PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yhtiöoikeudellisesti järjestely tapahtuu yhdistetyllä suunnatulla osakeannilla ja suunnatulla osingolla. Jos osakkeenomistaja valitsee osakkeet, hänelle suunnataan ilmainen osakeanti. Jos osakkeenomistaja valitsee osingon, hänelle jaetaan perinteinen käteisosinko. Miten tällaista järjestelyä sitten verotetaan?
Keskusverolautakunta otti järjestelyn verotukseen kantaa julkaisemassaan ratkaisussa <a href="https://www.edilex.fi/kvl/20200021" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KVL:2020/21</a>. Osakeantia tulisi KVL:n mukaan verottaa kuten aiempaan osakeomistukseen perustuvaa osakeantia yleensäkin (ei synny tuloa, vanha hankintameno jaetaan vanhojen ja uusien osakkeiden kesken) ja osinkoa kuten osinkoa normaalisti verotetaan.
Koska ratkaisusta on valitettu, KVL:n perusteluiden arviointi on ehkä toisarvoista, mutta tapaus ilmentää mainiosti kolmea verojärjestelmän säännösten tulkintaan liittyvää kipupistettä: säännösten pirstaleisuutta, taloudellista epäneutraalisuutta ja korostunutta tukeutumista muotoon. Avaan näitä lyhyesti.
<h2>Säännösten pirstaleisuus</h2>
Tuloverojärjestelmä harvoin näkee metsää puilta. Sen luoma maailma on pirstaleinen, koottu yksittäisistä havainnoista. Toki järjestelmästä löytyy eheämpiä kokonaisuuksia, joissa säännökset ovat toistensa kanssa selkeämmässä suhteessa ja maailma vaikuttaa koherentilta. Nämä ovat kuitenkin vain saarekkeita lähes vuosisadan aikana muodostuneiden pirstaleiden seassa. Syy löytyy siis useimmiten historiasta – säännöksiä uudistetaan osittain ja kulloinkin erilaisin tavoittein.
Ajatellaan scrip dividend -järjestelyä. Siinähän tapahtuu kaksi asiaa: verovelvollinen valitsee varojenjakotavan ja saa sen mukaisen suorituksen. KVL:n ratkaisussa verovelvollinen oli menestyksekkäillä perusteluillaan pyrkinyt eristämään ensimmäisen tapahtuman (eli valinnan) verotuksen kannalta olennaisista oikeustosiseikoista – eihän valintaan itsessään liity mitään tuloa realisoivaa faktaa. Jäljelle jäi siten vain osinkoa tai osakeantia koskevien säännösten soveltaminen valittuun varojenjakotapaan.
Jos näitä tarkastellaan, niin esimerkiksi asiassa sovelletulla osakeantia koskevalla säännöksellä (tiedonjanoisille: TVL 47 §:n 3 momentti) pyrittiin viitisentoista vuotta sitten ilmiselvästi puuttumaan aivan toiseen epäkohtaan (osakkeen splittauksessa uusille osakkeille ei muodostunut lainkaan hankintamenoa).
<blockquote><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_96+2004.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Hallituksen esityksessä (HE 96/2004)</a> ei ymmärrettävästi siis sanallakaan puhuta esimerkiksi suunnatuista ilmaisanneista, joilla onkin jo taloudellista merkitystä osakkeenomistajille. Kuka nyt tällaiseen ylipäätään suostuisi?</blockquote>
Näinpä sovellamme nyt toisistaan irrallisia säännöksiä, jotka on säädetty ainakin osin eri tarkoituksiin. Kun säännöksiä nyt luetaan ylhäisessä yksinäisyydessä, niiden soveltaminen vaikuttaa kuitenkin perustellulta ja ehkä jopa välttämättömältä – parempaakaan ei taida olla tarjolla. Mitä tämä sitten tarkoittaa taloudellisesti?
<h2>Taloudellinen epäneutraalisuus</h2>
Kun vuonna 2004 lainsäätäjä pyrki poistamaan osakkeiden splittaukseen liittyvän taloudellisen epäneutraalisuuden, se ei tuolloin ainakaan nimenomaisesti osannut ottaa huomioon, että puolentoista vuosikymmenen päästä epäneutraalisuus nostaisi päänsä toisaalla.
<blockquote>Scrip dividend -järjestelyssä verotuksesta johtuen rationaalinen osakkeenomistaja (luonnollinen henkilö, kuten ennakkoratkaisun hakijana) nimittäin valinnee ainakin perustilanteessa aina osingon.</blockquote>
Hahmotetaan tilanne kuitenkin ensin ilman verotuksen vaikutusta. Jotta valinta olisi reilu, tulisi sekä osingon että osakkeet valinneiden osakkeenomistajien olla varojenjaon jälkeen toisiinsa nähden verrattavassa tilanteessa. Kun toiset osakkeenomistajat saavat osinkoa, tämä laskee yhtiön arvoa, ja arvonlasku on kompensoitava toisille osakkeenomistajille antamalla heille suunnatusti suhteessa enemmän osakkeita (mikä liudentaa puolestaan osinkoa saaneiden omistuksen arvoa osingon määrällä). Menemättä tarkempiin numeerisiin esimerkkeihin¹ , lopputuloksen tulisi siis olla se, että osingonmaksun jälkeisellä arvostuksella
i) osakkeita saaneiden osakeomistuksen arvo pysyy samana kuin ennen osinkoa, kun taas
ii) osinkoa saaneiden osakeomistuksen arvo laskee osingon määrällä.
