Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle
Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi, miten hyvitys luonnoksen valossa vaikuttaisi toimivan.
Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi, miten hyvitys luonnoksen valossa vaikuttaisi toimivan.
Kuka voi saada hyvitystä?
Kerrataan ensin pääpiirteet. Hyvitys voidaan myöntää isossa kuvassa seuraavien ryhmien hankkeille:
- investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin (pois lukien sähköntuotanto)
- investoinnit teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin
- investoinnit ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille.
Kunkin ryhmän sisällä on omia erityispiirteitä sekä kriteerejä, ja vaikka sisällön osalta joudun tukeutumaan taitavien sustis-kollegoideni apuun, verojuristi jos joku ymmärtää, että sanoilla piirretyt rajat ovat väkisinkin suttuisia. Olettaisin, että kelpuutettavien hankkeiden tarkemmassa määrittelyssä tullaan pitkälti tukeutumaan päätöksiä tekevän Business Finlandin asiantuntemukseen.
Hankkeen on lisäksi oltava kooltaan vähintään 50 miljoonaa euroa. Luonnoksessa tätä määritelmää perustellaan sen tarkkarajaisuudella, mitä se onkin, kunnes tarkemmin luettuna raja lasketaan hyvityksen piiriin laskettavista kuluista, ja nämä vaihtelevat mm. sen mukaan, minkälaisesta hankkeesta on kyse. Ehkä karkeasti voi sanoa, että mitä pysyvämpään käyttöomaisuuteen kulu kohdistuu, sen helpommin sille lasketaan hyvitystä. Kategorisesti ulkopuolella ovat mm. rahoitusmenot ja palkat. Epäilisin, että yksityiskohdat tämän osalta saattavat niin ikään jäädä Business Finlandin harteille.
Hanke ei myöskään saa olla vielä alkanut. Kiinnostava raja, mistä kai selkein indikaatio on kuokan iskeminen maahan. Kuluja ei myöskään saa hyvityksen laskentapohjaan, jos niistä on sovittu ennen hyvityksen hakemista.
Miten hyvitys toimii?
Hyvityksen määrä on 20 % piiriin hyväksytyistä kuluista, ja enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa. Tähän voidaan siis päästä, jos hyväksyttyjä kuluja on 750 miljoonan euron edestä. Hyvitys myönnetään suoraan maksettavasta verosta. Hallitus vertaa tukea tässä mielessä oivasti kotitalousvähennykseen, jossa tosin rajat liikkuvat jokseenkin eri pallokentillä. Hyvitys myönnetään hankkeen valmistumisen jälkeen 2028 lähtien. Vuodessa voidaan käyttää 1/10 myönnetystä kokonaismäärästä ja se tulee käyttää kahdessakymmenessä vuodessa.
Käytännössä tämän mekaniikan voinee tiivistää siten, että hyvitys ei tee kannattavuuden rajoilla huojuvasta investoinnista parempaa, mutta nostaa ennestään kannattavien investointien IRR:iä jokusen napsun parempaan suuntaan. Veroja on tultava maksuun, jotta hyvitystä päästään käyttämään. Jos liikutaan hilkulla, tässä on toki maltillisen ja rennon verosuunnittelun paikka, vaikkapa poistoja hieman säästeliäästi vähentämällä. Konserneissa varsin markkinaehtoinen osuus rahoituksesta voidaan ojentaa hankeyhtiölle omana pääomana, jotta korot eivät kamalasti paina tulosta. Suuremmissa kansainvälisissä hankkeissa Pillar II -näkökulmat pitää myös miettiä etukäteen.
Hyvitys on yhtiökohtainen, tai konserneissa konsernikohtainen (meneeköhän systeemi muuten umpisolmuun, jos konserniin myöhemmin tulee toinen hyvityksen saanut yhtiö…).
Se, mikä hallituksen luonnoksesta jostain syystä vahvasti jäi omaan mieleen pyörimään, on mahdollisuus hyödyntää hyvitystä konserniavustusta vastaan. Koko hyvityksen ajatuksena – eikä mitenkään epämääräisin termein esitysluonnoksessa ilmaistuna – on toimia kannustimena uusille vihreää siirtymää tukeville, nimenomaan lähtökohdiltaankin kannattaville investoinneille. Jos konsernissa siis on ennestään mitä tahansa kannattavaa liiketoimintaa, jossa fossiilisia polttoaineita suorastaan törsättäisiin, sen verorasitusta voidaan laskea tekemällä jopa maltillisesti kannattamaton vihreä investointi, kunhan muun liiketoiminnan voitot siirretään jatkossa hyvityksen hyödyntämiseksi tähän yhtiöön. En tunne olevani ihan hakoteillä, jos kysyn, että kumpaa liiketoimintaa tuossa silloin tuetaan? Onko kyse vielä valtiontuesta, jonka komissio on siunannut? Ehkä luin hätäisesti.
