PWC Uutishuone

Pääomarahasto menetti tappioiden vähentämisoikeuden omistajanvaihdoksen johdosta, kun vastuunalainen yhtiömies lunastaa kaikki äänettömien yhtiömiesten osuudet

Helsingin hallinto-oikeudessa olleessa ennakkoratkaisuasiassa (Helsingin HAO 16.2.2018 18/0154/6) oli kysymys siitä, katsotaanko yli puolet kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston omistajista vaihtuvan ja menettääkö rahasto tämän johdosta oikeuden vähentää sille vahvistetut tappiot, kun kaikkien äänettömien yhtiömiesten yhtiöosuudet vaihtavat omistajaa. Asia saattaa kuitenkin tulla vielä käsiteltäväksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Tapauksessa oli kyse suomalaisesta kommandiittiyhtiömuotoisesta pääomarahastosta, jonka kaupparekisteriin merkittynä toimialana oli tehdä oman pääoman ehtoisia ja vaihtovelkakirja- ja optiolainamuotoisia sekä muita vastaavantyyppisiä sijoituksia pääasiassa suomalaisiin yhtiöihin. Pääomarahastoa hallinnoi suomalainen osakeyhtiö Z Oy.

Rahaston äänettöminä yhtiömiehinä oli useita institutionaalisia sijoittajia ja sen ainoana vastuunalaisena yhtiömiehenä suomalainen osakeyhtiö Y Oy. Rahaston hallinnointiyhtiö Z Oy omisti vastuunalaisesta yhtiömiehestä Y Oy:stä n. 21 prosenttia, ja Y Oy:n osuus pääomarahaston tulosta oli 5/422. Y Oy oli alun perin maksanut rahastoon n. 0,4 miljoonan euron määräisen yhtiöpanoksen, josta oli myöhemmässä vaiheessa jäljellä n. 0,2 miljoonaa euroa. Yhtiösopimuksen mukainen äänettömien yhtiömiesten yhtiöpanosten alkuperäinen maksettu määrä oli yhteensä n. 42 miljoonaa euroa ja josta oli myöhemmässä vaiheessa jäljellä n. 25 miljoonaa euroa.

Rahaston yhtiösopimuksen lisäksi yhtiömiehet olivat sopineet yhtiön toiminnasta ja yhtiömiesten välisistä suhteista rahastosopimuksessa, joka oli tulkintaetusijajärjestyksessä ensisijainen suhteessa yhtiösopimukseen.

Rahastosopimuksen mukaan äänettömät yhtiömiehet eivät osallistuneet yhtiön hallintoon lukuun ottamatta toimintaa sijoitusneuvostossa ja yhtiömiesten kokouksessa. Yhtiö maksoi vastuunalaiselle yhtiömiehelle hallintotehtävien suorittamisesta vuotuisen hallinnointipalkkion. Vastuunalainen yhtiömies raportoi äänettömille yhtiömiehille puolivuosittain. Päätökset yhtiön puolesta tehtiin joko vastuunalaisen yhtiömiehen, sijoitusneuvoston tai yhtiömiesten kokouksen toimesta.

Vastuunalainen yhtiömies esitteli sijoitus- ja irtautumispäätöksensä sijoitusneuvostolle ennen niiden täytäntöönpanoa. Sijoitusneuvostolla on oikeus perustellusta syystä päätöksellään estää yksittäisen päätöksen täytäntöönpano (veto-oikeus) ja vastuunalaisen yhtiömiehen oli noudatettava sijoitusneuvoston päätöstä. Kaikki päätökset tehtiin sijoitusneuvostossa yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä, ellei sopimuksessa muutoin mainittu ja äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni oli ratkaiseva. Sijoitusneuvostossa oli korkeintaan kymmenen jäsentä, joista jokaisella oli yksi ääni.

Vuosittaisessa yhtiömiesten kokouksessa käsiteltiin muun muassa yhtiön sijoitustoiminnan suuntaviivat kuluvalle tilikaudelle. Jokaisella yhtiömiehellä oli yhtiömiesten kokouksessa hänen yhtiöpanoksensa euromäärää vastaava määrä ääniä. Päätökset yhtiömiesten kokouksessa tehtiin enemmistöpäätöksinä, ellei sopimuksessa tai muutoin yhtiömiesten kesken oltu toisin sovittu ja sijoituksista saadut tulot jaettiin yhtiömiesten välillä rahastosopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla.

Hallinto-oikeus totesi selostettuaan korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen KHO 1991 B 543 ja KHO 1996 T 3551 sisällön, että kyseiset ratkaisut koskivat niin sanottuja tavallisia kommandiittiyhtiöitä, joiden toiminnan keskeinen piirre on se, että vastuunalainen yhtiömies sijoittaa yhtiöön henkilökohtaisen työpanoksensa, jolla on hänen henkilökohtaisen vastuunsa kanssa keskeinen merkitys yhtiön toiminnan kannalta. Nyt kysymyksessä oleva pääomasijoitustoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö poikkeaa tällaisesta perinteisestä kommandiittiyhtiöstä huomattavasti hallinnollisesti, toiminnollisesti ja tarkoituksensa suhteen.

Hallinto-oikeus totesi, että pääomarahastona toimivan kommandiittiyhtiön harjoittama toiminta muodostuu yhtiömiesten yhtiöpanosten sijoittamisesta eri sijoituskohteisiin ja yhtiön varsinainen tarkoitus on tuoton kerryttäminen yhtiömiesten sijoituksille. Äänettömillä yhtiömiehillä on merkittävien taloudellisten oikeuksien lisäksi myös sijoitusten hallinnointiin liittyviä oikeuksia. Vastuunalainen yhtiömies Y Oy on rahastossa yhtiöpanoksellaan yhtenä sijoittajana, mutta rahastoa hallinnoi erillinen hallinnointiyhtiö Z Oy. Hallinto-oikeus katsoi, että tämänkaltaisessa pääomasijoitustoimintaa harjoittavassa kommandiittiyhtiössä äänettömien yhtiömiesten vaihtumisella on itsenäistä merkitystä arvioitaessa tuloverolain 122 §:n 1 momentissa tarkoitettujen osuuksien vaihtumista silloinkin, kun yhtiön vastuunalainen yhtiömies ei vaihdu.

Hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon pääomarahaston äänettömien yhtiömiesten sijoitusosuuksien olevan noin kymmenkertaiset verrattuna vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden arvoon, että vastuunalaisen yhtiömiehen lunastaessa pääomarahaston kaikkien äänettömien yhtiömiesten osuudet, yli puolet kommandiittiyhtiön osuuksista vaihtaa omistajaa tuloverolain 122 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen pääomarahasto menettää oikeutensa tappioidensa vähentämiseen omistajanvaihdoksen johdosta.

Ennakkoratkaisu koski verovuosilta 2017 ja 2018 toimitettavaa tuloverotusta ja se ei ole lainvoimainen. Näin ollen asian käsittely saattaa jatkua korkeimmassa hallinto-oikeudessa, mikäli se myöntää valitusluvan.