PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Laskutettua summaa oikaistiin tarvittaessa tilikauden päättyessä vastaamaan OECD:n vahvistamia siirtohintojen suuntaviivoja. Myyntihintojen jälkikäteisen oikaisemisen seurauksena Hamamatsun tavaroille ilmoittama tullausarvo oli ollut liian korkea ja yhtiö vaati tämän vuoksi tullien palautusta. Saksan tulliviranomaiset hylkäsivät vaatimuksen sillä perusteella, että menetelmä ei ollut tullikoodeksin 29 artiklan 1 kohdan mukainen.</p>
<p>Asiaa käsitellyt Münchenin vetoomustuomioistuin päätyi pyytämään ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta (EUT). EUT katsoi tuomiossaan, että tullikoodeksin (2913/92) 28-31 artiklaa on tulkittava siten, että niiden perusteella ei ole mahdollista hyväksyä tullausarvoksi sovittua kauppa-arvoa, joka muodostuu osittain alun perin laskuun merkitystä ja tullausarvona ilmoitetusta määrästä sekä tilikauden päättymisen jälkeen tehdystä kiinteämääräisestä korjauksesta.</p>
<h2>Kaksi eri menetelmää saman tavaran arvon määrittämiseen</h2>
<p>EUT:n linjausta voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, sillä useissa EU-maissa on ollut tapana tehdä tulliviranomaisten kanssa sitovia sopimuksia siirtohinnan käyttämisestä tullausarvona. Tällöin huomiota on kiinnitetty lähinnä siihen, että tavarat maahantuonut yhtiö on itsenäinen kokonaisuus, jolla on taloudellinen riski toiminnastaan. Jos kyseessä on ollut ainoastaan jakelija tai vastaavaa toimintaa harjoittava emoyhtiön sivuhaara, ei tullausarvoa pääsääntöisesti voitu määrittää siirtohinnan perusteella.</p>
<blockquote><p>EUT:n linjaus johtaa käytännössä siihen, että tavaroiden tuonnissa EU:n tullialueelle joudutaan soveltamaan kahta eri menetelmää tavaroiden hyväksyttävän kauppa-arvon määrittämiseksi. Siirtohinnoittelun perusteella saatua arvoa sekä tullilainsäädännön perusteella saatua arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavaroille määritetyt arvot poikkeavat tapauskohtaisesti toisistaan huomattavasti.</p></blockquote>
<p>Tuomiota ei kuitenkaan voida lukea siten, että ostajan ja myyjän välinen etuyhteys johtaisi automaattisesti ilmoitetun kauppa-arvon hylkäämiseen ja siten toissijaisten tullausarvon määrittämistä koskevien menetelmien käyttöön. Tullausarvo on edelleen mahdollista ilmoittaa kauppa-arvon perusteella etuyhteystilanteissa, mutta keskinäinen etuyhteys ei saa kuitenkaan vaikuttaa tavaroiden myyntihintaan. Jos etuyhteyden havaitaan vaikuttaneen hintaan, voivat tulliviranomaiset syrjäyttää ilmoitetun tullausarvon ja siirtyä toissijaisiin tullausarvon määrittämismenetelmiin. Siirtohinta voidaan siis sinänsä hyväksyä tullausarvona, mutta ainoastaan siten, että hinta ilmoitetaan tullilainsäädännön mukaisesti oikein heti tullausvaiheessa. Myöhemmin oikaistava siirtohinta ei ole tullilainsäädännön mukainen tapa ilmoittaa tullausarvoa.</p>
<h2>Komission suuntaviivojen puuttuminen siirtohinnoittelussa</h2>
<p>Monikansalliset konsernit siirtävät jatkuvasti tavaroita siirtohinnoilla EU:n tullialueelle. EUT:n antaman tuomion vaikutukset ilmenevät yrityksille lisäkustannuksina, sillä jatkossa tullausarvoksi tulee ilmoittaa tullilainsäädännön mukaan määritetty arvo, oli se sitten tavaroista tosiasiallisesti maksettu hinta tai toissijaisin tullausarvon määritysmenetelmin saatu arvo. Jälkikäteisiä oikaisuja ei ole enää mahdollista tehdä muuten kuin unionin tullikoodeksin (952/2013) yksinkertaistettua ilmoittamista koskevien sääntöjen mukaan. Tämä on kuitenkin luvanvarainen menettely ja hallinnollisesti raskas maahantuoville yrityksille sekä myös tulliviranomaisille.</p>
<p>EUT:n antaman tuomion myötä myös tulliviranomaiset joutuvat miettimään, kuinka yhtiöiden ilmoittamia tullausarvoja tarkastetaan tavaroiden luovutuksen jälkeen siirtohinnoittelutilanteissa. Oikeustila asian ympärillä on ollut jo pidempään epäselvä eikä EU:n komissio ole kyennyt antamaan suuntaviivoja tullausarvon määrittämisessä siirtohinnoittelutilanteissa.</p>
<blockquote><p>Jollei komissiolta tule suuntaviivoja jatkossakaan, johtaa se varmasti eri EU-maissa vaihteleviin käytäntöihin.</p></blockquote>
<p>Jos ilmoitettu tullausarvo on huomattavasti alempi kuin esimerkiksi samanlaisten, unionin tullialueelle vietäväksi myytyjen tavaroiden kauppa-arvo, voi se johtaa jälkeenpäin määrättäviin veroseuraamuksiin mittavin tullinkorotuksin. Maahantuovien yritysten onkin hyvä kääntyä siirtohinnoittelutilanteissa hyvissä ajoin tulliasiantuntijan puoleen, jotta tullausarvo saadaan määritettyä tavaroita maahantuotaessa oikein.</p>


Siirtohinnan ja tullausarvon yhteensopivuuden mahdottomuus – EUT Hamamatsu C-529/16

Aiheeseen liittyvät sisällöt