Mitä muita ajatuksia lausuntopalautteeksi luonnos herätti?
Vaikka pienempiä seikkoja tuli mieleen useita, ja niitä tulee jatkuvasti lisää, mainittakoon vielä kolme potentiaalisesti isompaa:
- Omistajanvaihdosten ja yritysjärjestelyiden merkitys hyvitykselle oli luonnoksessa pyritty sinänsä jokseenkin ymmärrettävällä ajatuksella samaistamaan siihen, miten tappioita verotuksessa nykyisin käsitellään. Mekaniikka vain ikävä kyllä on erilainen, ja tätä on kuvattava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin, kuin viittaamalla tappiontasaussäännöksiin. En nyt mene tässä säännösten likaisiin yksityiskohtiin, mutta nostanpa esiin ajatuksen, että poikkeuslupia tappioiden käyttämiselle omistajanvaihdoksesta huolimatta on erinäisellä harkinnalla koitettu kaventaa, mutta tällöin on törmätty valtiontukisäännöksiin. Miten tähän vaikuttaisi se, jos jo koko harkittava hyvitys on määritelmältään kiellettyä – mutta hetkellisesti hyväksyttyä – valtiontukea.
- Jos Business Finlandin kanssa syntyisi erimielisyyksiä siitä, tulisiko investoinnille myöntää hyvitystä, ja päätös ei olisi suotuisa, niin olisiko myöhemmin valitusteitse muuttunut päätös tehty aikarajan sisällä? Myös ottaen huomioon, että komissio edellyttää päätöksiä vuoden 2025 loppuun mennessä. Hallituksen esityksen luonnoksessa on viitattu yleisesti valtionavustuslakiin, mutta tässäkin viittauksessa on merkittävästi parantamisen varaa.
- Hyvitystä voi mitä ilmeisimmin saada kunakin verovuonna vain maksettavan veron määrään asti. Voisi olla hyvä miettiä etukäteen, mitä verotettavan tulon myöhemmät muutokset tarkoittavat. Nyt esityksessä on otettu kantaa vain tilanteeseen, jossa hyvityksen määrä myöhemmin muuttuu tai se pitää jostain syystä palauttaa. Tähänkin suuntaan muutosten mekaniikkaa tulisi täsmentää (tai oikeammin ylipäätään kuvata). Hyvityksessä on sen toteuttamismuodon vuoksi kyse kuitenkin verotuksesta, johon puuttuminen jälkikäteen on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Ja vanhenevat muistaakseni verosaatavatkin jossain ajassa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi
Kuten todettu, lausuntopalautteet kerätään 11.10.2024 mennessä. Tämän jälkeen luonnosta mahdollisesti muovataan palautteen perusteella. Tarkoituksena on epäilemättä saada lopullinen esitys pikaisesti ulos, kun valtiovarainministeriö hankesivuillaan ilmoittaa arvioiduksi esittelyviikoksi 41/2024, jonka perjantaina siis lausuntokierros vasta päättyy. Ehkä esittelyä olisi varaa hieman siirtää, jotta ainakin vaikuttaisi siltä, että lausuntoja on mietitty.
Luonnoksen perusteella tarkoituksena on, että Business Finland avaisi hakumenettelyn mahdollisimman pian lopullisen hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Hakemus voi siis olla jätettävissä jo ennen kuin laki on tullut voimaan, jotta epäilemättä monimutkaisten kysymysten käsittely saadaan vireille. Voimaantulo taas edellyttää vielä sitä, että komissio hyväksyy systeemin lopullisessa muodossaan. Suurimmat sudenkuopat ilmeisesti on kuitenkin silitelty jo ennakkoon käydyissä keskusteluissa. Luonnoksesta kaikkinensa kieltämättä jää kuva, että tarkoitus olisi puskea tällä vakaasti eteenpäin, lopun ollessa sitä kuuluisaa tekniikkaa.
