Kuka näkee konsernin verolukujen taakse? Julkinen maakohtainen raportointi tuo verotiedot kaikkien nähtäville
Maakohtainen veroraportointi ei ole uusi ilmiö – OECD:n BEPS-hankkeen myötä suuret konsernit ovat jo vuosia toimittaneet maakohtaisia verotietoja verohallinnoille. EU-direktiiviin perustuva julkista tuloverokertomusta (public CbCR) koskeva sääntely (Kirjanpitolaki 7b luku) muuttaa tilanteen.
Maakohtainen veroraportointi ei ole uusi ilmiö – OECD:n BEPS-hankkeen myötä suuret konsernit ovat jo vuosia toimittaneet maakohtaisia verotietoja verohallinnoille. EU-direktiiviin perustuva julkista tuloverokertomusta (public CbCR) koskeva sääntely (Kirjanpitolaki 7b luku) muuttaa tilanteen.
Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi vastaavanlaiset tiedot, jotka aikaisemmin on toimitettu vain verohallinnoille, on nyt julkaistava yrityksen verkkosivuilla ja rekisteröitävä kaupparekisteriin. Ennen riitti, että veroviranomaiset ymmärtävät kontekstin, mutta nyt on syytä miettiä, ymmärtääkö sen myös ulkopuolinen lukija.
Ensimmäiset julkiset tuloverokertomukset on jo julkaistu, mutta valtaosalla yrityksistä ensimmäisen raportoinnin määräaika on vasta tämän vuoden lopussa.
Ketä sääntely koskee?
Velvollisuus julkisen tuloverokertomuksen laatimiseen, julkistamiseen ja rekisteröintiin kannattaa tarkistaa ajoissa, sillä se ei rajoitu vain suuriin suomalaisiin emoyrityksiin. Suomessa julkisen tuloverokertomusvelvoitteen soveltamisalaan kuuluvat:
Suomalainen perimmäinen emoyhtiö, jonka konsernitilipäätöksen mukainen konsolidoitu liikevaihto on ylittänyt 750 miljoonaa euroa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella;
Suomalainen itsenäinen yritys, jolla on ulkomainen sivuliike, ja jonka tilinpäätöksen mukainen liikevaihto on ylittänyt edellä mainitun raja-arvon sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella; tai
Suomalainen suuryritys, keskisuuri yritys tai sivuliike, jonka perimmäinen emoyritys on Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella ja emoyrityksen konsernitilinpäätöksen mukainen liikevaihto ylittää edellä mainitun raja-arvon sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella.
Mikäli yritys toimii ainoastaan Suomessa, velvollisuutta julkisen tuloverokertomuksen laadintaan ei ole. Lisäksi suomalainen yritys tai sivuliike voi vapautua julkista tuloverokertomusta koskevista velvoitteista, mikäli ETA:n ulkopuolella sijaitseva perimmäinen emoyritys täyttää kirjanpitolain vaatimat edellytykset.
Tämä muuttuu – oletko valmis?
- Tuloverotusta koskevat verotiedot tulevat kaikkien nähtäville. Liikevaihto, tulos ennen veroja, maksetut ja kertyneet verot, kertyneet voittovarat ja henkilöstömäärä julkaistaan maakohtaisesti ja ne ovat vapaasti verohallintojen lisäksi esimerkiksi median, sijoittajien ja kilpailijoiden arvioitavissa.
- Luvuista syntyy tulkintoja. Ilman kontekstia luvuista voi tehdä erilaisia johtopäätöksiä, olivat ne oikeita tai vääriä. Esimerkiksi matala veroaste yksittäisessä maassa voi antaa väärän signaalin, vaikka selitys olisi puhtaasti liiketoiminnallinen.
- Sama data kytkeytyy myös siirtohinnoitteluun. Konsernin sisäinen siirtohinnoittelupolitiikka heijastuu myös maakohtaisiin kannattavuuslukuihin ja antaa mahdollisuuden konsernin sisäisen voitonjaon arviointiin.
- Proaktiivinen valmistautuminen on osa riskienhallintaa ja strateginen mahdollisuus. Avaamalla raportoitujen tietojen taustat etukäteen voidaan välttää sidosryhmien väärät tulkinnat. Tämä auttaa sekä suojatumaan maineriskeiltä että rakentamaan sidosryhmien luottamusta.
Julkinen tuloverokertomus ei siis ole vain tekninen raportointivelvoite. Kun maakohtaiset luvut ja kuvaukset konsernin toiminnan luonteesta ovat saatavilla, ulkopuolinen taho voi niiden pohjalta muodostaa oman tulkintansa myös konsernin siirtohinnoittelu- ja veropolitiikasta –esimerkiksi siitä, mistä toiminnoista ja mihin maihin verotettavaa tuloa kertyy. Julkiset maakohtaiset tiedot mahdollistavat myös vertailun samalla toimialalla toimivien konsernien välillä. Luonnollisesti tästä herää kysymys millaisia johtopäätöksiä näistä tiedoista voidaan tehdä – varsinkin silloin, kun lukija ei ole perillä verotuksesta.
Näin ollen sen lisäksi että yrityksen tulee varmistaa tarvittavien tietojen saatavuus ja oikeellisuus ja julkista tuloverokertomusta koskevien velvoitteiden täyttäminen määräajassa, on sen myös kannattaa tehdä strateginen valinta siitä, miten se valmistautuu tietojen julkisuuteen. Kysymyksiä voi esimerkiksi herättää alhainen verokertymä tietyssä maassa, vaikka taustalla voi olla esimerkiksi investoinnit tai aiempien vuosien tappioiden hyödyntäminen. Ulkopuolinen lukija ei kuitenkaan tätä tiedä, jostaustatekijöitä ei ole avattu. Yrityksen tuleekin tehdä valinta siitä, avataanko taustoja ja miten laajasti taustoja avataanraportoinnin yhteydessä.
Valmistautuminen ei ole pelkkä compliance-harjoitus vaan investointi. Hyvin valmistautuneilla yrityksillä on mahdollisuus kääntää raportointi kilpailueduksi: huolella laadittu raportointi osoittaa vastuullisuutta ja vahvistaa sidosryhmien luottamusta.
Nyt on aika toimia – näin voimme auttaa
Jos konsernin ylimmän emoyhtiön tilikausi on kalenterivuosi, määräaika julkisen tuloverokertomuksen laatimiseen, julkistamiseen ja rekisteröintiin on vuoden lopussa.
Keskustelemme ja autamme mielellämme julkiseen tuloverokertomukseen liittyvissä asioissa. Voimme auttaa arvioimaan kuuluuko yritys julkista tuloverokertomusta koskevan-sääntelyn piiriin ja millä edellytyksillä suomalaista yritystä koskevat raportointivelvoitteet voivat väistyä.
Lisäksi avustamme esimerkiksi;
- tiedonkeruuprosessissa,
- raportointivaatimusten täyttämisessä lain edellyttämällä tavalla,
- julkisen tuloverokertomuksen laatimisessa ja rekisteröinnissä ja
- julkista tuloverokertomusta täydentävien tietojen laatimisessa.