Kun oletetaan vielä, että markkinat toimivat tehokkaasti (osakkeet voidaan myydä), niin valinnan pitäisi olla taloudellisesti yhdentekevää.
Verotus muuttaa tilanteen. Kun osinko tulee julkisesta yhtiöstä, tulosta 85 % on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata. Asiassa on kuitenkin otettava huomioon osakkeiden arvon liudentumisesta koituva verohyöty. Osinkoa saaneiden hankintamenot pysyvät verotuksessa ennallaan, eli osakkeiden luovutuksella voidaan realisoida osingon suuruinen luovutustappio, joka voidaan nykyisin vähentää viime kädessä muista pääomatuloista täysimääräisesti.
<blockquote>Osingon saanti ja osakkeiden myynti yhdessä johtaisivat siis tässä yksinkertaisessa esimerkissä tuloa suurempaan vähennykseen, mikä on kieltämättä verotuksessa kohtalaisen harvinaislaatuinen lopputulos.</blockquote>
Vastaavaa hyötyä ei koidu osakkeet valinneille osakkeenomistajille. Heidän hankintamenonsa pysyy ennallaan, kuin myös osakeomistuksen arvo. Valinta on siis selvä (osinko), ja verotus vaikuttaisi vesittävän järjestelyn tavoitteet. Jotta järjestely toimisi, osakkeita valitseville tulisi kompensoida myös suhteellinen verohyödyn menetys.
Todellisuus on tietysti ideaalimaailmaa rikkaampaa, ja on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia valintoja konkreettisesti tehdään, mikäli siis järjestelyä tullaan käyttämään ja verotuksessa noudatetaan KVL:n muodollista linjaa. Tästä pääsemmekin viimeiseen kipupisteeseen eli muodon korostuneeseen merkitykseen.
<h2>Muodon korostunut merkitys</h2>
Joissain paikoissa verojärjestelmä hahmottaa maailman hyvin korostuneesti muotojen kautta. Erityisesti näin tuntuu olevan osakeyhtiön pääoman hallinnassa. Tämä vaikuttaa järkeenkäyvältä, onhan kyse nimenomaan vain muodoista: ritualisoiduista tuherruksista paperilla. Osinkoa käsitellään verotuksessa osinkona, osakeantia osakeantina jne., vaikka taloudellinen kokonaisuus voitaisiin ymmärtää myös toisin.
Yhtiöoikeudellisesti suunnattu varojenjako sekä suunnattu osakeanti vaativat yksimieliset osakkeenomistajat. Osingosta luopuvat tekevät niin nimenomaisesti, samoin kuin osakeannista luopuvat osakkeenomistajat. Olennaista taloudellisesti on kuitenkin, että luopuminen ei tapahdu vastikkeetta, vaan nimenomaisesti siinä uskossa, että luopumalla toisesta saadaan toinen.
Mitä jos voisimme tarkastella tilannetta muotoja laajemmin? Pidettäisiinkö olennaisena, että lopputulos vastaa taloudellisesti osakkeiden suunnattua hankintaa (peitellyn osingon peikko ainakin kurkistanee luolastaan)? Kiinnitettäisiinkö enemmän huomiota valintaan disponointina – samaan lopputulemaanhan päästäisiin myös jakamalla osinko kaikille osakkeille ja tekemällä maksullinen (tarvittaessa suunnattu) osakeanti? Pitäisikö verotuksen olla vaihtoehtojen välillä neutraalimpaa? Saataisiinko pirstaleista koottua koherentti kuva?
Nämä ovat laajemman tutkimuksen arvoisia kysymyksiä. Sillä välin jäädään odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden pohdintoja.
&nbsp;
¹ Mennään kuitenkin niihin numeerisiin esimerkkeihin: Ryhmä A omistaa 100 osaketta ja ryhmä B toiset 100. Yhtiön osakkeen hinta ja niiden hankintameno on 1/osake (yhtiön markkina-arvo siis on 200). Osinkoa jaetaan 0,1/osake. Ryhmä B valitsee saada osakkeita. Ryhmälle A maksetaan 10 osinkoa. Yhtiön markkina-arvo putoaa 190:een. Ryhmälle B suunnataan 11,111… osaketta. Ryhmän A omistuksen arvo on 100/211,111… x 190 = 90. Ryhmän B omistuksen arvo on 111,111…/211,111… x 190 = 100.

Pohdintoja scrip dividend -järjestelyn verotuksesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin