Korkein hallinto-oikeus katsoi ruokalähetit työntekijöiksi myös verotuksessa
Helatorstain aatto toi suuria uutisia palkan ja työkorvauksen rajanvetoon. Avoimelle yhtiölle ruoan kuljetuspalvelusta maksettua korvausta pidetään kuljetuksen suorittaneen lähetin palkkana, josta maksaja on velvollinen pidättämään ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sivukulut.
Helatorstain aatto toi suuria uutisia palkan ja työkorvauksen rajanvetoon. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1304/2026 piti keskusverolautakunnan päätöksen KVL 2025/37 ennallaan. Se tarkoittaa sitä, että avoimelle yhtiölle ruoan kuljetuspalvelusta maksettua korvausta pidetään kuljetuksen suorittaneen lähetin palkkana, josta maksaja on velvollinen pidättämään ennakonpidätyksen ja maksamaan työnantajan sivukulut.
Korkein hallinto-oikeus päätti 13.5.2026 pitää voimassa keskusverolautakunnan päätöksen, jossa avoimelle yhtiölle maksettavat korvaukset ruokalähettikuljetuksista katsottiin ruokalähetin henkilökohtaiseksi palkaksi avoimen yhtiön elinkeinotulon sijaan. Avoin yhtiö oli solminut ruoankuljetussopimuksen ravintolaruokaa kotiin toimitettuna myyvän teknologiayrityksen kanssa ja avoimen yhtiön yhtiömies suoritti nämä ruokakuljetukset avoimen yhtiön lukuun. Ruokatilaukset myytiin kuluttaja-asiakkaille teknologiayrityksen hallinnoiman digitaalisen sovelluksen kautta ja ruokalähetti kävi hakemassa ruoat teknologiayrityksen yhteistyökumppaniravintoloista.
Tapauksessa ruokalähetti otti tarjotut kuljetustehtävät vastaan teknologiayrityksen digitaalisesta sovelluksesta ja kuljetti ruoat loppuasiakkaille omalla autollaan. Teknologiayritys laskutti ruoan kuljetuksineen loppuasiakkailta sekä tilitti ravintoloille omalla komissiollaan vähennetyn osan ja ruokalähettiyritykselle oman kuljetuspalkkion, jota ei suoraan laskutettu loppuasiakkailta. Keskusverolautakunnan syyskesäisestä päätöksestä kirjoitti aiemmin kollegani Ilkka Hanhirova.
Moni asia ja olosuhde oli ennakkoratkaisukysymyksessä järjestetty puoltamaan toimeksiantosuhdetta ja sen mukaisesti verotettavaa yrityksen elinkeinotuloa. Ruokalähetin avoin yhtiö oli rekisteröitynyt asianmukaisesti ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekistereihin. YEL-vakuutus oli hoidettu ja lähettiyritys vastasi itse sairaus- ja loma-aikojensa kustannuksista. Ruokalähetillä oli mahdollisuus hylätä tai hyväksyä tarjottuja kuljetustehtäviä sekä vapaus hoitaa kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla, omalla kuljetuskalustollaan.
Jos kuljetukset epäonnistuivat, vähennettiin lähettikumppanin laskutuksesta enintään epäonnistuneen toimeksiannon palkkio. Jos kuljetustyön laatu ei tyydyttänyt loppuasiakkaille vastuuta kantavaa teknologiayritystä, oli sen mahdollista lopettaa sopimus ruokalähettiyrityksen kanssa.
Palkan ja työkorvauksen välinen rajanveto perustuu lähtökohtaisesti osapuolten tekemään sopimukseen. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa tehdään kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon sopimussuhteen muodolliset ja tosiasialliset, kuten työn johtamiseen ja yrittäjäriskiin liittyvät, tunnusmerkit. Keskusverolautakunta oli katsonut tapaukseen liittyvän sekä työ- että toimeksiantosuhdetta puoltavia asioita, joista työsuhdetta puoltavat olivat painavampia.
Keskeistä tapauksessa on se, että lähetin on katsottu kuvatuissa olosuhteissa toimivan epäitsenäisesti ja toisen johdon sekä valvonnan alaisena niin tässä oikeustapauksessa kuin päätöksessä KHO 2025:41, jossa arvioitiin sopimussuhdetta työoikeuden näkökulmasta.
Päätös KHO 1304/2026 on merkittävä linjapäätös palkan ja työkorvauksen rajanvedossa. Työsuhteeseen kuuluvaa johtoa ja valvontaa pidettiin muodollista järjestelyä merkittävämpänä. Toisenlainen lopputulos olisi edellyttänyt reilusti yrittäjämäisempiä olosuhteita.
Vaikka kyseessä oli keskusverolautakunnalle osoitettu ennakkoratkaisupyyntö avoimen yhtiön ja sen osakkaan tuloverotuksesta vuosina 2025 ja 2026, päätös vaikuttaa johdonmukaisesti myös ennakkoperintään eli maksajan velvoitteisiin kuljetuspalkkioita maksettaessa. Verohallinto reagoi korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen välittömästi ilmoittamalla muuttavansa ruokalähettejä ja laskutuspalveluyrityksiä koskevaa ohjeistustaan, joka tulee voimaan vuoden 2027 alusta. Jatkossa ruokaläheteiltä edellytetään verokorttia. Työnantajiksi katsotut ravintolaruoan kotiinkuljetuksia välittävät teknologiayritykset pidättävät sen mukaan ennakonpidätyksen palkaksi katsottavasta ruokalähetin palkkiosta, josta on maksettava myös palkan sivukulut.
