Sote-suunnitelmat edelleen auki, arvonlisäverotuksen toteutuskin vielä päättämättä

Hallituksen kaaduttua maaliskuun alussa, luovuttiin myös edellisen hallituksen ajamasta sote-mallista, joka perustui palveluiden laajan valinnanvapauden sisältävään maakuntamalliin. Sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat tämän mallin mukaisesti siirretty maakunnan järjestettäväksi. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien sotepalveluiden tuottaminen olisi kuitenkin ohjautunut vahvasti myös yksityis- ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. 

Edellisen hallituksen esittämässä mallissa arvonlisäverotuksen osalta olisi luotu uusi kompensaatiomalli piilevän arvonlisäveron poistamiseksi. Ulkoistettujen sote-palveluiden osalta palvelutuottajan periessä maakunnalta niin sanotun tuottajakorvauksen eli korvauksen asiakaskäynnistä, palvelutuottaja olisi samalla laskulla perinyt maakunnalta korvauksena vähentämättä jääneestä ostojen arvonlisäverosta piilevänä arvonlisäverokustannuksena 5-6 %:n niin sanotun arvonlisäverokorvauksen. 

Maakuntia koskevaan rahoituslainsäädäntöön oli lisäksi tarkoitus lisätä nykyisen arvonlisäverolain 130 ja 130a §:n mukaiset säännökset, joiden perusteella maakunnalla olisi ollut oikeus palautukseen verottomaan toimintaan tekemistään ostoista sekä oikeus laskennalliseen palautukseen sote-palveluiden ulkoistamiseen liittyen. Muuten maakuntia olisivat koskeneet samat säännökset kuin kuntia nykyisinkin. 

Muutoksia olisi uudistuksen yhteydessä tullut myös tilojen arvonlisäverollista vuokrausta koskeviin edellytyksiin. Yksityisen ja kolmannen sektorin muuhun kuin ulkoistamisen kautta maakunnille suorittamien sote-palveluiden ostojen arvonlisäveroon liittyviä kustannuksia ei edelleenkään olisi sote-palveluntuottajille kompensoitu, joten tältä osin kuntien ja muiden sote-palvelutuottajien välinen eriarvoisuus ostojen arvonlisäveron osalta olisi säilynyt nykyisellään.

Uudesta sote-mallista ei edelleenkään ole varmuutta

Hallituksen keväällä erottua ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, Uudenmaan kuntajohtajat antoivat yhteisen lausuman yhteisestä tahtotilasta kuntavetoisen sote-valmistelun puolesta. Nykyinen hallitus sopi sote-mallista jo ennen hallitusohjelman julkaisua. Hallitusohjelmassa sovittiin lausuman mukaisen valmistelun aloittamisesta uuden hallituksen aikana. Hallitusohjelmassa sovittiin myös 18 maakunnasta sekä julkispainotteisesta sotepalvelujen tuottamisesta, joita yksityinen ja kolmas sektori tukisivat. Sote-palveluiden toteuttamisesta vastaisivat niin sanotut Sote-keskukset, joista saisi esimerkiksi perusterveydenhuollon, suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja. Sote-keskuksissa tarjottaisiin myös mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutusta sekä neuvola- ja ennalta ehkäiseviä palveluja. Samassa yhteydessä sovittiin myös erillisjärjestelystä Uudenmaan maakunnan osalta. 

Hallitusohjelman jälkeen Tampere ja Turku ovat esittäneet vaateita vastaavanlaisen erillisratkaisun toteuttamisesta kuin Uudellamaalla. Tähän on kuitenkin sanottu tiukka ei. Uudenmaan soten toteutumismalli on kohdannut myös haasteita Helsingin halutessa oman mallinsa. Toisaalta HUSin toimivaa konseptia ei haluta pilkkoa ja tämä vaatii Helsingin suostumista samaan kelkkaan muiden Uudenmaan kuntien kanssa.

Sotessa valmisteluryhmien kokoaminen on meneillään. Kuulostaa kuitenkin siltä, että ongelmia on herännyt jo ennen kuin valmistelutyössä ollaan päästy edes käyntiin. Uudenmaan kuntien johtoa kerääntyikin elokuussa pohtimaan toteutettavaa sote-järjestelyä. Valmisteluun ei taaskaan ole liikaa aikaa, vain tämä syksy. Näyttää kuitenkin jo nyt epätodennäköiseltä, että esitetyssä aikataulussa pysyttäisiin. 

Suurin kysymys tulee olemaan Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan sote-malli eli onko alueella yksi vai useampi sote-järjestäjä. Toisaalta haasteena sote-palveluiden toteuttamiselle julkispainotteisesti on lääkäripula, jolloin monet sote-keskukset joutuisivat edelleen ulkoistamaan palveluiden hankinnan yksityissektorille. Näin on siitä huolimatta, että pääministeri Rinteen hallituksen ajatuksena on pitää sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut tiukasti julkisina palveluina.

Arvonlisäverotuksen osalta on odotettavaa, että edellisellä hallituskaudella esitelty kompensaatiomalli kolmannen ja yksityissektorin tuottaessa palveluja sote-keskuksille otettaisiin sinällään uuteen sote-malliin.

Ulkoistamisen merkitys näyttäisi kuitenkin olevan  vähäisempi kuin edellisen hallituksen valinnanvapausmallissa. Jännitämme siis edelleen, toteutuuko uusi sote-järjestelmä tämän hallituksen aikana ja jos toteutuu niin missä muodossa. Edellisen hallituksen aikaisista valinnanvapauskokeiluista sekä palveluseteleistä toki saadaan hyvää kokemusta “lopullisen” mallin rakentamiseen.