PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>OECD:n ohjeluonnos voitonjakamismenetelmän soveltamisesta</h2>
OECD julkaisi 22. kesäkuuta 2017 päivitetyn ohjeluonnoksen voitonjakamismenetelmästä (transactional profit split method), jossa annetaan lisäohjeistusta voitonjakamismenetelmän valintaan ja soveltamiseen. OECD julkaisi aikaisemman luonnoksensa kesällä 2016 ja on nyt vastaanottamansa kritiikin pohjalta pyrkinyt selkeyttämään <a href="https://uutishuone.pwc.fi/uutta-profit-split-ohjeistusta-odotellessa/">monia aiemmin epäselväksi jääneitä kohtia</a>.
Ensinnäkin päivitetyn ohjeluonnoksen tarkoituksena on selkeyttää menetelmävalintaan liittyviä kysymyksiä eli sitä, millaisissa tilanteissa voitonjakamismenetelmää tulisi lopulta soveltaa markkinaehtoisen hinnoittelun määrittelyssä.
<blockquote>Ohjeluonnoksen mukaan voitonjakamismenetelmä voi olla sopivin siirtohinnoittelumenetelmä, jos liiketoimen molempien osapuolten panokset ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita, kun kysymyksessä on integroituneen toimintakokonaisuuden siirtohinnoittelu tai integroitunut riskinjako.</blockquote>
Kuten aikaisempikin versio ohjeluonnoksesta, päivitetty ohjeluonnos yhä korostaa, että yksinomaan sopivien vertailukohteiden löytämisen hankaluus ei ole perusteltu syy siirtyä käyttämään voitonjakamismenetelmää, mikäli osapuolten toiminnan luonne edellyttää yksipuolisen siirtohinnoittelumenetelmän soveltamista. Lisäksi on huomionarvoista, että aikaisempaan ohjeluonnokseen sisällytetty erillinen kappale arvoketjuanalyysista sekä keskustelu rinnakkaisen ja peräkkäisen integraation eroista konsernin arvonluonnissa eivät ole tässä ohjeluonnoksessa mukana.
Varsinaisessa voitonjakamismenetelmän soveltamisessa tulee ensin määrittää jaettava voitto ja sen jälkeen vielä jakoavain, joka allokoi tuloksen sille osapuolelle, ja sen mukaan, miten arvo todellisuudessa luodaan. Ohjeluonnoksen mukaan osapuolten välillä voidaan jakaa joko 1) odotettu voitto tai 2) toteutunut voitto. Ohjeen mukaan toteutunut voitto tulisi jakaa erityisesti silloin, kun osapuolet jakavat keskenään samat liiketaloudellisesti merkittävät riskit tai kun osapuolet kantavat erikseen läheisesti toisiinsa liittyviä liiketaloudellisesti merkittäviä riskejä. Jos osapuolet eivät jaa keskenään tällaisia riskejä, suosittelee ohjeluonnos odotettujen voittojen jakamista.
Voitonjakamismenetelmää koskevan ohjeistuksen päivitysprojektissa OECD:n oli erityisesti tarkoitus laajentaa jakoavaimen määrittelyä ja valintaa koskevaa ohjeistustaan.
<blockquote>OECD antaakin päivitetyssä ohjeluonnoksessa pitkän listan mahdollisesti käytettävistä jakoavaimista, jotka nojautuvat muun muassa toimintaan sidottuihin varoihin, erinäisiin kustannuksiin tai jopa ajankäyttöön.</blockquote>
Lisäksi jakoavaimen valinta on pyritty selkeyttämään esimerkkien avulla, joita onkin melko runsaasti. Toisaalta ohjeistusta voidaan tulkita niin, että käytännössä mitä tahansa jakoavainta on mahdollista käyttää, kunhan valittu jakoavain on linjassa toimintoarvion, ja erityisesti riskien kanssa, ja se on luotettavasti mitattavissa. Lisäksi valittu jakoavain tulisi dokumentoida huolellisesti ja sitä tulisi käyttää johdonmukaisesti.
OECD on pyytänyt ohjeluonnokseensa kommentteja 15. syyskuuta 2017 mennessä ja julkinen kuuleminen tullaan järjestämään marraskuun 2017 aikana.
<a href="http://www.pwc.com/gx/en/tax/newsletters/pricing-knowledge-network/pdf/pwc-tp-oecd-beps-dis-drafts-attribution-of-profits-to-pe-trans-prof-splits.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Lue lisää Tax Insights -julkaisustamme</a>
<h2>Päivitetyt OECD:n siirtohinnoitteluohjeet sekä ohjepäivitys maakohtaisesta raportoinnista</h2>
OECD julkaisi 10. heinäkuuta 2017 päivitetyt siirtohinnoitteluohjeet (2017 edition of the Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprises and Tax Administrations). Päivitetyt siirtohinnoitteluohjeet korvaavat vuoden 2010 ohjeversion ja kokoavat yksiin kansiin lukuisat OECD:n siirtohinnoitteluun liittyvät ohjeistukset, joita organisaatio on jo vuodesta 2015 lähtien BEPS-projektin yhteydessä laatinut ja tasaisin väliajoin myös julkaissut.
Päivitetyt siirtohinnoitteluohjeet sisältävät lukuisia muutoksia.
<blockquote>Muun muassa markkinaehtoperiaatetta, aineetonta omaisuutta, konsernin sisäisiä palveluja sekä toiminnan uudelleenjärjestämistä koskeva ohjeistus on päivitetty. Lisäksi OECD:n uusi kolmiportainen lähestymistapa dokumentointiin (konserniraportti, paikallisraportti ja maakohtainen raportti) on implementoitu osaksi päivitettyjä ohjeita korvaten vanhan ohjeistuksen dokumentoinnista.</blockquote>
Päivitettyjen siirtohinnoitteluohjeiden lisäksi ohjetta maakohtaisesta raportoinnista (the CbC guidance) on päivitetty 18. heinäkuuta 2017. OECD antoi ensimmäisen version CbCR-ohjeesta kesäkuussa 2016 ja tämän jälkeen ohjetta on päivitetty tasaisin väliajoin. Nyt päivitetty ohjeversio sisältää seuraavat kaksi tarkennusta:
<ul>
<li>Uudessa ohjeessa otetaan kantaa tilanteeseen, jossa verovelvollinen on useamman kuin yhden toisistaan riippumattoman kansainvälisen konsernin omistuksessa. Ohjeen mukaan tällaisen yhteisyrityksen eli ns. joint venture -yhtiön tiedot tulee raportoida osana maakohtaista raporttia, jos sen tiedot on yhdistelty kokonaan (full consolidation) tai suhteellisesti (pro-rata consolidation) konsernitilinpäätökseen. Raportoitavaksi osapuoleksi ei katsota osapuolta, jonka tiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä (equity accounting rules). Tiedot raportoidaan samassa suhteessa, kuin ne on konsernitilinpäätökseen yhdistelty.</li>
<li>Lisäksi päivitetyssä ohjeessa todetaan, että kun valtiossa sijaitsee useampi kuin yksi konserniyhtiö, yhtiöiden tiedot kootaan pääsääntöisesti yhteen erillisten yritysten lakisääteisistä tilinpäätöksistä. K0nsolidoitujen tietojen käyttäminen maakohtaisessa raportoinnissa sallitaan, jos raportinantajan sijaintivaltio nimenomaisesti sallii konsolidoinnin.</li>
</ul>
Lue lisää päivitetyistä <a href="http://www.pwc.com/gx/en/tax/newsletters/pricing-knowledge-network/pdf/pwc-oecd-releases-updated-transfer-pricing-guidelines.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">siirtohinnoitteluohjeista sekä CbCR-ohjeesta</a>.

OECD:ltä siirtohinnoittelua koskevia ohjeita ja ohjeluonnoksia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Linda Karhinen

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!