KVL: Lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien hyväksyminen arvonlisäverotonta osana vastuulääkäripalveluita
Keskusverolautakunta arvioi antamassaan ennakkoratkaisussa, oliko hakijan suoritettava arvonlisäveroa yksiköiden lääkehoitosuunnitelman ja henkilökunnan lääkelupien hyväksymisestä, kun palvelut suoritettiin osana hyvinvointialueelle myytävää vastuulääkäripalvelukokonaisuutta.
Keskusverolautakunta arvioi 23.9.2026 antamassaan ennakkoratkaisussa (KVL 30/2026), oliko hakijan suoritettava arvonlisäveroa yksiköiden lääkehoitosuunnitelman ja henkilökunnan lääkelupien hyväksymisestä, kun palvelut suoritettiin osana hyvinvointialueelle myytävää vastuulääkäripalvelukokonaisuutta. KVL katsoi, että palvelut olivat liitännäisiä arvonlisäverottomalle vastuulääkäripalvelulle eikä niistä siten ollut suoritettava arvonlisäveroa.
Tapauksen tausta
Hakija oli yksityinen palveluntarjoaja, joka myi hyvinvointialueille luvanvaraisia vastuulääkäripalveluita. Tarkoituksena oli tuottaa lääkäripalveluita ikäihmisille heidän omassa asumisympäristössään eli ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen palveluasumisen yksiköissä sekä kotihoidossa. Vastuulääkäri vastasi kokonaisvaltaisesti potilaiden lääketieteellisestä hoidosta ja kokonaislääkityksestä.
Vastuulääkäripalvelun yhteydessä hakija luovutti myös lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien hyväksymistä koskevia palveluja. Vastuulääkäri vastasi, että lääkehoitosuunnitelma ja siinä esitetyt periaatteet olivat asianmukaiset ja että niitä voitiin soveltaa nimenomaisesti kyseisen yksikön potilaiden käytännön hoidossa. Lisäksi vastuulääkäri vastasi yksikön hoitajille myönnettävistä lääkeluvista. Hän myös varmisti, että hoitajilla oli riittävä osaaminen turvallisen lääkehoidon antamiseksi, jotta lääkärin hoitamat potilaat saivat mahdollisimman hyvää ja turvallista terveydenhoitoa.
Keskusverolautakunnan ratkaisu
Näissä olosuhteissa KVL katsoi, että lääkehoitosuunnitelman ja lääkelupien hyväksymistä koskevat palvelut olivat arvonlisäverottomia. KVL perusteli ratkaisuaan sillä, että palvelut suoritettiin osana vastuulääkäripalvelukokonaisuutta, jossa vastuulääkäri vastasi myös yksikössä annettavasta lääkehoidosta. KVL katsoi, että hyväksymispalvelujen erottaminen vastuulääkärin suorittamista muista palveluista olisi keinotekoista. Kyse oli yhdestä palvelusuoritteesta, jonka arvonlisäverokohtelu määräytyi pääsuoritteen eli arvonlisäverottoman vastuulääkäripalvelun mukaan.
Lopputuloksen kannalta oli siten ratkaisevaa liitännäisyys vastuulääkäripalveluun, vaikka muun muassa lääkelupien hyväksymisessä oli kyse vastaavan lääkärin myöntämästä kirjallisesta luvasta, joka oikeutti hoitajan toteuttamaan lääkehoitoa. Palvelussa ei siis ollut kyse välittömästi yksilöidyn potilaan hoidosta, vaikkakin hoitajan ammattitaitoon liittyvä lupa oli kytköksissä tiettyjen lääkkeiden antamiseen potilaalle.
Vertailu terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta koskevaan syventävään vero-ohjeeseen
Ratkaisussa esitettyä oikeusohjetta on syytä verrata Verohallinnon keväällä 2026 julkaisemaan terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotusta käsittelevään syventävään vero-ohjeeseen (VH/5918/00.01.00/2025). Ohjeessa todetaan nimenomaisesti, että lääkehoitosuunnitelmien tarkastamista ja lääkelupien vahvistamista koskevat palvelut ovat hallinnollisina palveluina arvonlisäverollisia.
Tulkinta on yksi Verohallinnon ohjeeseen sisällytetyistä uusista linjauksista. KVL:n ratkaisun pohjalta on kuitenkin perusteltua katsoa, että kyseiset palvelut voivat olla arvonlisäverottomia. Näin on silloin, kun ne luovutetaan osana palvelukokonaisuutta, jonka pääsuoritteena on arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoitopalvelu.
Lisäksi ratkaisun systematiikka poikkeaa siitä, mitä ohjeessa on linjattu työterveyshuoltopalveluun välittömästi liittyvistä hallinnollisista palveluista. Ohjeen mukaan työterveyshuoltoon kuuluva palvelu, joka ei yksittäisenä palveluna myytynä ole arvonlisäveroton terveyden- ja sairaanhoitopalvelu, ei olisi arvonlisäveroton myöskään osana työterveyshuoltoa. Näin ollen esimerkiksi hallinnollisten tai työterveyshuoltotoimintaa ylätasolla ohjaavien suunnitelmien laatiminen ja päivittäminen olisivat ohjeen mukaan arvonlisäverollisia palveluja. Tällaisia palveluja ei kuitenkaan käytännössä koskaan myydä erikseen, ja ne liittyvät kiinteästi työterveyshuoltopalvelukokonaisuuteen.
Aika näyttää, mitkä palvelut katsotaan lopulta liitännäisinä arvonlisäverottomiksi. Vireillä on näet useampia muutoksenhakuprosesseja, jotka liittyvät Verohallinnon päivittämässään ohjeessa esittämiin uusiin tulkintoihin.
Johtopäätös
Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, eikä sen lopullista merkitystä voi arvioida ennen kuin asia on mahdollisesti käsitelty korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Se osoittaa kuitenkin jo nyt, että Verohallinnon päivitetyssä ohjeessa esitetyt tulkinnat eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Liitännäisyyden arviointi terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa on tapauskohtaista, ja KVL:n ratkaisu osoittaa, että palvelukokonaisuuden tosiasiallisilla olosuhteilla on ratkaiseva merkitys. Verohallinnon ohjeen linjauksiin perustuvaa verokohtelua on siksi perusteltua tarkastella kriittisesti, ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa oman kannan selvittäminen esimerkiksi ennakkoratkaisulla tai muutoksenhaulla voi olla aiheellista.
Asiantuntijamme työskentelevät jatkuvasti useiden terveydenhuoltoalan yritysten kanssa näiden kysymysten parissa. Ota yhteyttä, niin arvioidaan yhdessä, mitä muuttuneet tulkinnat tarkoittavat organisaatiosi liiketoiminnalle.
