Ulkomaisten sijoitusrahastojen verotuksen EU-oikeuden mukaisuudesta esitetty ennakkoratkaisukysymys EUT:lle

Verohallinto oli asian aiemmassa käsittelyvaiheessa vuoden 2019 osalta katsonut ranskalaisen sijoitusrahaston olevan tuloverosta vapautettu sen vastatessa keskeisiltä ominaisuuksiltaan suomalaista sijoitusrahastoa. Vuoden 2020 osalta Verohallinto katsoi sijoitusrahaston tästä poiketen olevan verrannollinen suomalaiseen yhteisöön ja näin ollen verovelvollinen saamastaan tulosta. Olemme 16.5.2019 kirjoittaneet yksityiskohtaisemmin vuoden 2020 alussa voimaan tulleesta TVL 20 a §:stä.

Hallinto-oikeus katsoi asiassa (09.07.2020 20/1327/3) olevan tulkinnanvaraista, onko TVL 20 a § ristiriidassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) sijoittautumisvapautta ja pääomien vapaata liikkuvuutta koskevien artiklojen kanssa. Hallinto-oikeus esitti EUT:lle ennakkoratkaisukysymyksenä, muodostavatko kyseiset artiklat esteen sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ainoastaan sopimusperusteiset ulkomaiset avoimet sijoitusrahastot voisivat rinnastua suomalaiseen sijoitusrahastoon.

Tässä tilanteessa oikeudelliselta muodoltaan muut kuin sopimusperusteiset ulkomaiset sijoitusrahastot voisivat joutua Suomessa verotuksen kohteeksi, vaikka niiden ja suomalaisten sijoitusrahastojen välillä ei olisi muuta merkittävää objektiivista eroa.

Itse asian käsittelyä hallinto-oikeudessa on ennakkoratkaisukysymyksen takia lykätty. 

TVL 20 a §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 304/2018 vp) on todettu, että pääomien vapaan liikkuvuuden periaatteen mukaan kotimaista ja ulkomaista sijoitusrahastoa ei voida asettaa verotuksellisesti eri asemaan. Hallituksen esityksen mukaan sijoitusrahaston verosääntelyn täsmentäminen selkiyttäisi sitä, missä tilanteessa ulkomainen rahasto voidaan rinnastaa suomalaiseen sijoitus- tai erikoissijoitusrahastoon. Esityksessä todetaan, että Suomessa verotus perustuu sijoitusvälineen juridiseen muotoon.

Asiassa on kuitenkin otettava huomioon muun muassa se, että sijoitusrahastodirektiivissä on hyväksytty trusti- ja yhtiömuotoiset sijoitusrahastot, minkä lisäksi on arvioitava EUT:n oikeuskäytäntöä.

Mahdollista ristiriitaa EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön välillä on hallituksen esityksessä kommentoitu siten, että pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitus voi olla EU-oikeuden perusteella hyväksyttävää. Esityksessä todetaan, että EUT:n oikeuskäytännön mukaan kotimaisen ja rajat ylittävän tilanteen erilainen verokohtelu voi olla sallittua, jos se koskee tilanteita, jotka eivät ole objektiivisesti arvioituna toisiinsa rinnastettavissa, tai mikäli ns. oikeuttamisperiaate soveltuu. 

EUT:n oikeuskäytännön perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vähäiset erot oikeudellisessa muodossa tai erot verokohtelussa ulkomaisen sijoitusrahaston asuinvaltiossa eivät riitä objektiivisen eron luomiseen rinnastettavuusarvioinnissa. Hallinto-oikeuden tekemän ennakkoratkaisupyynnön voidaankin katsoa osoittavan jo sinänsä selvän asian: pelkästään se, että kansallisiin ja rajat ylittäviin tilanteisiin sovelletaan muodollisesti samoja kriteerejä, ei vielä tarkoita, että lainsäädäntö olisi EU-oikeuden mukaista.