Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Julkaistuissa pöytäkirjamerkinnöissä ja muissa materiaaleissa oli paljon hyvääkin veroesitystä. Ne löytyvät vihreän siirtymän otsikon alta. Niidenkään osalta ei luonnollisesti ole vielä tarkkaa tietoa lopullisesta soveltamisalueesta. Ne eivät myöskään ole uusia, vaan olivat jo pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa mainintoina ja valtiovarainministeriö on tullut aika ajoin ulos niiden lainvalmistelutilanteesta.
Tarkoittamani muutokset koskevat välillisiä veroja ja erityisesti energian verottamista. Ensimmäisenä ansaitsee tulla mainituksi päätös sallia alemman sähköveroluokan sähkön käyttämisen kiertotalousliiketoiminnassa. Maininta kiertotalouden edistämisestä verotuksen keinoin oli jo hallitusohjelmassa ja nyt sille tuli konkretiaa. Muutoksen ajankohtaisuutta kuvaa tuore päätös <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1628504514542.html" target="_blank" rel="noopener">KHO:2021:107.</a>
Teknisesti muutos jouduttaneen tekemään muutoin kuin viittaamalla yrityksen toimialaluokitukseen, mikä on näyttäytynyt yritysten kannalta hyvin turvattomaksi ja ennakoimattomaksi, koska toimialaluokan valinta ei ole yleensä yhtiöiden perusprosesseja. Pitäisikö olla, kun I sähköveroluokassa vero on 35 kertaa II sähköveroluokan vero?
Jännitettävää riittää, kun kiertotaloutta määritellään, mutta uusiokäytön taloudellisuudelle asialla on valtava merkitys. 
Hallitusohjelmassa luvattu konesalien hukkalämmön hyödyntämisen edistäminen verotuksen kautta toteutettaneen laajemmin kuin mitä hallitusohjelmaan kirjoitettiin. Nimittäin pöytäkirjan mukaan kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja.
Muutokset saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille on saatu notifikaatio EU:sta.
<h2>Monta asiaa avoinna</h2>
Päätösten paloittelu on varmaan paikallaan.
Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkkoon edellyttänee esimerkiksi lämpöpumppua, jonka käyttämästä sähköstä lienee nyt kysymys. Lämpöpumppua käytettäneen lämmön kohottamiseen riittävään lämpötilaan. Kaukolämpöverkon ulkopuolisina konesaleina tarkoitettaneen konesaleja, joiden hukkalämpöä ei syötetä kaukolämpöverkkoon. Pöytäkirjasta on luettavissa tarkoitus saattaa lämpöpumppujen käyttämä sähkö laajemmin kuin kaukolämpöverkkoympäristössä II sähköveroluokan piiriin. Toukokuisessa VM:n tiedotteessa asia oli muotoiltu seuraavasti: &#8220;Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voidaan siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja.&#8221;
Aika paljon jää siis vielä auki.
VM:n AFRYlla teettämässä selvityksessä &#8220;Lämpöpumput ja konesalit energiaverotuksessa&#8221; konesaleille suositellaan veroedun piiriin pääsemiseksi energiatehokkuusvaatimusta, jonka määrittelyssä hyödynnettäisiin energiatehokkuuslukuja. Energiatehokkuuslukujen määrittelyä ei selvityksessä ollut, joten jäämme odottamaan seuraavaa selvitystä aiheesta ennen kuin asiaa voi enemmän kommentoida.
Mainitussa selvityksessä oli ilman varsinaisia perusteluja suhtauduttu kriittisesti pienten lämpöpumppujen käyttämiseen vähemmän verotetulla sähköllä. Välttäisin käyttämästä sanaa verohuojennus, koska se antaa ymmärryksen, että enemmän verotettu sähkö olisi jollain tavalla tavoite. Toki teknisesti pienten lämpöpumppujen käyttämän sähkön lievempi verottaminen on vaikea toteuttaa ja edellyttäisi verkkoyhtiöiltä tai palautusjärjestelmästä suhteettoman isoja investointeja hyötyyn nähden.
Koska pöytäkirjassa on esitetty myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen pääsemistä lievemmin verotetun sähkön piiriin, on uudistus merkittävä. Toivon, että katvealueelle ei jää toimijoita, jotka mahdollistavat uudella teknologialla esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tehokkaampaa hyödyntämistä.
Sähkökattiloiden sisällyttäminen kevyemmin verotetun sähkön käyttöön liittyy eri asiaan kun aiemmat, mutta on ehdottoman hyvä muutos tilanteisiin, joissa sähköä syystä tai toisesta varastoidaan lämpönä. Nyt esitetyt muutokset liittyvät kaikki tavalla tai toisella myös teknologiseen kehitykseen ja lainsäädännön pitäisi olla riittävän ketterä ja joustava ottaakseen huomioon nopeatkin tekniset kehitykset.
<blockquote>Kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen, jolloin sähkövero alenee teollisuuden sähköveroluokkaan edellyttäen, että toimelle saadaan tarvittava hyväksyntä EU:lta. Tämä uutinen oli mainio, kun Itämerta saastuttavalle kalankasvatukselle on kehitetty vaihtoehtoisia maalla sijaitsevia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä kiertovesikasvattamoja.</blockquote>
<h2>Käyttöä patrioottisille silmälaseille</h2>
Vähemmän hyvä esitys koskee liikenteessä käytettävälle biokaasulle määrättävä vero.
Tähän liittyen TEM teetti AFRYlla selvityksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamisesta. Jakeluvelvoite on kuluja aiheuttava velvoite sekoittaa biopolttoainetta polttoaineeseen.  Hallitus tulkitsee jakeluvelvoitetta biopolttoaineen käytön edistämisenä, jolloin heidän tulkintansa mukaan kiellettyä valtiontukea koskevan lainsäädännön epäyhdenvertaisuuden ja perusteella biopolttoaineeseen ei voida kohdistaa toista kannustinta. Tämä kuitenkin kuulostaa juristerialta, joka olisi aiheellista tutkituttaa tarkemmin patrioottisten silmälasien läpi.
Sokerina pohjalla budjettiriihessä kerrottiin valmistelusta, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Tässä yhteydessä arvioidaan, voidaanko marja- ja hedelmämehut rajata pois veron piiristä. <a href="https://uutishuone.pwc.fi/hammentava-paatos-kholta-smoothiebaarien-smoothiet-leimattiin-virvoitusjuomaverollisiksi">Aihe on todella ajankohtainen, kun viime viikolla KHO päätöksellään lukitsi hedelmä- ja marjasmoothien kuuluvan virvoitusjuomaveron piiriin.</a>
Päätöksen jälkeen terveellisten marja- ja hedelmämehujen tai -smoothien verosta vapauttaminen edellyttänee luopumista tullitariffien käytöstä verollisuuden määrittämisessä. 
Terveysperusteisen veron toinen vaihe on suunniteltu koskevan kaikkea epäterveellistä syötävää. Kun on päästy konsensukseen siitä, mikä on terveellistä tai epäterveellistä, pitäisi kehittää molekyylitykki, jolla selvitetään kaikkien elintarvikkeiden ravintosisältö. Muutoin verotus menee kohti epäyhdenvertaisuutta, monimutkaisuutta ja ennakoimattomuutta. Sitä odotellessa olisi hyvä kehittää muita tapoja parantaa kansalaisten ruokatottumuksia.

Terveysperusteisen veron toinen vaihe vaatisi molekyylitykkiä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Kaisa Lamppu

Maarit Pokkinen

Palvelumme

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen