”Rahan itsekkyys”

Yleistajuisissa eläintieteellisissä esityksissä käytetään usein George C. Williamsin ajatusta ”geenin itsekkyydestä”, jonka Richard Dawkins teki tunnetuksi kirjassaan The Selfish Gene (1976). Kuvittelemalla geeneille tällaisen psyykkisen ominaisuuden tulevat eläinten itsensä kannalta hankalasti ymmärrettävät ilmiöt helpommiksi ajatella: varsinkin eläinten epäitsekkyys (altruismi) tuntuisi ”selittyvän”, kun havaitaan eläinten näkevän vaivaa tai jopa uhraavan henkensä sitä todennäköisemmin, mitä läheisempää sukua eli samaa genomia olevien yksilöiden hyväksi toimitaan. Tällainen käytös ei näytä kannattavalta yksilön, mutta näköjään kylläkin geenien kannalta. Vaikka ajatuskoe geenien itsekkyydestä ei varsinaisesti selitä mekanismia, se on kuitenkin kiinnostava tapa kuvata ilmiötä tavalla, joka johtaa helposti hypoteeseihin. Tiede edistyy sitten niitä testaamalla.