Tuore selvitys Ruotsin perintöveron poistamisen vaikutuksista haastaa suomalaisen perintöverokeskustelun
Suomessa on viime viikkoina käyty vilkasta poliittista keskustelua perintö- ja lahjaveron mahdollisesta poistamisesta. Muun muassa valtiovarainministeri Purra ja pääministeri Orpo kuitenkin totesivat julkisuudessa, ettei perintö- ja lahjaveron poistamista valmistella. Perusteluina he esittivät, ettei siihen ole varaa, eikä riittävästi positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen ole pystytty näyttämään.
Suomessa on viime viikkoina käyty vilkasta poliittista keskustelua perintö- ja lahjaveron mahdollisesta poistamisesta. Muun muassa valtiovarainministeri Purra ja pääministeri Orpo kuitenkin totesivat julkisuudessa, ettei perintö- ja lahjaveron poistamista valmistella. Perusteluina he esittivät, ettei siihen ole varaa, eikä riittävästi positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen ole pystytty näyttämään.
Valtionjohdon kannanottojen taustalla on erityisesti keväällä 2025 valmistunut VATT:n selvitys. Kyseisen selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla laskisi valtion verotuloja vuositasolla 300–400 miljoonaa euroa, kun huomioidaan yksinomaan perintöveron tuoton lakkaaminen ja toisaalta sen osittainen korvautuminen luovutusvoittoverolla. Tuossa selvityksessä on kuitenkin erikseen korostettu, että sitä laadittaessa perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla ja muutoksen vaikutuksista ei ollut olemassa empiiristä tutkimusnäyttöä mistään maasta.
Nyt näyttöä erityisesti yritystason vaikutuksista on saatu. Muun muassa Kauppalehden tänään uutisoima tuore empiirinen selvitys Ruotsin kokemuksista osoittaa selvästi perintöveron poistamisen positiiviset vaikutukset omistajavetoisten yritysten kasvuun ja myös samalla julkiseen talouteen. Kun tieto lisääntyy, myös johtopäätöksiä olisi perusteltua arvioida uudestaan.
Selvityksen taustasta
Ruotsissa perintö- ja lahjavero poistettiin ja korvattiin luovutusvoittoverotuksella vuoden 2005 alusta lukien. Nyt Stockholm School of Economicsin tutkijat ovat laatineet niin sanotun white paperin tuon muutoksen vaikutuksista Ruotsissa. Tutkimuksen otos kattoi Ruotsin tilastokeskuksen aineiston perusteella noin 37 000 työllistävää yritystä. Aineisto oli siis poikkeuksellisen laaja.
Tutkimuksessa yritykset jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko yhtiön omistajalla 12–30-vuotiaita lapsia vai ei. Tavoitteena oli tunnistaa erityisesti ne yhtiöt, joissa sukupolvenvaihdos ylipäätään olisi tulevaisuudessa mahdollinen. Kumpaankin ryhmään kuuluvien yhtiöiden keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja tarkasteltiin vuosilta 2001–2007 eli kolme vuotta ennen ja jälkeen perintöveron poistamisen.
Ruotsin perintöveron poistamisella selvä positiivinen vaikutus yritysten kasvuun ja investointeihin
Ruotsin perintöveron poistamista koskevan tutkimuksen tulokset ovat selkeät. Kun perintövero poistetiin Ruotsissa vuonna 2005, perheyritysten liikevaihto, kannattavuus, investoinnit ja omavaraisuus lähtivät muita yhtiöitä voimakkaampaan kasvuun. Tilastollinen ero vertailuryhmään oli merkittävä kaikkien tutkittujen seikkojen osalta. Suhteessa vertailuryhmään perheyritykset selvityksen mukaan:
- Kasvattivat liikevaihtoaan 6 prosenttia enemmän (~1,5 prosentin lisäys per vuosi).
- Kasvattivat koko tasettaan 4 prosenttia enemmän (~1 prosentin lisäys per vuosi).
- Kasvattivat kiinteää omaisuuttaan 4 prosenttia enemmän (~1 prosentin lisäys per vuosi).
- Kasvattivat käyttöomaisuuttaan 6 prosenttia enemmän (~1,5 prosentin lisäys per vuosi).
- Paransivat velkasuhdettaan 0,3-kertaisesti (~0,07-kertaisesti per vuosi).
- Kasvattivat omaa pääomaa 7 prosenttia (~1,8 prosenttia per vuosi).
Tutkimus osoittaa selkeästi perintöveron poistamisen yritystason vaikutukset Ruotsissa. Ottaen huomioon, että Suomen talous on ollut reaalisesti nollakasvussa jo melkein kaksi vuosikymmentä ja kasvua tuovien toimenpiteiden löytäminen on ollut hankalaa, tällaisen kasvusysäyksen aikaansaava toimenpide olisi yrityskentälle ja sitä kautta Suomen taloudelle merkittävä. Ei ole tiedossa mitään syytä olettaa, että vaikutukset eivät voisi toteutua myös Suomessa.
