Uusi KVL:n ratkaisu pienvarastointipalvelun ALV-käsittelystä – sopimusehdot ratkaisevassa roolissa
Pienvarastointipalvelun arvonlisäverokäsittely on herättänyt viime aikoina keskustelua. Uudessa keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisussa pienvarastointipalvelu katsottiin arvonlisäverottomaksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutukseksi, mutta rajanveto verollisen ja verottoman palvelun välillä voi olla kiinni hyvin pienistä eroista sopimusehtojen yksityiskohdissa.
Pienvarastointipalvelun arvonlisäverokäsittely on herättänyt viime aikoina keskustelua. Uudessa keskusverolautakunnan (KVL) ennakkoratkaisussa pienvarastointipalvelu katsottiin arvonlisäverottomaksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutukseksi, mutta rajanveto verollisen ja verottoman palvelun välillä voi olla kiinni hyvin pienistä eroista sopimusehtojen yksityiskohdissa.
Pienvarastointitoimintaa on aiemmin melko vakiintuneesti käsitelty kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksena, joka on lähtökohtaisesti arvonlisäverotonta. Tätä käytäntöä kuvastaa myös Verohallinnon julkaistu ohje, jonka mukaan kyse on kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta, mikäli asiakkaalle luovutetaan tietyn varastotilan hallinta ja yksinomainen pääsy sinne.
Viime vuonna julkaistussa ennakkoratkaisussa KVL 49/2025 keskusverolautakunta kuitenkin katsoi, ettei pienvarastointipalvelun asiakkaalle syntynyt oikeutta hallita vuokraamaansa varastoyksikköä omistajan tavoin. Palvelua ei näin ollen pidetty kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksena, vaan laajempana verollisena palvelukokonaisuutena. Ratkaisu herätti kysymyksiä siitä, mikä erotti kyseisen pienvarastointipalvelun verottomasta kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta, ja tulisiko pienvarastointipalvelut jatkossa katsoa laajemminkin arvonlisäverolliseksi palveluksi.
Nyt KVL on antanut uuden ennakkoratkaisun (KVL 20/2026) liittyen tapaukseen, jossa ennakkoratkaisun hakijan oli tarkoitus vuokrata asiakkailleen pinta-alaltaan noin 1–30 m² suuruisia, seinillä rajattuja varastotiloja irtaimiston varastointiin. Toisin kuin ratkaisussa KVL 49/2025, tässä tapauksessa asiakkaalle muodostui KVL:n mukaan yksinomainen oikeus hallita vuokraamaansa varastotilaa ja sulkea muut henkilöt tämän oikeuden käyttämisen ulkopuolelle. Kyse oli siten kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta.
Molemmissa ratkaisuissa asiakas sai käyttää vuokrattavaa tilaa ainoastaan tavaroiden varastointiin, ja asiakkaalla oli lähtökohtaisesti pääsyoikeus vuokraamaansa varastotilaan vain tiettyjen aukioloaikojen puitteissa. Ratkaisujen taustatietojen perusteella palveluntarjoajien ehdot oli kuitenkin muotoiltu hieman eri tavoin esimerkiksi sen suhteen, millä edellytyksin vuokranantajalla oli oikeus päästä vuokra-alueelle ja mitä rajoituksia liittyi asiakkaan oikeuteen oleskella palveluntarjoajan tiloissa. Lisäksi ratkaisussa KVL 49/2025 palveluntarjoajalla oli oikeus siirtää asiakkaita rakennuksesta toiseen ilman korvausvelvollisuutta, kun taas ratkaisussa KVL 20/2026 vuokranantajalla ei ollut oikeutta vaihtaa vuokrattua tilaa toiseen. Käytännössä siis palveluntarjoajan oikeus siirtää asiakkaan tavaroita paikasta toiseen oli tapauksissa erilainen.
Arvonlisäverotuksessa palvelun arvonlisäverokäsittely määräytyy palvelun luonteen perusteella, ja luonteen määrittämisen lähtökohtana on tyypillisesti sopimuksen sisältö. Keskusverolautakunnan viimeaikaiset ratkaisut osoittavat konkreettisesti, kuinka pienet erot sopimusehdoissa voivat kääntää palvelun arvonlisäverokäsittelyn päälaelleen. Pienvarastointipalveluja tarjoavien yritysten onkin syytä käydä sopimusehtonsa ja sopimuksilla käytetty terminologia huolellisesti läpi, sillä palvelun arvonlisäverokäsittelyllä on suora vaikutus esimerkiksi siihen kohdistuvien hankintojen sisältämän arvonlisäveron vähennyskelpoisuuteen.
Rajanvedolla on merkitystä erityisesti, jos palvelua tarjotaan kuluttajille. Lähtökohtaisesti verottomasta kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta on tietyin edellytyksin mahdollista hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jos vuokralainen käyttää tilaa vähennykseen oikeuttavassa toiminnassa eli käytännössä harjoittaa tiloissa arvonlisäverollista liiketoimintaa. Kuluttaja-asiakkaille tapahtuva kiinteistön käyttöoikeuden luovutus on kuitenkin aina arvonlisäverotonta, ja tähän toimintaan kohdistuvien hankintojen sisältämä arvonlisävero vastaavasti vähennyskelvotonta. Koska kyse voi erityisesti kiinteistöinvestointien kohdalla olla merkittävistä summista, palvelun verokäsittelyn oikeellisuus on hyvä varmistaa etukäteen. Autamme tässä mielellämme.
