Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

The general VAT rate in Finland will increase to 25.5 percent on September 1st. Most likely, this change will be treated similarly to numerous other indirect tax rate changes by large, globally operating corporations, as they may face several such changes throughout the year. The indirect tax-related system settings for larger international corporations are designed...

VAT (Value Added Tax) Rate Change in Finland: What to Expect from ERP Changes

Yleinen arvonlisävero nousee syyskuun alussa 25,5 prosenttiin. Varsinkin suuremmille kansainvälisille yrityksille arvonlisäverokantojen muuttaminen järjestelmään on verrattain tavallista; globaalisti toimiva yritys voi joutua esimerkiksi vuoden aikana tekemään tusinan verran verokantamuutoksia eri puolilla maailmaa. Järjestelmien välillisiä veroja koskevat asetukset on luotu kestämään tämän kaltaisia, erityisesti yksittäisten verokantojen muutoksia, jotka ovat tyypillisesti muutoksista yksinkertaisimpia. Jo maailmalle etabloituneet yritykset...

Yleinen arvonlisävero muuttuu – miten se vaikuttaa ERP-järjestelmiin?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että se vastaisi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua direktiiviä (EU) 2016/1164 (ns. ATAD 1). Direktiivi perustuu minimisääntelyyn, ja monissa kohdissa kansallinen sääntely ei tule muuttumaan nykyisestä, koska nykyinen sääntely on riittävällä tasolla. Toisaalta, milloin se on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, ehdotuksessa on valittu minimisääntelyä tiukempi linja. Ehdotuksessa on lukuisia pienempiä teknisiä muutoksia, mutta seuraavassa keskitytään kahteen merkittävimpään muutokseen, jotka koskevat määräämisvaltaa ja sitä, millaisissa tilanteissa väliyhteisölain soveltamiselta voidaan välttyä (ns. escape-säännökset).
Nyt lausuntokierroksella olevan HE-luonnoksen mukaan ATAD 1 ei tule aiheuttamaan muutosta Suomen yleiseen veronkiertosäännökseen (VML 28§). Sen sisällön katsotaan vastaavan ATAD 1:ssä ehdotettua yleistä veronkiertosäännöstä, eikä tarvetta implementoinnille Suomessa siten tältä osin ole.
<h2>Määräämisvalta</h2>
Väliyhteisölain tarkoituksena on verottaa Suomessa tuloja, joita verovelvolliset ovat kanavoineet matalan verotuksen valtioissa sijaitseviin yhtiöihinsä. Väliyhteisölain soveltamisen edellytyksenä on nykyisin, että ulkomainen yhteisö on suomalaisten määräysvallassa. Määräysvallalla tarkoitetaan nykysääntelyn mukaan vähintään 50 %:n osuutta ulkomaisen yhteisön osuuksista, äänioikeuksista yhteisössä tai sen varallisuuden tuotosta. Tätä ehdotetaan muutettavaksi siten, että raja jolla määräämisvalta syntyy, olisi 25 % ja kaikkien etuyhteydessä olevien (riippumatta siitä, ovatko ne suomalaisia vai eivät) omistukset laskettaisiin mukaan määräämisvaltaa laskettaessa.
Muutosta voidaan havainnollistaa esimerkillä:
Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt A, B ja C kaikki omistavat 33 % ulkomaisesta väliyhteisöstä ja yhdessä 100 %. Vain A on Suomessa asuva yhtiö eikä millään konserniyhtiöllä ole yhtään suomalaista osakasta. Nykyisin voimassa olevan väliyhteisölainsäädännön mukaan määräysvaltavaatimus ei täyty, koska Suomessa asuva A ei omista vähintään 50 % ulkomaisesta väliyhteisöstä, eikä ulkomainen yhteisö ole näin ollen suomalaisten määräämisvallassa. Uuden ehdotetun lain mukaan määräysvalta täyttyy, koska (1) A:n omistus yksinään riittää, koska se on yli 25 %, ja (2) toisaalta koska A yhdessä sen etuyhteysyritysten kanssa omistaa väliyhteisön kokonaan. Määräysvaltavaatimus täyttyisi esimerkin mukaisessa tilanteessa, vaikka A omistaisi vain 1 %:n ulkomaisesta väliyhteisöstä, koska A, B ja C yhdessä omistavat vähintään 25 %.
Lisäksi ehdotetaan, että määräysvalta voisi edellä mainittujen lisäksi syntyä myös silloin, kun ulkomaisen yhteisön voitosta on oikeus saada vähintään 25 %. Laissa tulisi myös säädettäväksi luonnollisten henkilöiden välisestä lähipiiristä, johon kuuluvat henkilöt rinnastettaisiin laissa tarkoitettuihin etuyhteydessä oleviin osapuoliin.
<h2>Niin sanotut escape-säännöt</h2>
Kuten nykyisessä laissa, jos määräysvalta- ja ”liian alhainen verotuksen taso”-edellytykset täyttyvät, väliyhteisölaki tulee sovellettavaksi, ellei jokin ns. escape-säännöistä sovellu. Edellä on käsitelty määräysvaltakriteeriin ehdotettuja muutoksia. Ehdotuksen mukaan nykyinen ”liian alhaisen verotuksen taso”, eli 3/5 (60 %) suomalaisen yhteisön verotuksen tasosta täällä säilytetään, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut tason pudottamisen 50 %:iin.
Myös ns. escape-säännökset muuttuisivat uudessa laissa merkittävällä tavalla. Nykyisin voimassa olevan sääntelyn mukaan väliyhteisölain soveltumiselta vältytään kolmessa vaihtoehtoisessa tilanteessa:
<ol>
<li>ns. toimialapoikkeuksen perusteella ulkomaisen yhteisön ollessa ihan missä tahansa maailman maassa</li>
<li>ns. hyvässä verosopimusvaltiossa asuvan yhteisön osalta, jos tämä yhteisö ei hyödy mistään erityisestä veronhuojennuksesta</li>
<li>ns. hyvässä verosopimusvaltiossa (tai Liechtensteinissa) asuvan yhteisön osalta, jos tämä yhteisö on sijoittautunut asuinvaltioonsa oikealla tavalla ja siellä tosiasiassa harjoittaa taloudellista toimintaa.</li>
</ol>
Suomella on ollut kaikkien EU-valtioiden kanssa verosopimukset ja kaikki EU-valtiot ovat olleet ns. hyviä verosopimusvaltioita.
Ehdotuksessa on vain yksi escape-säännös koskien ETA-alueella asuvia yhteisöjä, ja toinen koskien ETA-alueen ulkopuolisia valtioita.
Ulkomaisena väliyhteisönä ei pidetä ETA-alueella asuvaa ulkomaista yhteisöä, joka on todellisuudessa asettautunut verotuksellisen kotipaikkansa lainkäyttöalueelle ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.
Muutosta nykyiseen sääntelyyn voidaan kuvata tältä osin vaikka oheisella esimerkillä:
Konsernin ruotsalainen holding-yhtiö saa verovapaita osinkotuloja sellaisesta valtiosta, josta Suomeen saatuna ne olisivat Suomessa kokonaan veronalaisia. Ruotsalaisella holding-yhtiöllä ei ole muita tuloja. Ruotsin efektiivinen verorasitus on nolla, kun se Suomessa olisi 20 %. Näin ollen verotuksen taso Ruotsissa on ”liian alhainen” ja väliyhteisölaki voi tulla sovellettavaksi, ellei jokin escape-sääntö sovellu. Nykyisen väliyhteisölain mukaan Ruotsi on ns. hyvä verosopimusvaltio ja Ruotsin yleinen osinkojen verotusta koskeva sääntely ei ole ns. erityinen veronhuojennus.
Näin ollen nykyisen sääntelyn mukaan väliyhteisölainsäädäntö ei tule sovellettavaksi. Uuden ehdotuksen mukaan väliyhteisölain soveltuminen ratkaistaankin arvioimalla sitä, onko ruotsalainen holding-yhtiö todellisuudessa asettautunut Ruotsiin ja harjoittaako se siellä tosiasiallisesti merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.
Edellä mainittu tosiasiallista sijoittautumista koskeva poikkeus soveltuu myös yhteisöön, jonka verotuksellinen kotipaikka on ETA:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella, mutta niillä lisäedellytyksillä, että
<ol>
<li>alue ei ole ollut Euroopan unionin yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelossa (ns. EU:n musta lista) verovelvollisen verovuoden päättyessä sekä verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä</li>
<li>alueen kanssa on sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioinnissa</li>
<li>yhteisö harjoittaa jotain ns. toimialapoikkeuksen mukaista toimintaa.</li>
</ol>
Muutosta nykytilanteeseen voidaan jälleen havainnollistaa esimerkillä:
Konserni perustaa valtioon X tehdasyhtiön. Valtiossa X ei peritä lainkaan yhteisöveroa, eli verotuksen taso on ”liian alhainen”. Nykyisin väliyhteisölainsäädäntö ei tule sovellettavaksi, koska tehdasyhtiö täyttää toimialapoikkeuksen edellytykset ja tällaisessa tapauksessa ei ole väliä, missä valtiossa tehdasyhtiö sijaitsee. Uuden ehdotuksen mukaan valtio X ei kuitenkaan saa olla ns. EU:n mustalla listalla ja tietojenvaihdosta ko. maan viranomaisten kanssa tulee olla sovittu.
Jos tehdasyhtiö olisi perustettu esim. Arabiemiraatteihin, kysymys siitä, soveltuuko Suomen väliyhteisölaki, tulee ratkeamaan sen perusteella, onko Arabiemiraatit EU:n mustalla listalla merkityksellisinä ajankohtina. Esimerkiksi vuoden 2017 lopussa Arabiemiraatit oli tällä listalla, mutta se poistettiin sieltä erityistarkkailtavien joukkoon tammikuussa 2018. Tiedossa ei tietenkään vielä ole se, onko Arabiemiraatit ko. listalla vuoden 2018 ja 2019 lopuissa. Jos tehdas-yhtiö olisi perustettu Bahrainiin, uusi ehdotettu väliyhteisölaki soveltuisi, olettaen, että Bahrain pysyy EU:n mustalla listalla (jossa se tällä hetkellä on). Kuten sanottu, nykyinen väliyhteisölainsäädäntö ei tulisi sovellettavaksi, jos tehdas-yhtiö perustettaisiin Arabiemiraatteihin tai Bahrainiin.
Nykyisen lainsäädännön aikana valtaosa verosopimusvaltioista on ollut niin sanottuja ”hyviä verosopimusvaltioita” (esim. kaikki EU-valtiot). Tällöin niissä sijaitsevia yhteisöjä ei lähtökohtaisesti ole pidetty väliyhteisöinä.
<blockquote>Uudistuksen myötä tämä verosopimusvaltioiden huojennus poistettaisiin, ja aivan tavallisista ko. valtion verolainsäädännön eroista johtuvat tarpeeksi suuret poikkeamat Suomen verotuksen tasoon johtavat siihen, että väliyhteisölain soveltuminen tulee arvioida tosiasiallisen sijoittautumisen ja taloudellisen toiminnan harjoittamisen kautta (ETA-valtiot).</blockquote>
ETA-valtioiden ulkopuolisissa tilanteissa tulee vielä erikseen seurata EU:n mustan listan kehittymistä sekä varmistaa, että ko. valtiossa harjoitettu toiminta on toimialapoikkeuksen piirissä.
Näin ollen tulevaisuudessa ns. EU:n musta lista olisi kovin merkityksellinen. Toisin kuin nyt, vaikka väliyhteisön asuinvaltiossa harjoitettaisiin oikeanlaista toimintaa (kuten vaikka tehdas) se ei välttämättä pelasta väliyhteisölain soveltamiselta, jos EU päättää lisätä ko. valtion tai lainkäyttöalueen mustalle listalleen.

Ulkomaisia väliyhteisöjä koskevaa lakia ehdotetaan muutettavaksi, yleistä veronkiertosäännöstä ei

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

EU:n komissio ehdottaa siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista

EU:n komissio ehdottaa pienten ja keskisuurten yritysten kotipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää

EU:n uusi DAC8-direktiivi tuo raportointivelvoitteita virtuaalivaluutta-alan toimijoille

Muut lukivat myös

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä