PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että se vastaisi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua direktiiviä (EU) 2016/1164 (ns. ATAD 1). Direktiivi perustuu minimisääntelyyn, ja monissa kohdissa kansallinen sääntely ei tule muuttumaan nykyisestä, koska nykyinen sääntely on riittävällä tasolla. Toisaalta, milloin se on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, ehdotuksessa on valittu minimisääntelyä tiukempi linja. Ehdotuksessa on lukuisia pienempiä teknisiä muutoksia, mutta seuraavassa keskitytään kahteen merkittävimpään muutokseen, jotka koskevat määräämisvaltaa ja sitä, millaisissa tilanteissa väliyhteisölain soveltamiselta voidaan välttyä (ns. escape-säännökset).
Nyt lausuntokierroksella olevan HE-luonnoksen mukaan ATAD 1 ei tule aiheuttamaan muutosta Suomen yleiseen veronkiertosäännökseen (VML 28§). Sen sisällön katsotaan vastaavan ATAD 1:ssä ehdotettua yleistä veronkiertosäännöstä, eikä tarvetta implementoinnille Suomessa siten tältä osin ole.
<h2>Määräämisvalta</h2>
Väliyhteisölain tarkoituksena on verottaa Suomessa tuloja, joita verovelvolliset ovat kanavoineet matalan verotuksen valtioissa sijaitseviin yhtiöihinsä. Väliyhteisölain soveltamisen edellytyksenä on nykyisin, että ulkomainen yhteisö on suomalaisten määräysvallassa. Määräysvallalla tarkoitetaan nykysääntelyn mukaan vähintään 50 %:n osuutta ulkomaisen yhteisön osuuksista, äänioikeuksista yhteisössä tai sen varallisuuden tuotosta. Tätä ehdotetaan muutettavaksi siten, että raja jolla määräämisvalta syntyy, olisi 25 % ja kaikkien etuyhteydessä olevien (riippumatta siitä, ovatko ne suomalaisia vai eivät) omistukset laskettaisiin mukaan määräämisvaltaa laskettaessa.
Muutosta voidaan havainnollistaa esimerkillä:
Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt A, B ja C kaikki omistavat 33 % ulkomaisesta väliyhteisöstä ja yhdessä 100 %. Vain A on Suomessa asuva yhtiö eikä millään konserniyhtiöllä ole yhtään suomalaista osakasta. Nykyisin voimassa olevan väliyhteisölainsäädännön mukaan määräysvaltavaatimus ei täyty, koska Suomessa asuva A ei omista vähintään 50 % ulkomaisesta väliyhteisöstä, eikä ulkomainen yhteisö ole näin ollen suomalaisten määräämisvallassa. Uuden ehdotetun lain mukaan määräysvalta täyttyy, koska (1) A:n omistus yksinään riittää, koska se on yli 25 %, ja (2) toisaalta koska A yhdessä sen etuyhteysyritysten kanssa omistaa väliyhteisön kokonaan. Määräysvaltavaatimus täyttyisi esimerkin mukaisessa tilanteessa, vaikka A omistaisi vain 1 %:n ulkomaisesta väliyhteisöstä, koska A, B ja C yhdessä omistavat vähintään 25 %.
Lisäksi ehdotetaan, että määräysvalta voisi edellä mainittujen lisäksi syntyä myös silloin, kun ulkomaisen yhteisön voitosta on oikeus saada vähintään 25 %. Laissa tulisi myös säädettäväksi luonnollisten henkilöiden välisestä lähipiiristä, johon kuuluvat henkilöt rinnastettaisiin laissa tarkoitettuihin etuyhteydessä oleviin osapuoliin.
<h2>Niin sanotut escape-säännöt</h2>
