Sijoittamisen verokohtelun muutostarpeita selvitetty – keskustelu jatkuu vielä

4.5.2018  |  Uutiset, Verotus

Selvityksen taustat

Sijoitusmuotojen verotusta arvioinut työryhmä on julkaissut raporttinsa tutkimiensa sijoitusmuotojen verokohtelusta (Eri sijoitusmuotojen verokohtelu, valtiovarainministeriön julkaisu 14/2018, 4.5.2018). Työryhmän tehtävänä oli arvioida eri sijoitusmuotojen sekä kertamaksullisen eläkkeen verokohtelua. Huomiota saivat erityisesti sijoitusrahastot ja niihin tehdyt sijoitukset, säästö- ja sijoitusvakuutukset sekä kapitalisaatiosopimukset. Myös kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastorakenteiden verokohtelua arvioitiin. Raportissaan työryhmä huomioi lisäksi sijoitussäästötileihin liittyviä vero-oikeudellisia kysymyksiä.

Työryhmä arvioi, onko nykyinen verokohtelu toimivaa, ajantasaista, kannustavaa sekä neutraalia. Arvioinnissa toistuu se, että lainsäädäntö on paikoin vanhentunutta mm. tuotekehityksen ja kansainvälisen kehityksen myötä. Myös Euroopan unionin oikeus asettaa verouudistuksille vaatimuksia.

Työryhmä nosti keskeisiksi haasteiksi verotuksen neutraalisuuden ja sen, verrataanko keskenään erilaisia välillisen sijoittamisen tuotteita vai suoraa sijoittamista.

Myös verotuksen lykkääntyminen on ollut erityisesti tarkastelussa, eli se, että verotus saattaa lykkääntyä vasta tuotteen realisointiin. Toisaalta haasteena on se, että vertailua vaikeuttaa erilaisten sijoitustuotteiden erilainen yksityisoikeudellinen lainsäädäntö. Työryhmä katsookin, että täysin yhdenmukaista verokohtelua ei ole mahdollista saavuttaa. Sen sijaan sitä voidaan lähentää.

Johtopäätöksiä lukiessa on muistettava, että työryhmä on tarkastellut eri sijoitusmuotojen verotusta erityisesti luonnollisten henkilöiden tuloverotuksen (ja osin perintöverotuksen) näkökulmasta.

Selvityksessä ei ole käsitelty esimerkiksi työnantajien tarjoamia palkitsemisjärjestelyitä. Poikkeuksena tästä luonnollisen henkilön näkökulmasta on se, että kommandiittiyhtiömuotoisissa pääomarahastorakenteissa tarkastelu on keskittynyt yhteisömuotoisiin sijoittajiin. Se johtuu siitä, että siellä selvitettävät verokysymykset liittyvät esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen ja tiettyjen ulkomaisten sijoittajien asemaan.

Myös sijoitusrahastojen verokohtelun tutkimisessa on huomioitu se, että monet rajat ylittävät tilanteet eivät välttämättä liity yksittäisen sijoittajan verotukseen. Osinkoverotuksen selvittäminen ei ollut työryhmän toimeksiantona, vaikka osinkoverotus on keskeinen osa pääomatuloverotusta. Osinkoverotusta varten on aiemmin ollut erillinen asiantuntijatyöryhmä, jonka ehdotukset osinkoverotuksen muuttamiseksi on esitetty aiemmin (Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti, valtiovarainministeriön julkaisu 12/2017).

Sijoitustuotteita koskevat ehdotukset

Seuraavassa on käsitelty johtopäätöksiä lyhyesti tuotteittain.

Säästö- ja sijoitusvakuutukset

Säästö- ja sijoitusvakuutuksien osalta työryhmä arvioi, että lainsäädäntö ei ole ajantasaista. Verolainsäädäntö ei ole seurannut voimakasta tuotekehitystä. Työryhmän olennainen muutosehdotus on se, että vakuutuksesta nostetuista varoista tulisi katsoa veronalaiseksi tuotoksi suhteellinen osa nostosta. Nykyisin vakuutuksesta voi nostaa ensin sijoitettua pääomaa takaisin ilman pääomatuloveroa ja pääomatulovero realisoituu vasta sitten, kun sen jälkeen nostetaan tuottoa.

Työryhmä ehdottaa, että nostetuista varoista veronalaiseksi tuloksi tulisi aina katsoa se osa, joka vastaa vakuutukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta vakuutussäästöstä. Työryhmä on kuitenkin ennen johtopäätöstään arvioinut muitakin vaihtoehtoja: läpivirtausmalli tai nostettujen varojen lukeminen ensisijaisesti tuotoiksi.

Nykyään säästö- ja sijoitusvakuutuksiin liitetyistä sijoituksista syntyviä tappioita ei voi vähentää, eikä sopimuksen päättyessä tappiota voi vähentää luonnollisen henkilön pääomatuloista menetyksenä. Työryhmä esittää, että tappion tulisi olla vähennyskelpoista, mutta vasta sopimuksen päättyessä. Silloin se olisi lopullinen menetys.

Kapitalisaatiosopimukset

Kapitalisaatiosopimusten osalta työryhmä esittää samaa: suhteellinen osa nostosta katsottaisiin veronalaiseksi tuotoksi ja tappio olisi sopimuksen päättyessä säädettävä vähennyskelpoiseksi. Kapitalisaatiosopimusten osalta huomionarvoista on erityisesti se, että nykyisestä verokohtelusta ei ole erikseen säädetty. Työryhmä katsoo myös, että perintö- ja lahjaverotuksen sekä luovutustilanteiden tulkintatilanteita on arvioitava jatkovalmistelussa.

