaa ohjeen mukaan tarjota tukea hinnanasetantaan ennen kuin vertailuaineistona käytettävät vuoden 2020 tilinpäätöstiedot tulevat saataville. Oikaisun soveltuvuutta on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon mm. pandemian vaikutukset tarkasteltavaan toimialaan ja markkina-alueeseen.
Toisaalta vuoden 2021 aikana laadittavien vuoden 2020 operatiivisia liiketoimia koskevien vertailuanalyysien kohdalla on mahdollista harkita poikkeuksellisesti yhden vuoden datan käyttöä normaaliolosuhteissa käytettävän kolmen vuoden vertailuaineiston sijaan. 
<blockquote>Pandemiavuotta koskevissa vertailuanalyyseissä on myös kiinnitettävä erityistä huomiota vertailukelpoisuuteen ja näin pyrittävä huomioimaan pandemian erilaiset vaikutukset markkina-alueesta ja toimialasta riippuen.</blockquote>
Niin hinnoittelun asetannassa kuin testaamisessa voidaan vertailuaineiston epäluotettavuuden johdosta harkita käytettäväksi  useampaa kuin yhtä menetelmää, mikä erityisesti  COVID-19-tilanteessa voi parantaa hinnoittelun luotettavuutta.
<h3>Tappiollisuus</h3>
Ohje käy läpi COVID-19-kriisin vaikutusta rutiinitoimijoiden tappiollisuuteen. Näiltä osin ohje tukeutuu vahvasti olemassa olevaan siirtohinnoitteluohjeistukseen. Keskeistä on tunnistaa pandemian aiheuttamat riskit sekä tehdä analyysi siitä, miten riskien kantaminen jakautuu liiketoimen osapuolten välillä. Toisaalta joissain tilanteissa pandemia luo edellytykset osapuolten väliseen riskien ja tappioiden jakoon mm. sopimusten uudelleen neuvottelulla tai poikkeusoloihin soveltuvan Force Majeure -ehdon soveltamisella. Ohjeessa käsitellään myös pandemian aiheuttamia poikkeuksellisia kustannuksia ja niiden käsittelyä tuloksen analysoimisessa.
<h3>Valtiontuki</h3>
Valtioiden myöntämien COVID-19-tukien vaikutus sisäiseen hinnoitteluun ja yhtiön kannattavuuteen on  analysoitava. Huomiota kiinnitetään mm. siihen, mihin liiketoimeen tai riskiin COVID-19-tuet kohdistuvat ja minkä osapuolen kannettavana näitä riskejä pidetään.
<h3>Ennakkosopimukset</h3>
Ohje sisältää myös arvioita pandemian vaikutuksista jo neuvoteltujen valtioiden välisten siirtohinnoittelun ennakkosopimusten (APA) sitovuuteen. Tärkeää on arvioida, miten pandemia  vaikuttaa olemassa olevan APA:n soveltamiseen ja tarvittaessa käydä keskustelu APA:n osapuolten kanssa mahdollisista vaikutuksista. Ohje vakuuttaa tämän työkalun soveltuvan myös jatkossa ennakolliseen verovarmuuden hakemiseen.
Verohallintojen suuntaan ohje nostaa esiin vastuun riitojen välttämisessä tilanteessa, jossa markkinoilla ei ole saatavilla perinteisin tiedonhankkimiskeinoin vertailukelpoista dataa hinnoittelun tueksi. Toisekseen verohallintoja kehotetaan suhtautumaan joustavasti verovelvollisaloitteisiin hinnoittelun oikaisuihin esimerkiksi vielä tilikauden 2020 jälkeen, kun markkinaehtoisuuden arviointiin käytettävä tieto on tullut saataville.
Konserneilta edellytetään vastaavasti pandemian vaikutusten selvitystä ja asioiden huolellista dokumentointia kaikkiin poikkeuksellisiin toimiin liittyen.
<blockquote>Kokonaisuutena arvioiden ohje nostaa esiin valikoituja kohtia aikaisemmista siirtohinnoitteluohjeista ja siten luo sillan markkinaehtoperiaatteen soveltamiseen pandemian aikana. Ohjeen käytännönläheisimmät osiot liittyvät pandemian vaikutusten tunnistamiseen ja vertailuanalyysiin. </blockquote>
Muilta osin ohje jättää tapauskohtaisiin olosuhteisiin vedoten enemmän tulkinnallisuutta. 
Ohjeesta saa tervetullutta apua ja vinkkejä COVID-19-aikaan. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin poikkeuksellisten tilanteiden todistamisesta löydettävissä olevilla materiaaleilla, sekä siitä että hinnoittelupoikkeamien perusteleminen on tehtävä kuitenkin siirtohinnoittelun perusperiaatteita noudattaen. Tärkeintä on kerätä riittävä aineisto tukemaan valittavaa ratkaisua ja  dokumentoida se huolellisesti. 
<a href="https://www.oecd.org/tax/transfer-pricing/guidance-on-the-transfer-pricing-implications-of-the-covid-19-pandemic.htm" target="_blank" rel="noopener noreferrer">OECD: Guidance on the transfer pricing implications of the COVID-19 pandemic</a>
&nbsp;
Keskustelemme mielellämme kanssasi yrityksenne tilanteesta! Ota yhteyttä:
Teemu Peitsaari 
<a href="mailto:teemu.peitsaari@pwc.com">teemu.peitsaari@pwc.com</a> 
<a href="tel:00358207877172">020 787 7172</a>
Sari Takalo 
<a href="mailto:sari.takalo@pwc.com">sari.takalo@pwc.com</a> 
<a href="tel:00358207877262">020 787 7262</a>

OECD:ltä ohje COVID-19-pandemian vaikutuksista siirtohinnoitteluun

Aiheeseen liittyvät sisällöt