Kuten nykyisessä laissa, jos määräysvalta- ja ”liian alhainen verotuksen taso”-edellytykset täyttyvät, väliyhteisölaki tulee sovellettavaksi, ellei jokin ns. escape-säännöistä sovellu. Edellä on käsitelty määräysvaltakriteeriin ehdotettuja muutoksia. Ehdotuksen mukaan nykyinen ”liian alhaisen verotuksen taso”, eli 3/5 (60 %) suomalaisen yhteisön verotuksen tasosta täällä säilytetään, vaikka direktiivi olisi mahdollistanut tason pudottamisen 50 %:iin.
Myös ns. escape-säännökset muuttuisivat uudessa laissa merkittävällä tavalla. Nykyisin voimassa olevan sääntelyn mukaan väliyhteisölain soveltumiselta vältytään kolmessa vaihtoehtoisessa tilanteessa:
<ol>
<li>ns. toimialapoikkeuksen perusteella ulkomaisen yhteisön ollessa ihan missä tahansa maailman maassa</li>
<li>ns. hyvässä verosopimusvaltiossa asuvan yhteisön osalta, jos tämä yhteisö ei hyödy mistään erityisestä veronhuojennuksesta</li>
<li>ns. hyvässä verosopimusvaltiossa (tai Liechtensteinissa) asuvan yhteisön osalta, jos tämä yhteisö on sijoittautunut asuinvaltioonsa oikealla tavalla ja siellä tosiasiassa harjoittaa taloudellista toimintaa.</li>
</ol>
Suomella on ollut kaikkien EU-valtioiden kanssa verosopimukset ja kaikki EU-valtiot ovat olleet ns. hyviä verosopimusvaltioita.
Ehdotuksessa on vain yksi escape-säännös koskien ETA-alueella asuvia yhteisöjä, ja toinen koskien ETA-alueen ulkopuolisia valtioita.
Ulkomaisena väliyhteisönä ei pidetä ETA-alueella asuvaa ulkomaista yhteisöä, joka on todellisuudessa asettautunut verotuksellisen kotipaikkansa lainkäyttöalueelle ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.
Muutosta nykyiseen sääntelyyn voidaan kuvata tältä osin vaikka oheisella esimerkillä:
Konsernin ruotsalainen holding-yhtiö saa verovapaita osinkotuloja sellaisesta valtiosta, josta Suomeen saatuna ne olisivat Suomessa kokonaan veronalaisia. Ruotsalaisella holding-yhtiöllä ei ole muita tuloja. Ruotsin efektiivinen verorasitus on nolla, kun se Suomessa olisi 20 %. Näin ollen verotuksen taso Ruotsissa on ”liian alhainen” ja väliyhteisölaki voi tulla sovellettavaksi, ellei jokin escape-sääntö sovellu. Nykyisen väliyhteisölain mukaan Ruotsi on ns. hyvä verosopimusvaltio ja Ruotsin yleinen osinkojen verotusta koskeva sääntely ei ole ns. erityinen veronhuojennus.
Näin ollen nykyisen sääntelyn mukaan väliyhteisölainsäädäntö ei tule sovellettavaksi. Uuden ehdotuksen mukaan väliyhteisölain soveltuminen ratkaistaankin arvioimalla sitä, onko ruotsalainen holding-yhtiö todellisuudessa asettautunut Ruotsiin ja harjoittaako se siellä tosiasiallisesti merkittävää taloudellista toimintaa, johon liittyy henkilöstöä, laitteita, varoja ja tiloja.
Edellä mainittu tosiasiallista sijoittautumista koskeva poikkeus soveltuu myös yhteisöön, jonka verotuksellinen kotipaikka on ETA:n ulkopuolisella lainkäyttöalueella, mutta niillä lisäedellytyksillä, että
<ol>
<li>alue ei ole ollut Euroopan unionin yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden luettelossa (ns. EU:n musta lista) verovelvollisen verovuoden päättyessä sekä verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä</li>
<li>alueen kanssa on sovittu viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta veroasioinnissa</li>
<li>yhteisö harjoittaa jotain ns. toimialapoikkeuksen mukaista toimintaa.</li>
</ol>
Muutosta nykytilanteeseen voidaan jälleen havainnollistaa esimerkillä:
Konserni perustaa valtioon X tehdasyhtiön. Valtiossa X ei peritä lainkaan yhteisöveroa, eli verotuksen taso on ”liian alhainen”. Nykyisin väliyhteisölainsäädäntö ei tule sovellettavaksi, koska tehdasyhtiö täyttää toimialapoikkeuksen edellytykset ja tällaisessa tapauksessa ei ole väliä, missä valtiossa tehdasyhtiö sijaitsee. Uuden ehdotuksen mukaan valtio X ei kuitenkaan saa olla ns. EU:n mustalla listalla ja tietojenvaihdosta ko. maan viranomaisten kanssa tulee olla sovittu.
Jos tehdasyhtiö olisi perustettu esim. Arabiemiraatteihin, kysymys siitä, soveltuuko Suomen väliyhteisölaki, tulee ratkeamaan sen perusteella, onko Arabiemiraatit EU:n mustalla listalla merkityksellisinä ajankohtina. Esimerkiksi vuoden 2017 lopussa Arabiemiraatit oli tällä listalla, mutta se poistettiin sieltä erityistarkkailtavien joukkoon tammikuussa 2018. Tiedossa ei tietenkään vielä ole se, onko Arabiemiraatit ko. listalla vuoden 2018 ja 2019 lopuissa. Jos tehdas-yhtiö olisi perustettu Bahrainiin, uusi ehdotettu väliyhteisölaki soveltuisi, olettaen, että Bahrain pysyy EU:n mustalla listalla (jossa se tällä hetkellä on). Kuten sanottu, nykyinen väliyhteisölainsäädäntö ei tulisi sovellettavaksi, jos tehdas-yhtiö perustettaisiin Arabiemiraatteihin tai Bahrainiin.
Nykyisen lainsäädännön aikana valtaosa verosopimusvaltioista on ollut niin sanottuja ”hyviä verosopimusvaltioita” (esim. kaikki EU-valtiot). Tällöin niissä sijaitsevia yhteisöjä ei lähtökohtaisesti ole pidetty väliyhteisöinä.
<blockquote>Uudistuksen myötä tämä verosopimusvaltioiden huojennus poistettaisiin, ja aivan tavallisista ko. valtion verolainsäädännön eroista johtuvat tarpeeksi suuret poikkeamat Suomen verotuksen tasoon johtavat siihen, että väliyhteisölain soveltuminen tulee arvioida tosiasiallisen sijoittautumisen ja taloudellisen toiminnan harjoittamisen kautta (ETA-valtiot).</blockquote>
ETA-valtioiden ulkopuolisissa tilanteissa tulee vielä erikseen seurata EU:n mustan listan kehittymistä sekä varmistaa, että ko. valtiossa harjoitettu toiminta on toimialapoikkeuksen piirissä.
Näin ollen tulevaisuudessa ns. EU:n musta lista olisi kovin merkityksellinen. Toisin kuin nyt, vaikka väliyhteisön asuinvaltiossa harjoitettaisiin oikeanlaista toimintaa (kuten vaikka tehdas) se ei välttämättä pelasta väliyhteisölain soveltamiselta, jos EU päättää lisätä ko. valtion tai lainkäyttöalueen mustalle listalleen.

Ulkomaisia väliyhteisöjä koskevaa lakia ehdotetaan muutettavaksi, yleistä veronkiertosäännöstä ei

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

EU:n komissio ehdottaa siirtohinnoittelua koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista

EU:n komissio ehdottaa pienten ja keskisuurten yritysten kotipaikkaan perustuvaa verotusjärjestelmää

EU:n uusi DAC8-direktiivi tuo raportointivelvoitteita virtuaalivaluutta-alan toimijoille

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Jarno Laaksonen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin