PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<h3>Kuka voi saada hyvitystä?</h3>
<p>Kerrataan ensin pääpiirteet. Hyvitys voidaan myöntää isossa kuvassa seuraavien ryhmien hankkeille:</p>
<ul>
<li>investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin (pois lukien sähköntuotanto)</li>
<li>investoinnit teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin</li>
<li>investoinnit ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kannalta strategisille aloille.</li>
</ul>
<p>Kunkin ryhmän sisällä on omia erityispiirteitä sekä kriteerejä, ja vaikka sisällön osalta joudun tukeutumaan taitavien sustis-kollegoideni apuun, verojuristi jos joku ymmärtää, että sanoilla piirretyt rajat ovat väkisinkin suttuisia. Olettaisin, että kelpuutettavien hankkeiden tarkemmassa määrittelyssä tullaan pitkälti tukeutumaan päätöksiä tekevän Business Finlandin asiantuntemukseen.</p>
<p>Hankkeen on lisäksi oltava kooltaan vähintään 50 miljoonaa euroa. Luonnoksessa tätä määritelmää perustellaan sen tarkkarajaisuudella, mitä se onkin, kunnes tarkemmin luettuna raja lasketaan hyvityksen piiriin laskettavista kuluista, ja nämä vaihtelevat mm. sen mukaan, minkälaisesta hankkeesta on kyse. Ehkä karkeasti voi sanoa, että mitä pysyvämpään käyttöomaisuuteen kulu kohdistuu, sen helpommin sille lasketaan hyvitystä. Kategorisesti ulkopuolella ovat mm. rahoitusmenot ja palkat. Epäilisin, että yksityiskohdat tämän osalta saattavat niin ikään jäädä Business Finlandin harteille.</p>
<p>Hanke ei myöskään saa olla vielä alkanut. Kiinnostava raja, mistä kai selkein indikaatio on kuokan iskeminen maahan. Kuluja ei myöskään saa hyvityksen laskentapohjaan, jos niistä on sovittu ennen hyvityksen hakemista.</p>
<h3>Miten hyvitys toimii?</h3>
<p>Hyvityksen määrä on 20 % piiriin hyväksytyistä kuluista, ja enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa. Tähän voidaan siis päästä, jos hyväksyttyjä kuluja on 750 miljoonan euron edestä. Hyvitys myönnetään suoraan maksettavasta verosta. Hallitus vertaa tukea tässä mielessä oivasti kotitalousvähennykseen, jossa tosin rajat liikkuvat jokseenkin eri pallokentillä. Hyvitys myönnetään hankkeen valmistumisen jälkeen 2028 lähtien. Vuodessa voidaan käyttää 1/10 myönnetystä kokonaismäärästä ja se tulee käyttää kahdessakymmenessä vuodessa.</p>
<p>Käytännössä tämän mekaniikan voinee tiivistää siten, että hyvitys ei tee kannattavuuden rajoilla huojuvasta investoinnista parempaa, mutta nostaa ennestään kannattavien investointien IRR:iä jokusen napsun parempaan suuntaan. Veroja on tultava maksuun, jotta hyvitystä päästään käyttämään. Jos liikutaan hilkulla, tässä on toki maltillisen ja rennon verosuunnittelun paikka, vaikkapa poistoja hieman säästeliäästi vähentämällä. Konserneissa varsin markkinaehtoinen osuus rahoituksesta voidaan ojentaa hankeyhtiölle omana pääomana, jotta korot eivät kamalasti paina tulosta. Suuremmissa kansainvälisissä hankkeissa Pillar II -näkökulmat pitää myös miettiä etukäteen.</p>
<p>Hyvitys on yhtiökohtainen, tai konserneissa konsernikohtainen (meneeköhän systeemi muuten umpisolmuun, jos konserniin myöhemmin tulee toinen hyvityksen saanut yhtiö…).</p>
<p>Se, mikä hallituksen luonnoksesta jostain syystä vahvasti jäi omaan mieleen pyörimään, on mahdollisuus hyödyntää hyvitystä konserniavustusta vastaan. Koko hyvityksen ajatuksena – eikä mitenkään epämääräisin termein esitysluonnoksessa ilmaistuna – on toimia kannustimena uusille vihreää siirtymää tukeville, nimenomaan lähtökohdiltaankin kannattaville investoinneille. Jos konsernissa siis on ennestään mitä tahansa kannattavaa liiketoimintaa, jossa fossiilisia polttoaineita suorastaan törsättäisiin, sen verorasitusta voidaan laskea tekemällä jopa maltillisesti kannattamaton vihreä investointi, kunhan muun liiketoiminnan voitot siirretään jatkossa hyvityksen hyödyntämiseksi tähän yhtiöön. En tunne olevani ihan hakoteillä, jos kysyn, että kumpaa liiketoimintaa tuossa silloin tuetaan? Onko kyse vielä valtiontuesta, jonka komissio on siunannut? Ehkä luin hätäisesti.</p>
<h3>Mitä muita ajatuksia lausuntopalautteeksi luonnos herätti?</h3>
<p>Vaikka pienempiä seikkoja tuli mieleen useita, ja niitä tulee jatkuvasti lisää, mainittakoon vielä kolme potentiaalisesti isompaa:</p>
<ul>
<li>Omistajanvaihdosten ja yritysjärjestelyiden merkitys hyvitykselle oli luonnoksessa pyritty sinänsä jokseenkin ymmärrettävällä ajatuksella samaistamaan siihen, miten tappioita verotuksessa nykyisin käsitellään. Mekaniikka vain ikävä kyllä on erilainen, ja tätä on kuvattava lopullisessa hallituksen esityksessä tarkemmin, kuin viittaamalla tappiontasaussäännöksiin. En nyt mene tässä säännösten likaisiin yksityiskohtiin, mutta nostanpa esiin ajatuksen, että poikkeuslupia tappioiden käyttämiselle omistajanvaihdoksesta huolimatta on erinäisellä harkinnalla koitettu kaventaa, mutta tällöin on törmätty valtiontukisäännöksiin. Miten tähän vaikuttaisi se, jos jo koko harkittava hyvitys on määritelmältään kiellettyä &#8211; mutta hetkellisesti hyväksyttyä &#8211; valtiontukea.</li>
<li>Jos Business Finlandin kanssa syntyisi erimielisyyksiä siitä, tulisiko investoinnille myöntää hyvitystä, ja päätös ei olisi suotuisa, niin olisiko myöhemmin valitusteitse muuttunut päätös tehty aikarajan sisällä? Myös ottaen huomioon, että komissio edellyttää päätöksiä vuoden 2025 loppuun mennessä. Hallituksen esityksen luonnoksessa on viitattu yleisesti valtionavustuslakiin, mutta tässäkin viittauksessa on merkittävästi parantamisen varaa.</li>
<li>Hyvitystä voi mitä ilmeisimmin saada kunakin verovuonna vain maksettavan veron määrään asti. Voisi olla hyvä miettiä etukäteen, mitä <em>verotettavan tulon</em> myöhemmät muutokset tarkoittavat. Nyt esityksessä on otettu kantaa vain tilanteeseen, jossa <em>hyvityksen</em> määrä myöhemmin muuttuu tai se pitää jostain syystä palauttaa. Tähänkin suuntaan muutosten mekaniikkaa tulisi täsmentää (tai oikeammin ylipäätään kuvata). Hyvityksessä on sen toteuttamismuodon vuoksi kyse kuitenkin verotuksesta, johon puuttuminen jälkikäteen on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Ja vanhenevat muistaakseni verosaatavatkin jossain ajassa.</li>
</ul>
<h3>Mitä tapahtuu seuraavaksi</h3>
<p>Kuten todettu, lausuntopalautteet kerätään 11.10.2024 mennessä. Tämän jälkeen luonnosta mahdollisesti muovataan palautteen perusteella. Tarkoituksena on epäilemättä saada lopullinen esitys pikaisesti ulos, kun valtiovarainministeriö hankesivuillaan ilmoittaa arvioiduksi esittelyviikoksi 41/2024, jonka perjantaina siis lausuntokierros vasta päättyy. Ehkä esittelyä olisi varaa hieman siirtää, jotta ainakin vaikuttaisi siltä, että lausuntoja on mietitty.</p>
<p>Luonnoksen perusteella tarkoituksena on, että Business Finland avaisi hakumenettelyn mahdollisimman pian lopullisen hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Hakemus voi siis olla jätettävissä jo ennen kuin laki on tullut voimaan, jotta epäilemättä monimutkaisten kysymysten käsittely saadaan vireille. Voimaantulo taas edellyttää vielä sitä, että komissio hyväksyy systeemin lopullisessa muodossaan. Suurimmat sudenkuopat ilmeisesti on kuitenkin silitelty jo ennakkoon käydyissä keskusteluissa. Luonnoksesta kaikkinensa kieltämättä jää kuva, että tarkoitus olisi puskea tällä vakaasti eteenpäin, lopun ollessa sitä kuuluisaa tekniikkaa.</p>


Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?