Perintöveron poistamisen positiivinen vaikutus yhteisöverotuottoihin voisi olla vuositasolla jopa satoja miljoonia euroja
Stockholm School of Economicsin tutkimuksen mukaan perintöveron poistamisen jälkeen perheyhtiöiden maksaman yhteisöveron määrä kasvoi kolmessa vuodessa noin 10 prosenttiyksikköä vertailuryhmää nopeammin. Tätä tulosta on mielenkiintoista verrata myös Aalto-yliopiston tuoreeseen tutkimukseen, joka käsittelee perheyhtiöiden merkitystä Suomessa. Tuo tutkimus valottaa hyvin perheyhtiöiden painoarvoa Suomen taloudelle: nämä yhtiöt edustavat Suomessa 73 % yrityksistä sekä vastaavat 42 % työllisyydestä, 31 % liikevaihdosta ja noin 30 % maksetuista yhteisöveroista.
Suomessa yhteisöverokertymä oli vuonna 2024 noin 7 miljardia. Kun Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan perheyhtiöiden osuus yhteisöverokertymästä puolestaan on noin 30 %, voidaan perheyhtiöiden maksaman yhteisöveron olettaa olleen vuonna 2024 karkeasti noin 2,1 miljardia euroa. Jos tämän summan oletettaisiin kasvavan Ruotsin kokemusten mukaisesti, perintöveron poistamisen positiivinen vaikutus yksin yhteisöverokertymään voitaisiin nopeasti mitata sadoissa miljoonissa euroissa vuodessa. VATT puolestaan arvioi perintöveron korvaamisen luovutusvoittoverotuksella aiheuttavan noin 300–400 miljoonan laskun verokertymään. Ruotsin kokemusten perusteella vaikuttaisi, että yksin yhteisöveron tuoton kasvu voisi riittää paikkaamaan merkittävän osan tästä veroaukosta jo muutamassa vuodessa.
Vaikka Stockholm School of Economicsin tutkimuksessa ei nimenomaisesti käsitellä perintöveron poistamisen työllisyysvaikutuksia, lienee turvallista olettaa, että havaitun liikevaihdon kasvun aikaansaaminen edellyttää myös työntekijöiden määrän lisäämistä. Näin ollen perheyhtiöiden nopeampi liikevaihdon kasvu ja lisääntyneet investoinnit näkyisivät myös työllisyydessä ja sitä kautta yksityisessä kulutuksessa sekä ansiotulo- ja arvonlisäverokertymissä. Näiden vaikutusten kanssa veromuutoksen kokonaisvaikutus verotuottoihin voisi olla jo positiivinen. Lisäksi tulisivat muut hyödyt talouteen muun muassa vahvistuvan pääomamarkkinan ja kasvollisen kotimaisen omistuksen muodossa.
Perintöveron pitkän aikavälin kasvua estävä vaikutus mahdollista kääntää porkkanaksi pitkäjänteiselle kasvulle
Ruotsalaiseen aineistoon perustuvan tutkimuksen keskeinen johtopäätös koskee yritysten ja niiden omistajien päätöksenteon ja suunnittelun aikajännettä. Kun verotus ei estä yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle, tämä aikahorisontti pitenee ja yhtiöt panostavat pitkän aikavälin kasvuun ja investointeihin aikaisempaa enemmän. Positiivinen vaikutus yhtiöiden toiminnassa tulee siis näkyväksi jo vuosia ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta.
Nämä tulokset ja johtopäätökset etenkin perheyhtiön toiminnan aikajänteestä ovat hyvin linjassa omien kokemustemme kanssa: perheyhtiön sukupolvenvaihdos on tyypillisesti useiden vuosien, tai jopa vuosikymmenten, prosessi, ja vaikuttaa yhtiön ja omistajien päätöksentekoon erittäin pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä suomalaiset perheyhtiöt kuitenkin valmistautuvat sukupolvenvaihdokseen varomalla yhtiön arvon nousemista, keräämällä käteisvaroja tai jakamalla isoa osinkoa, jolla varaudutaan perintö- tai lahjaveron maksamiseen.
Lisäksi Suomen epäselvä lainsäädäntö ja tulkintakäytäntö vääristävät yhtiöiden liiketoimintapäätöksiä ja kuluttavat sekä yhtiöiden että viranomaisten aikaa ja resursseja, kun lain oikeasta tulkinnasta väännetään tuomioistuimissa. Yksin vuoden 2025 aikana tuomioistuimet antoivat Suomessa noin 50 päätöstä sukupolvenvaihdosten verotuksesta. Samanaikaisesti selkeässä ja ennustettavassa lainsäädäntöympäristössä toimivat ruotsalaiset verrokit valmistautuvat sukupolvenvaihdoksiin investoimalla ja panostamalla yhtiön kasvuun ja kannattavuuden kehittämiseen. Ja tämä ero näkyy muun muassa siinä pitkään kaivatussa Suomen talouskasvussa.
Päättäjille toivotamme rohkeutta huhtikuun kehysriiheen. Kun takana on lähes kaksi vuosikymmentä ilman kasvua, on uskallettava tehdä selviä muutoksia. Ruotsin kokemusten perusteella perintö- ja lahjaveron aiheuttamien kasvun esteiden purkaminen joko poistamalla vero tai vähintään olennaisesti korjaamalla veroa sukupolvenvaihdosten osalta olisi juuri sellainen konkreettinen kasvutoimi, jota Suomessa on kaivattu.