Sellaisiin järjestelyihin, joissa sijoitusvakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia käytetään muuhun tarkoitukseen kuin perinteiseen sijoittamiseen tai säästämiseen, työryhmä esittää jatkovalmistelua. Työryhmä nostaa esiin erityisesti tilanteet, joissa vakuutukseen siirretään osakeomistuksia vakuutusmaksuna ja vakuutuksen ottaja säilyttää itsellään osakkeisiin liittyviä hallinnoimisoikeuksia. Työryhmä katsoo, että tällaisia tilanteita varten voidaan päätyä ehdottamaan erilaista tuoton verotusta kuin edellä perinteisimmissä tilanteissa, mutta pikaisesti ilman huolellista jatkoselvittelyä sellaista lakimuutosta ei voida säätää.

Sijoitussäästötili

Sijoitussäästötili on käsitelty neutraalisuuden vuoksi suoran sijoittamisen muotona, joka sisältäisi (osittaisen) lykkääntymisvaikutuksen. Malliin liittyy kuitenkin monta jatkoselvitettävää aihetta, joten työryhmä antaa ymmärtää, että sijoitussäästötilin verotuksesta ei pitäisi säätää nopeasti.

Esimerkiksi jo sen rajauksen osalta, että lykätäänkö vain luovutusvoitot vai myös osinkotulot myöhemmin verotettavaksi ja miten tappio vähennetään, lainsäädäntö ja käyttöönoton suunnittelu vaativat huolellista selvittämistä. Rajat ylittävien tilanteiden lähdeverotus vaikuttaa osinkojen kohteluun. Myös perheoikeudellisten saantojen verotukseen ja tilin luovutustilanteisiin pitää perehtyä. Myös yksityisoikeudellinen sääntely on valmisteltava, sekä toimialan panostustarpeet ja Verohallinnon järjestelmätarpeet on huomioitava.

Poliittista tahtoa sijoitussäästötilin käyttöönottoon voi olla. Se on arvioitavissa työryhmän raportin ulkopuolelta. Työryhmä itse katsoo, että jatkovalmistelua voisi tehdä sellaisesta mallista, jossa luovutusvoitot lykkääntyvät sijoitussäästötilin sisällä, mutta osinkojen ja muiden juoksevien tulojen verotus pysyy tilin ulkopuolella. Varoja nostettaessa verotettaisiin suhteellinen osa tuotosta, ja tappio olisi vähennyskelpoinen tilin päättyessä.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahastojen verotuksen periaatteisiin ei ehdoteta muutoksia. Työryhmä pitää tärkeänä kuitenkin, että verosääntelyä täsmennetään mm. sijoitusrahaston ja erikoissijoitusrahaston käsitteiden osalta. Se johtuu siitä, että itse sijoitusrahastolainsäädäntö on kehittynyt verolainsäädännön laatimisen jälkeen ja kansainvälisten tilanteiden sääntely on tuloverotuksessa puutteellista. Valmistelussa on huomioitava myös sijoitusrahastolainsäädännön työryhmän ehdotukset mm. alarahastorakenteista.

Kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot

Kommandiittiyhtiömuotoisten pääomarahastojen osalta työryhmä katsoo yhdeksi ratkaisuksi läpivirtausmallin. Muutos olisi kuitenkin niin merkittävä Suomen verojärjestelmässä, että se vaatisi huolellista jatkovalmistelua. Myös ulkomaisten rahastojen rahastojen kysymyksiä ehdotetaan jatkovalmisteluun.

Kertamaksulliset eläkkeet

Kertamaksullisten eläkkeiden osalta työryhmä ehdottaa osittaisen kaksinkertaisen verotuksen poistamista. Tässäkin kohtaa työryhmä toteaa neutraalisuuden, ja pitää perusteltuna samaa verotustapaa, mitä sovelletaan säästöhenkivakuutuksiin ja kapitalisaatiosopimuksiin.

Mitä tästä seuraa?

Tärkeää on huomioida, että raportti ei ole luonnos hallituksen esitykseksi. Noin 250-sivuisessa raportissa on arvioitu erilaisia verokohteluita ja analysoitu tarpeita, ja analyysin pohjalta lukija voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä kuin työryhmä. Työryhmä myös huomioi sen, että monia taloudellisia ja käytännön vaikutuksia pitää arvioida tarkemmin.

Vaikka työryhmä ei selvästikään itse kannusta pikaisiin verolainsäädännön muutoksiin, voi osa ehdotuksista johtaa hallituksen lainsäädäntövalmisteluun verovuotta 2019 varten.

Johdannossa onkin viitattu pääministeri Juha Sipilän hallituksen veropoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan verotuksen kärkitavoitteisiin vaalikaudella kuuluu mm. se, että verotus kannustaa omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa ja että verotus on ennakoivaa ja johdonmukaista. Ehkä vakuutustuotteiden osalta esitetyt tekniset ehdotukset voisivat olla säädettävissä tässä aikataulussa. Toisaalta olisi perusteltua, että muutoksia pohdittaisiin yhdessä sijoitussäästötilin lisätutkimisen kanssa.

Raportti on saatettu nyt lausuntokierrokselle. On mahdollista, että lausuntokierros vaikuttaa raportista tehtäviin johtopäätöksiin. Todennäköisesti raportilla ja sen perusteella tehtävillä erilaisilla johtopäätöksillä on vaikutuksensa kevään 2019 eduskuntavaaleihin sekä sen jälkeen laadittavaan hallitusohjelmaan.

Keskustelemme mielellämme kanssanne raportissa esiin tuotujen seikkojen merkityksestä oman sijoitusvarallisuutenne suhteen.

Veikko Niinikoski

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7183

  

Leave a Reply

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)