Positiivisuuden kautta BEPSin tuomien muutosten kimppuun

Jokaisen tapahtuman jälkeen mieli on ollut positiivinen ja toiveikas – uutisten luoma henki maailmantilanteesta on negatiivinen, mutta meitä lähempänä on valtava määrä ihmisiä, jotka jaksavat ideoida uutta, jakaa parhaita käytäntöjä ja vaihtaa ajatuksia saavuttaakseen jotakin uutta ja poikkeuksellista. Halu tehdä asioita jotka johtavat parempaan yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Satunnaiset tapaamiset mielenkiintoisten henkilöiden kanssa ovat nostaneet mielialaa muuten hieman tummasävyisessä syksyssä.

Marraskuussa myös veroviranomaiset järjestivät seminaarin, jossa käsiteltiin syksyllä julkaistun BEPS-hankkeen (Base Erosion and Profit Shifting Project, mukana OECD ja G20 maat) tuloksia. Hankkeen lopputuloksista voisi sanoa sen verran, että siinä on erityisesti siirtohinnoittelun näkökulmasta onnistuttu luomaan mitä uskomattomimpia ajatusmalleja ja ollaan heittäydytty luomaan jotain sellaista, mitä käytännön toiminnassa on lähes mahdoton toteuttaa. Innovatiivisuudelle ja heittäytymiselle on aikansa ja paikkansa, mutta se paikka ei ole verosäännösten luomisessa niin monimutkaisiksi, että jokaisen yhtiön tilanne vaatii aina tapauskohtaista harkintaa eikä kukaan voi ennakoida lopputulosta etukäteen tai saada varmuutta siitä että toimisi oikein. Halua toimia oikein nimittäin suomalaisista yrityksistä kyllä löytyy.

Siirtohinnoitteluun liittyvät muutokset sisältävät esimerkiksi yhtiöiden merkittävien toimintojen kriittistä päätöksentekoa hallinnoivien henkilöiden tunnistamisen organisaatiorakenteissa ja juridisissa yhtiöissä. Lisäksi mukana on aineettoman omaisuuden tunnistaminen ja arvottaminen ja kaikkien näiden toimien jälkeen verotettavan tulon jakaminen kaikkein niiden konserniyhtiöiden välillä, jotka osallistuvat arvon luomiseen. Asiahan ei olisi mahdoton, jos yhtiöt joutuisivat tekemään tämän raskaan ja aikaa vievän analyysin vain kerran. Jokainen vuosi tulisi kuitenkin arvioida erikseen. Yhtiöiden kriittisissä toiminnoissa toimivat henkilöt, tai osa heistä, voivat vaihtua usein, ja lisäksi yhtiöille tärkeintä on löytää parhaat mahdolliset osaajat riippumatta siitä missä he tekevät työtään; sidonnaisuus tiettyyn kiinteään paikkaan vähenee koko ajan. Työhän voidaan tehdä usein olematta fyysisesti läsnä tai henkilö voi vaihtaa asuinpaikkaa vuoden aikana useastikin. Yhtiöiden on varauduttava muuttamaan strategiaansa nopeasti ja vastaamaan markkinoiden sykleihin.

Jotta oikea vero voitaisiin maksaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikean juridisen yhtiön sijaintivaltiossa, pitäisi kriittisiin henkilöihin asentaa seurantalaitteet, jotka laskisivat vuoden aikana eri yhtiöissä vietettyä aikaa. Seurantalaitteen tulosten olisi mieluiten automaattisesti siirryttävä järjestelmään, joka laskisi etukäteen määritellyn arvoa luovan painoarvon mukaan verotettavan tulon määrän verovuoden päättyessä. Kaikki vain oikeiden verotulojen laskennan tähden.

Uudet siirtohinnoittelua koskevat BEPS-ohjeistukset eivät pysty vastaamaan liiketoiminnan realiteetteihin ja jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin. Toisaalta…jos yritän hyödyntää syksyn aikana havainnoimaani ja miettiä omaa lähestymistapaani toisin, niin uusi tilanne mahdollistaa uusia toimintatapoja vaikkapa Suomen verottajan puolelta: yhteistä sparrausta ja enemmän ratkaisukeskeistä keskustelua asiassa, johon ei ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa. Yritykset voivat hyödyntää tilannetta, koska työntekijät, myös kriittisissä toiminnoissa toimivat, saattavat siirtyä mielellään työskentelemään lämpimään, kustannustehokkaaseen sijaintipaikkaan. Siinä siirtyisivät substanssi ja verotulot ja kaikki menisi veronäkökulmasta hienosti oikein. Koska olen pohjimmiltani positiivisuuteen uskova henkilö, uskon että tämäkin ohjeistus käännetään vielä tavalla tai toisella voitoksi.