PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore vuosikirjapäätös KHO 2024:22 koski verotuspäätökseen liitettyä muutoksenhakuohjetta. Tapauksessa verovelvollinen oli tehnyt tuloverotustaan koskevan oikaisuvaatimuksen OmaVero-palvelussa muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä kello 18.33. Vaatimus oli jätetty tutkimatta verotuksen oikaisulautakunnassa ja hallinto-oikeudessa, koska oikaisuvaatimus oli myöhästynyt. KHO:n mukaan muutoksenhakuohje oli virheellinen. Siitä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, että oikaisuvaatimuksen on oltava perillä muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen...

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Alkuvuodesta on saatu kaksi verovelvollisen kannalta myönteistä päätöstä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta. Molemmissa tapauksissa kyse on ollut siitä, onko luovutettavia osakkeita voitu pitää yhtiöiden käyttöomaisuusosakkeina vai ovatko yhtiöt omistaneet osakkeet henkilöosakkaidensa varojen hallinnoimistarkoituksessa. Molemmissa tapauksissa kyse on ollut tilanteesta, jossa yksittäinen suku omisti pörssiyhtiön osakkeita hallinnointiyhtiön kautta. Hallinnointiyhtiöllä ja kohdeyhtiöllä ei ollut kummassakaan tapauksessa keskinäisiä liiketoimia...

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Työryhmä arvioi, onko nykyinen verokohtelu toimivaa, ajantasaista, kannustavaa sekä neutraalia. Arvioinnissa toistuu se, että lainsäädäntö on paikoin vanhentunutta mm. tuotekehityksen ja kansainvälisen kehityksen myötä. Myös Euroopan unionin oikeus asettaa verouudistuksille vaatimuksia.</p>
<p>Työryhmä nosti keskeisiksi haasteiksi verotuksen neutraalisuuden ja sen, verrataanko keskenään erilaisia välillisen sijoittamisen tuotteita vai suoraa sijoittamista.</p>
<p>Myös verotuksen lykkääntyminen on ollut erityisesti tarkastelussa, eli se, että verotus saattaa lykkääntyä vasta tuotteen realisointiin. Toisaalta haasteena on se, että vertailua vaikeuttaa erilaisten sijoitustuotteiden erilainen yksityisoikeudellinen lainsäädäntö. Työryhmä katsookin, että täysin yhdenmukaista verokohtelua ei ole mahdollista saavuttaa. Sen sijaan sitä voidaan lähentää.</p>
<blockquote><p>Johtopäätöksiä lukiessa on muistettava, että työryhmä on tarkastellut eri sijoitusmuotojen verotusta erityisesti luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen (ja osin perintöverotuksen) näkökulmasta.</p></blockquote>
<p>Selvityksessä ei ole käsitelty esimerkiksi työnantajien tarjoamia palkitsemisjärjestelyitä. Poikkeuksena tästä luonnollisen henkilön näkökulmasta on se, että kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastorakenteissa tarkastelu on keskittynyt yhteisömuotoisiin sijoittajiin. Se johtuu siitä, että siellä selvitettävät verokysymykset liittyvät esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen ja tiettyjen ulkomaisten sijoittajien asemaan.</p>
<p>Myös sijoitusrahastojen verokohtelun tutkimisessa on huomioitu se, että monet rajat ylittävät tilanteet eivät välttämättä liity yksittäisen sijoittajan verotukseen. Osinkoverotuksen selvittäminen ei ollut työryhmän toimeksiantona, vaikka osinkoverotus on keskeinen osa pääomatuloverotusta. Osinkoverotusta varten on aiemmin ollut erillinen asiantuntijatyöryhmä, jonka ehdotukset osinkoverotuksen muuttamiseksi on esitetty aiemmin (<a href="http://vm.fi/julkaisu?pubid=17401" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017</a>).</p>
