Niin sanottu ”DAC6”-direktiivi synnyttää raportointivelvollisuuden tietyistä rajat ylittävistä järjestelyistä ja syventää jäsenmaiden veroviranomaisten yhteistyötä.
Euroopan unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (ECOFIN) on hyväksynyt DAC6-nimellä yleisesti kulkevan direktiiviehdotuksen, joka käytännössä muuttaa aikaisempaa direktiiviä 2011/16/EU (ns. DAC-direktiivi). Nyt hyväksytty DAC6-direktiivi koskee rajat ylittäviä järjestelyjä ja rajat ylittäviä järjestelyjä koskevan tiedon automaattista tietojenvaihtoa.
DAC6-direktiivin päätarkoitus on parantaa verotuksen läpinäkyvyyttä ja ehkäistä ns. aggressiivista verosuunnittelua. Direktiivissä ei kuitenkaan määritellä aggressiivisen verosuunnittelun käsitettä. DAC6-direktiivi tarjoaa kyseisen määritelmän sijasta ennalta määriteltyjä tunnusmerkkejä, joiden on katsottu liittyvän aggressiiviseen verosuunnitteluun. Yhdenkin tunnusmerkin täyttyminen johtaa direktiivin mukaan siihen, että järjestelyn raportointivelvollisuus syntyy.
Raportointivelvollisuus koskee lähtökohtaisesti sekä verovelvollista itseään että järjestelyssä auttaneita ”välittäjiä”. Välittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka suunnittelee, markkinoi, organisoi tai tuo saataville toteuttamista varten järjestelyn tai hallinnoi järjestelyn toteuttamista. Määritelmä on tarkoituksellisesti laaja. Lisäksi direktiivi velvoittaa jäsenvaltioiden veroviranomaiset automaattiseen keskinäiseen tietojenvaihtoon tunnusmerkin täyttävän järjestelyn tietojen osalta.
Direktiivi soveltuu kaikkiin järjestelyihin tai järjestelyiden sarjaan, jotka koskevat yhtä tai useampaa EU-jäsenvaltiota tai EU-jäsenvaltiota ja EU:n ulkopuolista kolmatta valtiota. Ilmoitettavaksi järjestelyksi katsotaan järjestely, joka täyttää ainakin yhden direktiivissä listatuista tunnusmerkeistä.
Tunnusmerkit on jaettu direktiivissä yleisiin tunnusmerkkeihin ja erityisiin tunnusmerkkeihin. Yleiset tunnusmerkit ja osa erityisistä tunnusmerkeistä edellyttävät, että niiden täyttymisen lisäksi täyttyy pääsiallisen hyödyn testi, jotta järjestelystä tulee raportoitava. Pääaasiallisen tarkoituksen testi täyttyy, jos verotuksellisen edun saaminen on järjestelyn pääasiallinen hyöty tai yksi pääasiallisista hyödyistä.
Yleisen tunnusmerkin täyttää esimerkiksi rajat ylittävä järjestely, jossa välittäjän palkkio on sidottu järjestelyllä saavutettavaan veroedun määrään (ns. success fee).
Erityisen tunnusmerkin täyttää esimerkiksi rajat ylittävä järjestely, jossa hankitaan tappiollinen yhtiö, lopetetaan tämän yhtiön pääasiallinen toiminta ja käytetään kyseisen yhtiön tappioita verovastuun pienentämiseksi.
Erityisen tunnusmerkin täyttää myös rajat ylittävä järjestely, johon liittyy ns. vaikeasti arvioitavien aineettomien hyödykkeiden siirtäminen. Tällainen rajat ylittävä järjestely tulee aina raportoida.
Lisäksi aina raportoitaviin järjestelyihin kuuluvat esimerkiksi järjestelyt, joihin liittyy konsernin sisäinen toimintojen ja/tai riskien ja/tai varojen rajat ylittävä siirtäminen, mikäli kyseinen siirtäminen vaikuttaa merkittävästi siirtäjän taloudelliseen tulokseen (tarkemmat säännöt vaikutuksen arvioimisesta löytyvät direktiivistä).
Välittäjän on tiedotettava viranomaisille raportoitavasta rajat ylittävästä järjestelystä 30 päivän kuluessa siitä (laskeminen alkaa siitä edellytyksestä, joka täyttyy ensin):
Mikäli välittäjää koskee kansallisen lain mukaan oikeudellinen salassapitovelvollisuus, velvollisuus raportoida järjestelystä siirtyy toiselle välittäjälle. Mikäli järjestely suunnitellaan ja toteutetaan esimerkiksi verovelvollisen itsensä toimesta tai EU:n ulkopuolelta sijaitsevan välittäjän toimesta, eikä toista välittäjää ei ole, raportointivelvollisuus siirtyy verovelvolliselle itselleen. Lisäksi verovelvollisten on toimitettava viranomaiselle vuosittain tiedot järjestelyistään niinä vuosina, joina kyseiset raportoitavat järjestelyt ovat käytössä.
Automaattisen tiedonvaihdon osalta DAC6-direktiivi velvoittaa viranomaisia jakamaan välittäjiltä saamansa tiedot raportoitavista rajat ylittävistä järjestelyistä automaattisesti muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.
DAC6-direktiivi asettaa jäsenvaltioille velvollisuuden säätää oikeasuhtaisia ja tehokkaita rangaistuksia direktiivin seuraamisen varmistamiseksi. Rangaistusten todellinen taso ei siten ole vielä tiedossa.
DAC6 tulee astumaan voimaan 25.6.2018. Jäsenvaltioiden on implementoitava direktiivi kansalliseen lainsäädäntöönsä 31.12.2019 mennessä. Ensimmäiset raportoitavat järjestelyt ovat aikavälin 25.6.2018–1.7.2020 järjestelyt. Direktiivin edellyttämät tiedonannot kyseisen aikavälin raportoitavista järjestelyistä on oltava lähetetty paikalliselle viranomaiselle 31.8.2020 mennessä.
Voimaantulon ja raportointiaikataulun johdosta verovelvollisten ja verovelvollisia auttavien välittäjien tulee arvioida direktiivin mukaisten tunnusmerkkien täyttymistä jo 25.6.2018 alkaen. Samalla tulee pitää kirjaa raportoitavista järjestelyistä ja seurata direktiivin kansallista implementointia sekä Verohallinnon antamaa ohjausta tarvittavista tiedoista, käytettävistä lomakkeista ja muista käytännön seikoista.
