Yhdysvaltain tullit murroksessa – mitä suomalaisten yritysten tulee tietää IEEPA-palautuksista ja uusista Section 301 -tulleista
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi IEEPA-tullit helmikuussa 2026, ja Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen eli CBP:n palautusprosessi on käynnissä. Section 122 -väliaikaistullit päättyivät heinäkuussa 2026 ja niiden tilalle tulivat Section 301 -tullit ilman lakisääteistä takarajaa. Tullipolitiikka jatkaa laajenemistaan. Mitä suomalaisen vientiyrityksen pitää tietää juuri nyt?
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi IEEPA-tullit helmikuussa 2026, ja Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen eli CBP:n palautusprosessi on käynnissä. Section 122 -väliaikaistullit päättyivät heinäkuussa 2026 ja niiden tilalle tulivat Section 301 -tullit ilman lakisääteistä takarajaa. Tullipolitiikka jatkaa laajenemistaan. Mitä suomalaisen vientiyrityksen pitää tietää juuri nyt?
IEEPA-tullien palautukset käynnissä
Presidentti Trump asetti vuonna 2025 laajat tuontitullit vedoten International Emergency Economic Powers Act (IEEPA) -hätätilavaltuuslakiin. Helmikuussa 2026 korkein oikeus totesi tapauksessa Learning Resources, Inc. v. Trump, ettei IEEPA anna presidentille toimivaltaa asettaa tulleja, vaan verotusvalta kuuluu yksinomaan kongressille. Päätös kumosi kaikki IEEPA-tullit taannehtivasti.
Korkeimman oikeuden ratkaisun myötä Court of International Trade (CIT) määräsi CBP:n palauttamaan laittomasti kerätyt tullit. CBP rakensi tätä varten Consolidated Administration and Processing of Entries -järjestelmän (CAPE), joka avattiin 20.4.2026. CAPE-järjestelmää on kehitetty vaiheittain, ja vaihe 2 otettiin käyttöön kesäkuun 2026 lopulla. Se kattaa nyt myös yritysten aiemmin hyödylliseksi katsomaan reconciliation-menettelyyn merkityt tuonnit.
Hallinnon nykyisen kannan mukaan vaiheen 3 palautukset käsiteltäisiin vain niille maahantuojille, jotka ovat nostaneet kanteen CIT:ssä. Oikeusministeriö on valittanut yleisestä palautusvelvoitteesta, mikä luo epävarmuutta kanteen ulkopuolisten maahantuojien palautusoikeuksiin.
Palautusprosessin lisäksi olemme käyneet mielenkiintoisia keskusteluja asiakkaiden kanssa palautusten käsittelystä konserninäkökulmasta, esimerkiksi siitä, miten jälkikäteiset palautukset tulisi huomioida konserniyhtiöiden verotuksessa ja siirtohinnoittelussa. Keskustelemme tästä mielellämme lisää. Sivuamme aihetta myös 15.9.2026 järjestettävässä asiakastilaisuudessamme, joten kannattaa tulla kuulolle.
Section 301 -tullit voimaan, tullivalvonta kiristyy
CIT katsoi 7.5.2026 tapauksessa Oregon v. Trump, että myös IEEPA-tulleja seuranneet Section 122 -väliaikaistullit olivat lainvastaisia. Päätös rajattiin kuitenkin vain kanteen nostaneisiin osapuoliin, ja valituskäsittely on kesken. Section 122 -tullien lakisääteinen 150 päivän enimmäisaika umpeutui 24.7.2026.
Section 122 -tullien päättyessä uudet Section 301 -tullit tulivat voimaan heinäkuun 2026 lopulla. Ne asettavat 10–12,5 prosentin lisätullit 60 talousalueen tuotteille pakkotyöllä tuotettujen tavaroiden tuontikieltoihin liittyvien puutteiden perusteella. Kaksiportainen rakenne toimii siten, että 15 maata ja EU, jotka ovat ryhtyneet toimiin pakkotyön kitkemiseksi, saavat 10 prosentin tullin, ja 44 maata, jotka eivät ole toimineet, saavat 12,5 prosentin tullin.
Presidentti Trump asetti 31.7.2026 alkaen voimaan tulleet 100 prosentin Section 232 -tullit tietyille patentoiduille lääkkeille ja vaikuttaville aineille (API). Geneerisiä lääkkeitä ei koske tulli. Yrityksille, jotka ovat sitoutuneet investoimaan tuotantoon Yhdysvalloissa, on myönnetty vapautuksia.
Lisäksi tuonnit Kanadasta Yhdysvaltoihin ovat edelleen keskusteluissa, ja kehitystä näiden osalta kannattaa seurata, mikäli kyseinen ulottuvuus toimitusketjussa on yritykselle tärkeä.
Tullivalvonnan kiristymistä osoittaa esimerkiksi 3.6.2026 annettu toimeenpanomääräys Strengthening Customs Enforcement, joka kohdistuu erityisesti maahantuojana toimimisen rakenteisiin ja vastuisiin.
CBP:n tullausarvopäätökset
Yritysten on myös syytä seurata CBP:n ruling-käytäntöä, sillä päätöksillä voi olla käytännön vaikutusta tullikustannuksiin.
CBP on antanut kesällä 2026 kaksi merkittävää päätöstä, joissa se hylkäsi sekä First Sale for Export (FSFE) -perusteen että siirtohinnoitteluoikaisun tullausarvon alentamiseksi. Molemmissa tapauksissa puutteena oli riittämätön dokumentaatio: koontimaksut eivät olleet kohdennettavissa yksittäisiin kauppoihin, eikä siirtohinnoittelupolitiikka täyttänyt CBP:n viittä kriteeriä.
Mitä yritysten kannattaa tehdä nyt
Alati muuttuva tulliympäristö korostaa tarvetta varmistaa, että Yhdysvaltoihin suuntautuvan tavarakaupan tullaus- ja toimitusketjudata on ajan tasalla. Erityisesti nostamme esiin toimitusketjudokumentaation sekä tullinimikkeiden, alkuperän ja tullausarvon oikeellisuuden.
Suomalaisten yritysten, joilla on tavarakauppaa Yhdysvaltoihin, kannattaa erityisesti:
- Varmistaa IEEPA-palautusprosessin tilanne ja jatkaa CAPE-hakemusten jättämistä pikaisesti, sekä arvioida ennakolta palautusten käsittely konsernissa.
- Arvioida heinäkuussa 2026 voimaan tulleiden Section 301 -tullien vaikutusta toimitusketjuihinsa.
- Seurata Section 232 -lääketullien kehitystä ja tarkistaa, kohdistuvatko ne yhtiön tuotteisiin.
- Seurata Section 232 -teräs- ja alumiinitullien kehitystä.
Näin voimme auttaa
Olemme toteuttaneet lukuisia toimeksiantoja, joissa olemme auttaneet asiakkaitamme hallitsemaan kasvaneita tullikustannuksia ja varmistamaan, että maahantuonnin tullikustannukset ovat optimaalisella tasolla. Asiantuntijamme taustoittavat mielellään eri mahdollisuuksia ja auttavat arvioimaan juuri teidän tilanteeseenne soveltuvia prosesseja.