<h2>Sijoitustuotteita koskevat ehdotukset</h2>
<p>Seuraavassa on käsitelty johtopäätöksiä lyhyesti tuotteittain.</p>
<h4>Säästö- ja sijoitusvakuutukset</h4>
<p>Säästö- ja sijoitusvakuutuksien osalta työryhmä arvioi, että lainsäädäntö ei ole ajantasaista. Verolainsäädäntö ei ole seurannut voimakasta tuotekehitystä. Työryhmän olennainen muutosehdotus on se, että vakuutuksesta nostetuista varoista tulisi katsoa veronalaiseksi tuotoksi suhteellinen osa nostosta. Nykyisin vakuutuksesta voi nostaa ensin sijoitettua pääomaa takaisin ilman pääomatuloveroa ja pääomatulovero realisoituu vasta sitten, kun sen jälkeen nostetaan tuottoa.</p>
<p>Työryhmä ehdottaa, että nostetuista varoista veronalaiseksi tuloksi tulisi aina katsoa se osa, joka vastaa vakuutukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta vakuutussäästöstä. Työryhmä on kuitenkin ennen johtopäätöstään arvioinut muitakin vaihtoehtoja: läpivirtausmalli tai nostettujen varojen lukeminen ensisijaisesti tuotoiksi.</p>
<p>Nykyään säästö- ja sijoitusvakuutuksiin liitetyistä sijoituksista syntyviä tappioita ei voi vähentää, eikä sopimuksen päättyessä tappiota voi vähentää luonnollisen henkilön pääomatuloista menetyksenä. Työryhmä esittää, että tappion tulisi olla vähennyskelpoista, mutta vasta sopimuksen päättyessä. Silloin se olisi lopullinen menetys.</p>
<h4>Kapitalisaatiosopimukset</h4>
<p>Kapitalisaatiosopimusten osalta työryhmä esittää samaa: suhteellinen osa nostosta katsottaisiin veronalaiseksi tuotoksi ja tappio olisi sopimuksen päättyessä säädettävä vähennyskelpoiseksi. Kapitalisaatiosopimusten osalta huomionarvoista on erityisesti se, että nykyisestä verokohtelusta ei ole erikseen säädetty. Työryhmä katsoo myös, että perintö- ja lahjaverotuksen sekä luovutustilanteiden tulkintatilanteita on arvioitava jatkovalmistelussa.</p>
<p>Sellaisiin järjestelyihin, joissa sijoitusvakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia käytetään muuhun tarkoitukseen kuin perinteiseen sijoittamiseen tai säästämiseen, työryhmä esittää jatkovalmistelua. Työryhmä nostaa esiin erityisesti tilanteet, joissa vakuutukseen siirretään osakeomistuksia vakuutusmaksuna ja vakuutuksen ottaja säilyttää itsellään osakkeisiin liittyviä hallinnoimisoikeuksia. Työryhmä katsoo, että tällaisia tilanteita varten voidaan päätyä ehdottamaan erilaista tuoton verotusta kuin edellä perinteisimmissä tilanteissa, mutta pikaisesti ilman huolellista jatkoselvittelyä sellaista lakimuutosta ei voida säätää.</p>
<h4>Sijoitussäästötili</h4>
<p>Sijoitussäästötili on käsitelty neutraalisuuden vuoksi suoran sijoittamisen muotona, joka sisältäisi (osittaisen) lykkääntymisvaikutuksen. Malliin liittyy kuitenkin monta jatkoselvitettävää aihetta, joten työryhmä antaa ymmärtää, että sijoitussäästötilin verotuksesta ei pitäisi säätää nopeasti.</p>
<p>Esimerkiksi jo sen rajauksen osalta, että lykätäänkö vain luovutusvoitot vai myös osinkotulot myöhemmin verotettavaksi ja miten tappio vähennetään, lainsäädäntö ja käyttöönoton suunnittelu vaativat huolellista selvittämistä. Rajat ylittävien tilanteiden lähdeverotus vaikuttaa osinkojen kohteluun. Myös perheoikeudellisten saantojen verotukseen ja tilin luovutustilanteisiin pitää perehtyä. Myös yksityisoikeudellinen sääntely on valmisteltava, sekä toimialan panostustarpeet ja Verohallinnon järjestelmätarpeet on huomioitava.</p>
