Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen sijoitusrahastojen verotuksen muutoksista

Valtiovarainministeriö julkaisi elokuussa 2026 esitysluonnoksen tuloverolain 20 a §:n muuttamisesta. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa Suomen talouskasvun edellytyksiä parantamalla kasvurahoituksen saatavuutta. Käytännössä tämä tapahtuisi muuttamalla tuloverolain 20 a §:ää vastaamaan paremmin EU:n pääoman vapaata liikkuvuutta koskevia vaatimuksia ja mahdollistamalla niin sanottujen ELTIF-rahastojen verovapaus Suomessa.

Valtiovarainministeriö julkaisi elokuussa 2026 esitysluonnoksen tuloverolain 20 a §:n muuttamisesta. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa Suomen talouskasvun edellytyksiä parantamalla kasvurahoituksen saatavuutta. Käytännössä tämä tapahtuisi muuttamalla tuloverolain 20 a §:ää vastaamaan paremmin EU:n pääoman vapaata liikkuvuutta koskevia vaatimuksia ja mahdollistamalla niin sanottujen ELTIF-rahastojen verovapaus Suomessa.

Suomessa sijoitus- ja erikoissijoitusrahastot ovat TVL 20 a §:n nojalla vapautettuja tuloverosta. Säännöksellä pyritään pääasiassa varmistamaan, että rahastosijoittaminen ei olisi epäedullisempaa verrattuna suoraan sijoittamiseen. Ilman rahaston verovapautta sijoittajaa verotettaisiin lähtökohtaisesti kahdesti.

Verovapaus on edellyttänyt pääsääntöisesti sitä, että sijoitusrahasto on avoin ja sillä on vähintään 30 osuudenomistajaa. Ulkomaisen sijoitusrahaston on lisäksi edellytetty olevan sopimusperusteinen, kuten suomalaiset sijoitus- ja erikoissijoitusrahastot lain mukaan luonnostaan ovat.

Muutoksella poistettaisiin vaatimus ulkomaisen rahaston sopimusperusteisuudesta. Verovapautta sovellettaisiin kaikkiin ulkomaisiin rahastoihin, joita pidetään verotuksessa yhteisönä. Sopimusperusteisten rahastojen lisäksi verovapaus koskisi siis yhtiö- ja trust-muotoisia sijoitusrahastoja, joskin luokittelu on tapauskohtaista. Lain sanamuoto ei tältä osin muuta nykyisen lain sisältöä, joka on EU-tuomioistuimessa todettu EU-oikeuden vastaiseksi. Muutoksen tarkoituksena on poistaa ristiriita lain tasolla.

Sopimusperusteisuuden vaatimuksen poistamisen lisäksi luonnoksessa ehdotetaan, että ulkomaisen rahaston olisi oltava sijaintivaltiossaan verovapaa, “käytännössä verovapaa” tai niin sanotusti läpivirtaava. Toisin sanoen rahasto ei saa maksaa tuloveroa sijaintivaltiossaan. Uuden kriteerin lisääminen lakiin ei vaikuta erityisen hyvin perustellulta ja aiheuttaa merkittävää tulkinnallisuutta, ellei siihen liittyviä käsitteitä olennaisesti täsmennetä lausuntokierroksen pohjalta. Uuden kriteerin EU-oikeuden mukaisuus on myös vähintään epäselvä.

Toinen TVL 20 a §:n keskeinen muutos liittyy eurooppalaisiin pitkäaikaissijoitusrahastoihin (European long-term investment fund, ELTIF). ELTIF on vaihtoehtoisrahasto, jota sääntelee AIFM-direktiivin lisäksi oma ELTIF-asetus (EU 2015/760). ELTIF-rahastot ovat yleensä suljettuja, sillä rahaston tarkoituksena on tarjota pitkäaikaista rahoitusta erilaisiin sosiaali- ja liikenneinfrastruktuurihankkeisiin, kiinteistöihin sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat usein epälikvidejä sijoituskohteita.

ELTIF-rahastojen käyttö on jäänyt EU:ssa vähäiseksi, minkä vuoksi ELTIF-asetusta uudistettiin vuonna 2023. Muutoksen myötä myös ei-ammattimaiset sijoittajat pystyvät sijoittamaan suljettuihin ELTIF-rahastoihin ilman minimisijoitusta. Suomessa ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole yhtään perustettua ELTIF-rahastoa. Esteenä on ollut se, että nykyinen TVL 20 a §:n mukainen verovapaus ei käytännössä soveltuisi niihin. Kun ELTIF-rahastot ovat lähtökohtaisesti suljettuja, ne eivät täytä TVL 20 a §:n avoimuusvaatimusta. Tällöin verovapauden lisäedellytyksenä on nykyisin muun ohella kaikkien sijoittajien ammattimaisuus. Tämä olisi kuitenkin ristiriidassa uudistetun ELTIF-asetuksen kanssa, joka nimenomaisesti avasi väylän myös ei-ammattimaisille sijoittajille ELTIF-rahastoihin. Tämän seurauksena luonnoksessa esitetään ammattimaisia sijoittajia koskevan edellytyksen poistamista ELTIF-rahastojen osalta.

Näiden kahden päämuutoksen lisäksi luonnoksessa on täsmennyksiä erikoissijoitusrahastojen voitonjakovelvollisuuteen. Nykyinen sanamuoto edellyttää esimerkiksi suljetun erikoissijoitusrahaston verovapaudelta, että rahasto jakaa vähintään kolme neljäsosaa voitostaan vuosittain, pois lukien realisoitumattomat arvonnousut. Vaatimusta täsmennettäisiin niin, että voitosta poistetaan realisoitumattomien arvonnousujen sijaan realisoitumattomat arvonmuutokset eli myös arvonalenemiset otetaan huomioon. Lisäksi lähdeverolain säännöksiä muutettaisiin vastaavasti.

Esitysluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella 16.9.2026 asti. Jos esitykseen ei tule muutoksia ja ehdotukset tuloverolakiin hyväksytään, niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran jo vuodelta 2027 toimitettavassa verotuksessa.

Hanna Halonen

Veroneuvonta

020 787 7861

hanna.halonen@pwc.com