Puoliväliriihessä sovittua: näin yritysten verotus muuttuu
Hallitus on ilmoittanut sopineensa 23. huhtikuuta pidetyssä puoliväliriihessään useista verotukseen liittyvistä toimista investointien ja kasvun lisäämiseksi. Toimien pohjana on Risto Murron kasvutyöryhmän raportti, joskin raportin verotukseen välittömästi liittyvistä ehdotuksista vain harvat päätyivät työryhmän pöydältä jatkoon.
Hallitus on ilmoittanut sopineensa 23. huhtikuuta pidetyssä puoliväliriihessään useista verotukseen liittyvistä toimista investointien ja kasvun lisäämiseksi. Toimien pohjana on Risto Murron kasvutyöryhmän raportti, joskin raportin verotukseen välittömästi liittyvistä ehdotuksista vain harvat päätyivät työryhmän pöydältä jatkoon.
Sisällöltään jäsentyneitä yritysten tuloverotukseen liittyviä muutoksia oli oikeastaan vain kaksi:
- Yhteisöverokanta lasketaan vuodesta 2027 alkaen 18 prosenttiin.
- Tappioiden vähennysoikeutta pidennetään nykyisestä 10 vuodesta 25 vuoteen vuodesta 2026 alkaen.
Näiden toimien ohella riihipäätökset sisältävät kuitenkin monia yritystoimintaan välillisesti vaikuttavia verotuksellisia toimia, joista useimmat tosin jäivät vielä täsmentymättä tai tulevien toimien varaan.
Erityisinä nostoina kerrottakoon, että:
- Hallitus päätti ”käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi”. Tämä koskee erityisesti optio- ja osakepohjaisia järjestelmiä. Lisäksi hallitus lupasi jatkaa niin kutsuttua ”suurten investointien verohyvitystä”, jos komissio suo tälle jatkoaikaa kuluvaa vuotta pidemmälle. Samalla on tarkoitus tarkastella hyvityksen piiriin pääsemisen ehtoja.
- Yritysjärjestelysäännöksiä on tarkoitus punnita kokonaisuutena ja tehdä ”tarvittavat muutokset”. Osakevaihtosäännökset on tarkoitus ulottaa koskemaan ETA-alueen ulkopuolisia maita jo laajemman selvityksen ohella. Lisäksi osakevaihtojen hyödyntäminen osinkoverotuksen minimoimiseksi estetään.
- Kiinteistöveron arvostamisuudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain niin, että kiinteistövero voi nousta enintään 20 % vuodessa kahdeksan vuoden ajan, eikä lopullinen vero voi nousta yli kolminkertaiseksi.
Toimia pääomarahastojen eteen
Murron raportin pohjalta päätettiin lisäksi useita pääomarahastojen toimintaa tukevia toimia: tarkoituksena on arvioida pääomasijoituskentän houkuttelevuutta ja käynnistää uudistustyö, jonka tuloksia arvioitaisiin 2026 kevään kehysriihessä. Tämän ohella jo nyt on tarkoitus varmistaa, että Suomessa on käytössä kilpailukykyiset rahastorakenteet sekä näihin liittyvä verolainsäädäntö.
Kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin tehtäviä sijoituksia kannustetaan helpottamalla ulkomaisten sijoittajien veroraportointivaatimuksia ja selvittämällä mahdollisuutta säätää tulo-osuudet verovapaiksi yleishyödyllisille yhteisöille jo vuodesta 2026 alkaen.
Lisäksi yrityskauppojen tulo- ja varainsiirtoverotus lykätään lisäkauppahinnan osalta siihen verovuoteen, jolloin sen lopullinen määrä vahvistuu.
Lue lisää muutosten vaikutuksista perheyrityksiin (suomeksi) sekä verolaskentaan ja Pillar 2:een (englanniksi)