<p>Poliittista tahtoa sijoitussäästötilin käyttöönottoon voi olla. Se on arvioitavissa työryhmän raportin ulkopuolelta. Työryhmä itse katsoo, että jatkovalmistelua voisi tehdä sellaisesta mallista, jossa luovutusvoitot lykkääntyvät sijoitussäästötilin sisällä, mutta osinkojen ja muiden juoksevien tulojen verotus pysyy tilin ulkopuolella. Varoja nostettaessa verotettaisiin suhteellinen osa tuotosta, ja tappio olisi vähennyskelpoinen tilin päättyessä.</p>
<h4>Sijoitusrahastot</h4>
<p>Sijoitusrahastojen verotuksen periaatteisiin ei ehdoteta muutoksia. Työryhmä pitää tärkeänä kuitenkin, että verosääntelyä täsmennetään mm. sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston käsitteiden osalta. Se johtuu siitä, että itse sijoitusrahastolainsäädäntö on kehittynyt verolainsäädännön laatimisen jälkeen ja kansainvälisten tilanteiden sääntely on tuloverotuksessa puutteellista. Valmistelussa on huomioitava myös sijoitusrahastolainsäädännön työryhmän ehdotukset mm. alarahastorakenteista.</p>
<h4>Kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot</h4>
<p>Kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen osalta työryhmä katsoo yhdeksi ratkaisuksi läpivirtausmallin. Muutos olisi kuitenkin niin merkittävä Suomen verojärjestelmässä, että se vaatisi huolellista jatkovalmistelua. Myös ulkomaisten rahastojen rahastojen kysymyksiä ehdotetaan jatkovalmisteluun.</p>
<h4>Kertamaksulliset eläkkeet</h4>
<p>Kertamaksullisten eläkkeiden osalta työryhmä ehdottaa osittaisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista. Tässäkin kohtaa työryhmä toteaa neutraalisuuden, ja pitää perusteltuna samaa verotustapaa, mitä sovelletaan säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin.</p>
<h2>Mitä tästä seuraa?</h2>
<p>Tärkeää on huomioida, että raportti ei ole luonnos hallituksen esitykseksi. Noin 250-sivuisessa raportissa on arvioitu erilaisia verokohteluita ja analysoitu tarpeita, ja analyysin pohjalta lukija voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä kuin työryhmä. Työryhmä myös huomioi sen, että monia taloudellisia ja käytännön vaikutuksia pitää arvioida tarkemmin.</p>
<blockquote><p>Vaikka työryhmä ei selvästikään itse kannusta pikaisiin verolainsäädännön muutoksiin, voi osa ehdotuksista johtaa hallituksen lainsäädäntövalmisteluun verovuotta 2019 varten.</p></blockquote>
<p>Johdannossa onkin viitattu pääministeri Juha Sipilän hallituksen veropoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan verotuksen kärkitavoitteisiin vaalikaudella kuuluu mm. se, että verotus kannustaa omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa ja että verotus on ennakoivaa ja johdonmukaista. Ehkä vakuutustuotteiden osalta esitetyt tekniset ehdotukset voisivat olla säädettävissä tässä aikataulussa. Toisaalta olisi perusteltua, että muutoksia pohdittaisiin yhdessä sijoitussäästötilin lisätutkimisen kanssa.</p>
<p>Raportti on saatettu nyt lausuntokierrokselle. On mahdollista, että lausuntokierros vaikuttaa raportista tehtäviin johtopäätöksiin. Todennäköisesti raportilla ja sen perusteella tehtävillä erilaisilla johtopäätöksillä on vaikutuksensa kevään 2019 eduskuntavaaleihin sekä sen jälkeen laadittavaan hallitusohjelmaan.</p>
<p>Keskustelemme mielellämme kanssanne raportissa esiin tuotujen seikkojen merkityksestä oman sijoitusvarallisuutenne suhteen.</p>


Sijoittamisen verokohtelun muutostarpeita selvitetty – keskustelu jatkuu vielä

Aiheeseen liittyvät sisällöt