Sijoitusrahastojen verotusta koskeva hallituksen esitys annettu eduskunnalle – verovapauden edellytyksiä täsmennetty
Hallitus antoi 1.10.2026 eduskunnalle esityksen sijoitus- ja erikoissijoitusrahastojen verotuksen muuttamisesta. Keskeiset ehdotukset säilyivät lausuntokierroksen jälkeen pääosin ennallaan, mutta ulkomaisten rahastojen verovapauden edellytyksiä täsmennettiin.
Hallitus antoi 1.10.2026 eduskunnalle esityksen sijoitus- ja erikoissijoitusrahastojen verotuksen muuttamisesta. Keskeiset ehdotukset säilyivät lausuntokierroksen jälkeen pääosin ennallaan, mutta ulkomaisten rahastojen verovapauden edellytyksiä täsmennettiin.
Kuten aiemmin uutisoimme, elokuussa julkaistussa esitysluonnoksessa ehdotettiin ulkomaisten rahastojen sopimusperusteisuusvaatimuksen poistamista sekä eurooppalaisten pitkäaikaissijoitusrahastojen eli ELTIF-rahastojen (European long-term investment fund) verovapauden edellytysten muuttamista.
Ulkomaisten rahastojen verovapauden edellytykset
Hallituksen esityksessä (HE 209/2026 vp) ehdotetaan ulkomaisten sijoitus- ja erikoissijoitusrahastojen sopimusperusteisuusvaatimuksen poistamista tuloverolain 20 a §:stä. Muutoksella lain sanamuoto saatettaisiin vastaamaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Säännös koskisi jatkossakin vain rahastoja, joita pidetään Suomen verotuksessa yhteisöinä.
Ulkomaisten rahastojen verovapaudelle ehdotetaan uutta edellytystä, jonka mukaan rahaston on oltava rekisteröintivaltiossaan verovapaa, käytännössä verovapaa tai läpivirtaava. Esityksen mukaan rahastoa voitaisiin pitää verovapaana, jos se ei maksa lainkaan tuloveroa rekisteröintivaltiossaan. Esimerkiksi varojen arvoon perustuva merkintävero tai toiseen valtioon maksettu lähdevero ei sellaisenaan estäisi verovapautta.
Lopullisessa esityksessä läpivirtaavuuden ja käytännön verovapauden määritelmät on lisätty lakiehdotukseen. Rahasto olisi läpivirtaava, jos sen tuloja, menoja, voittoja ja tappioita kohdellaan rekisteröintivaltion verotuksessa kuin ne kertyisivät tai kuuluisivat suoraan rahaston osuudenomistajille näiden osuuksien suhteessa. Rahastoa pidettäisiin puolestaan käytännössä verovapaana, jos se ei siihen sovellettavan sijoittajille jaetun tuoton vähennyskelpoisuuden tai muun vastaavan erityissääntelyn perusteella tosiasiallisesti maksa tulostaan veroa rekisteröintivaltiossaan.
Esityksen mukaan kriteeriä on jo käytännössä sovellettu yhtiömuotoisten ulkomaisten rahastojen verotuskäytännössä yhtenä edellytyksenä, mutta jatkossa vaatimusta tarkasteltaisiin myös sopimusperusteisissa rahastoissa. Ulkomaisen sopimusperusteisen rahaston verokohtelua rekisteröintivaltiossa ei ole tähän asti selvitetty verovapauden edellytyksiä arvioitaessa. Siksi ehdotus voisi esityksen mukaan johtaa siihen, että osa ulkomaisista rahastoista ei jatkossa voisi saada tuloa Suomesta verovapaana.
Lausuntokierroksella osa lausunnonantajista piti uutta verovapausedellytystä perusteltuna rahastoverotuksen tavoitteille ja veropohjan turvaamiselle. Toisissa lausunnoissa taas kiinnitettiin huomiota mahdolliseen EU-oikeudelliseen epävarmuuteen.
Lausuntokierroksen jälkeen rahastojen rinnastettavuutta koskevia perusteluja on pyritty täydentämään. Esityksen mukaan ulkomaisen rahaston tosiasiallista verovapautta arvioitaessa olisi otettava huomioon, perustuuko sen verokohtelu nimenomaan rahastoja koskevaan erityissääntelyyn. Lisäksi olisi arvioitava, vastaako sääntelyn tavoite Suomen rahastoverotuksen tavoitetta eli sitä, että verotus toteutuu vain kerran sijoittajan tasolla. Rahastoa ei siten esityksen mukaan voitaisi pitää käytännössä verovapaana pelkästään siksi, että sen saamat tulot, kuten osingot tai luovutusvoitot, ovat yleisten verosäännösten perusteella verovapaita.
Perusteluissa todetaan lisäksi, ettei EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä ole nimenomaisesti arvioitu muiden kaltaisten rahastoverotusjärjestelmien piiriin kuuluvien rahastojen rinnastettavuutta verovapaaseen kotimaiseen rahastoon. Esityksen mukaan ulkomaista rahastoa ei lähtökohtaisesti voitaisi pitää rinnasteisena suomalaiseen verovapaaseen rahastoon, jos sen verokohteluun sovellettavan erityissääntelyn tavoite poikkeaisi Suomen rahastosääntelyn tavoitteesta. Näin olisi esityksen mukaan esimerkiksi silloin, kun kotivaltion sääntelyn tavoitteena olisi verottaa rahastoa ja huojentaa sijoittajien verotusta.
Lausuntopalautteessa käsiteltiin myös 30 osuudenomistajan vähimmäisvaatimusta. Hallituksen esityksessä siihen ei ehdoteta muutosta, sillä vaatimuksen uudelleenarviointi edellyttäisi esityksen mukaan laajempaa rahastoverotuksen kokonaisarviointia.
Muut ehdotukset ja voimaantulo
Erikoissijoitusrahastomuotoisten ELTIF-rahastojen verovapaus ei edellyttäisi enää kaikkien sijoittajien ammattimaisuutta. Muutoksen tavoitteena on poistaa ELTIF-rahastojen perustamiseen liittyviä verotuksellisia esteitä. Lausuntokierroksen jälkeen sääntelyä selvennettiin niin, että ELTIF-rahastoihin sovellettaisiin muilta osin samoja verovapauden edellytyksiä kuin muihin erikoissijoitusrahastoihin.
Esityksessä ehdotetaan myös, että erikoissijoitusrahaston voitonjakoedellytys voisi täyttyä ilman tosiasiallista voitonjakoa. Tämä olisi mahdollista, jos kolme neljäsosaa rahaston voitosta, pois lukien realisoitumattomat arvonmuutokset, katsotaan rekisteröintivaltiossa vuosittain jaetuksi tai otetaan vuosittain huomioon tulona osuudenomistajien verotuksessa tosiasiassa jaetun voiton tavoin.
Hallituksen esityksen mukaan täsmennys ei muuttaisi nykyistä soveltamiskäytäntöä. Lisäksi esitykseen sisältyy muutoksia lähdevero- ja ennakkoperintälakeihin.
Tuloverolain muutoksia ehdotetaan sovellettaviksi ensimmäisen kerran vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa. Lähdevero- ja ennakkoperintälakien muutoksia sovellettaisiin 1.1.2027 tai sen jälkeen maksettuihin tuloihin.
