PWC Uutishuone

Terveysperusteisen veron toinen vaihe vaatisi molekyylitykkiä

Vuoden 2022 budjettiriihen veroesityksistä monet ideat ovat saaneet runsaasti huomiota ja kritiikkiä. Hallinnollisesti kalliita veroja, jotka pahimmillaan vaarantavat pääomien ja ihmisten liikkumista Suomeen on kritisoitu perustellusti.

Juha Laitinen

Julkaistuissa pöytäkirjamerkinnöissä ja muissa materiaaleissa oli paljon hyvääkin veroesitystä. Ne löytyvät vihreän siirtymän otsikon alta. Niidenkään osalta ei luonnollisesti ole vielä tarkkaa tietoa lopullisesta soveltamisalueesta. Ne eivät myöskään ole uusia, vaan olivat jo pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa mainintoina ja valtiovarainministeriö on tullut aika ajoin ulos niiden lainvalmistelutilanteesta.

Tarkoittamani muutokset koskevat välillisiä veroja ja erityisesti energian verottamista. Ensimmäisenä ansaitsee tulla mainituksi päätös sallia alemman sähköveroluokan sähkön käyttämisen kiertotalousliiketoiminnassa. Maininta kiertotalouden edistämisestä verotuksen keinoin oli jo hallitusohjelmassa ja nyt sille tuli konkretiaa. Muutoksen ajankohtaisuutta kuvaa tuore päätös KHO:2021:107.

Teknisesti muutos jouduttaneen tekemään muutoin kuin viittaamalla yrityksen toimialaluokitukseen, mikä on näyttäytynyt yritysten kannalta hyvin turvattomaksi ja ennakoimattomaksi, koska toimialaluokan valinta ei ole yleensä yhtiöiden perusprosesseja. Pitäisikö olla, kun I sähköveroluokassa vero on 35 kertaa II sähköveroluokan vero?

Jännitettävää riittää, kun kiertotaloutta määritellään, mutta uusiokäytön taloudellisuudelle asialla on valtava merkitys.
Hallitusohjelmassa luvattu konesalien hukkalämmön hyödyntämisen edistäminen verotuksen kautta toteutettaneen laajemmin kuin mitä hallitusohjelmaan kirjoitettiin. Nimittäin pöytäkirjan mukaan kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja.

Muutokset saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille on saatu notifikaatio EU:sta.

Monta asiaa avoinna

Päätösten paloittelu on varmaan paikallaan.

Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkkoon edellyttänee esimerkiksi lämpöpumppua, jonka käyttämästä sähköstä lienee nyt kysymys. Lämpöpumppua käytettäneen lämmön kohottamiseen riittävään lämpötilaan. Kaukolämpöverkon ulkopuolisina konesaleina tarkoitettaneen konesaleja, joiden hukkalämpöä ei syötetä kaukolämpöverkkoon. Pöytäkirjasta on luettavissa tarkoitus saattaa lämpöpumppujen käyttämä sähkö laajemmin kuin kaukolämpöverkkoympäristössä II sähköveroluokan piiriin. Toukokuisessa VM:n tiedotteessa asia oli muotoiltu seuraavasti: “Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen lisäksi alhaisempaan sähköveroluokkaan voidaan siirtää myös muita lämmöntuotantomuotoja.”

Aika paljon jää siis vielä auki.

VM:n AFRYlla teettämässä selvityksessä “Lämpöpumput ja konesalit energiaverotuksessa” konesaleille suositellaan veroedun piiriin pääsemiseksi energiatehokkuusvaatimusta, jonka määrittelyssä hyödynnettäisiin energiatehokkuuslukuja. Energiatehokkuuslukujen määrittelyä ei selvityksessä ollut, joten jäämme odottamaan seuraavaa selvitystä aiheesta ennen kuin asiaa voi enemmän kommentoida.

Mainitussa selvityksessä oli ilman varsinaisia perusteluja suhtauduttu kriittisesti pienten lämpöpumppujen käyttämiseen vähemmän verotetulla sähköllä. Välttäisin käyttämästä sanaa verohuojennus, koska se antaa ymmärryksen, että enemmän verotettu sähkö olisi jollain tavalla tavoite. Toki teknisesti pienten lämpöpumppujen käyttämän sähkön lievempi verottaminen on vaikea toteuttaa ja edellyttäisi verkkoyhtiöiltä tai palautusjärjestelmästä suhteettoman isoja investointeja hyötyyn nähden.

Koska pöytäkirjassa on esitetty myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen pääsemistä lievemmin verotetun sähkön piiriin, on uudistus merkittävä. Toivon, että katvealueelle ei jää toimijoita, jotka mahdollistavat uudella teknologialla esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen tehokkaampaa hyödyntämistä.

Sähkökattiloiden sisällyttäminen kevyemmin verotetun sähkön käyttöön liittyy eri asiaan kun aiemmat, mutta on ehdottoman hyvä muutos tilanteisiin, joissa sähköä syystä tai toisesta varastoidaan lämpönä. Nyt esitetyt muutokset liittyvät kaikki tavalla tai toisella myös teknologiseen kehitykseen ja lainsäädännön pitäisi olla riittävän ketterä ja joustava ottaakseen huomioon nopeatkin tekniset kehitykset.

Kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen, jolloin sähkövero alenee teollisuuden sähköveroluokkaan edellyttäen, että toimelle saadaan tarvittava hyväksyntä EU:lta. Tämä uutinen oli mainio, kun Itämerta saastuttavalle kalankasvatukselle on kehitetty vaihtoehtoisia maalla sijaitsevia energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä kiertovesikasvattamoja.

Käyttöä patrioottisille silmälaseille

Vähemmän hyvä esitys koskee liikenteessä käytettävälle biokaasulle määrättävä vero.

Tähän liittyen TEM teetti AFRYlla selvityksen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentamisesta. Jakeluvelvoite on kuluja aiheuttava velvoite sekoittaa biopolttoainetta polttoaineeseen.  Hallitus tulkitsee jakeluvelvoitetta biopolttoaineen käytön edistämisenä, jolloin heidän tulkintansa mukaan kiellettyä valtiontukea koskevan lainsäädännön epäyhdenvertaisuuden ja perusteella biopolttoaineeseen ei voida kohdistaa toista kannustinta. Tämä kuitenkin kuulostaa juristerialta, joka olisi aiheellista tutkituttaa tarkemmin patrioottisten silmälasien läpi.

Sokerina pohjalla budjettiriihessä kerrottiin valmistelusta, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Tässä yhteydessä arvioidaan, voidaanko marja- ja hedelmämehut rajata pois veron piiristä. Aihe on todella ajankohtainen, kun viime viikolla KHO päätöksellään lukitsi hedelmä- ja marjasmoothien kuuluvan virvoitusjuomaveron piiriin.

Päätöksen jälkeen terveellisten marja- ja hedelmämehujen tai -smoothien verosta vapauttaminen edellyttänee luopumista tullitariffien käytöstä verollisuuden määrittämisessä.
Terveysperusteisen veron toinen vaihe on suunniteltu koskevan kaikkea epäterveellistä syötävää. Kun on päästy konsensukseen siitä, mikä on terveellistä tai epäterveellistä, pitäisi kehittää molekyylitykki, jolla selvitetään kaikkien elintarvikkeiden ravintosisältö. Muutoin verotus menee kohti epäyhdenvertaisuutta, monimutkaisuutta ja ennakoimattomuutta. Sitä odotellessa olisi hyvä kehittää muita tapoja parantaa kansalaisten ruokatottumuksia.