- Aiheet
Ulkomaisen työvoiman valvonta rakennusalan alihankintayrityksissä
Aluehallintovirasto on alkanut valvoa entistä tarkemmin ulkomaisen työvoiman käyttöä rakennusalan alihankintayrityksissä. Erityistarkastelun alaisena ovat työntekijöiden palkkaus, työajat sekä työnteko-oikeudet.
Vuonna 2016 Etelä-Suomessa tehtiin noin sata tarkastusta. Jopa kahdella kolmasosalla tarkastetuista yrityksistä oli puutteita työaikakirjanpidossa ja noin kymmenesosassa yrityksistä oli aihetta epäillä ulkomaisten työntekijöiden palkkasyrjintää.
Noin 20 prosentissa yrityksistä ulkomaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta ei oltu varmistettu lain edellyttämällä tavalla. Työnantaja on velvoitettu varmistamaan ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeus Suomessa ja säilyttämään tätä tietoa työpaikalla.
Yksi suurimmista virheellisistä olettamuksista työnantajilla on, että Virosta tulevalla työntekijällä on automaattisesti työnteko-oikeus Suomessa. Viron kansalaiset ovat EU-kansalaisia, ja näin ollen heillä on myös työnteko-oikeus Suomessa, mutta Virosta tulee Suomeen töihin myös Venäjän kansalaisia tai kansalaisuudettomia Virossa asuvia työntekijöitä.
Työnteko-oikeuden peruste riippuu siitä, minkä maan kansalainen työntekijä on, millaista työtä hän on Suomeen tulossa tekemään sekä siitä, kuinka pitkäksi aikaa hän on tulossa työskentelemään. Pohjoismaiden, EU-jäsenmaan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen voi työskennellä Suomessa ilman erillistä oleskelulupaa pelkän kansalaisuutensa perusteella. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat lähtökohtaisesti joko työntekijän oleskeluluvan tai muun ansiotyöhön oikeuttavan oleskeluluvan työskennelläkseen Suomessa.
Ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeuden varmistamisvelvollisuus ei koske ainoastaan työnantajana toimivaa alihankintayritystä, vaan velvollisuus on myös Suomessa toimivalla toimeksiantajalla, esimerkiksi pääurakoitsijalla. Työnteko-oikeus tulee varmistaa passista, muusta virallisesta matkustusasiakirjasta tai oleskelulupakortista ennen työsopimuksen tekemistä.