Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Toukokuun alussa 2016 voimaan astuva lainsäädäntö merkitsee muutoksia muun muassa sitovien tariffitietojen voimassaoloon, tullimenettelyihin, tullausarvon määritykseen ja tarkennuksia yleisen alkuperän määritykseen. Kaikkia lainsäädännön edellyttämiä uusia toimintatapoja ja tulli-ilmoitusjärjestelmiä ei sovelleta 1.5.2016 alkaen. Niin sanottujen sähköisten uudistusten on määrä tulla voimaan vuoteen 2020 mennessä.</p>
<p>Alla on kuvattu unionin tullikoodeksin soveltamiseen liittyvät merkittävimmät muutokset ja niiden vaikutukset yritysten toimintaan.</p>
<h2>AEO:n merkitys kasvaa</h2>
<p>AEO-toimija (valtuutettu taloudellinen toimija) on yritys, joka on saanut Tullin turvallisuustodistuksen tullaus- ja logistiikkatoiminnoilleen. AEO-statusta on voinut hakea vuodesta 2008, mutta Suomessa AEO-statuksen on saanut ainoastaan 79 toimijaa, joista suurin osa on huolintaliikkeitä. EU:ssa on tällä hetkellä yhteensä 13 590 AEO-toimijaa. AEO-toimijoiden vähäinen määrä johtuu siitä, ettei AEO-statuksen hyötyjä ole nähty kovin merkittävinä.</p>
<p>Unionin tullilainsäädännön uudistuksen myötä AEO-statuksen merkitys ja hyödyt kasvavat, koska lainsäädännön tarjoamat yksinkertaistukset kuten esimerkiksi keskitetty tulliselvitys (tulli-ilmoitus voidaan antaa eri maassa kuin missä tavarat tuodaan maahan) ja itsetullaus (laaditaan tulli-ilmoitus ja lasketaan verot itse) ovat yksinkertaistuksia, jotka edellyttävät AEO-statuksen.</p>
<p>On selvää, että AEO on tullut jäädäkseen ja sen merkitys kasvaa. Yritysten tulisi siksi vakavasti harkita AEO-statuksen hakemista. Lisäksi Tullin lupien saaminen edellyttää jatkossa käytännössä sitä, että yrityksen on täytettävä AEO-kriteerit. Yrityksen kannattaa siis samalla hakea AEO-statusta.</p>
<h2>Sitova tariffitieto jatkossa voimassa kolme vuotta</h2>
<p>Sitova tariffitieto (STT) on ainoa tapa selvittää tavaralle kohdistuva oikea tullitariffinimike.</p>
<p>Voimassa olevan lainsäädännön mukaan STT on voimassa kuusi vuotta. Uuden lainsäädännön seurauksena STT on voimassa ainoastaan kolme vuotta. Lisäksi unionin tullikoodeksin myötä STT velvoittaa sen haltijaa käyttämään annettua sitovaa tariffitietoa kaikissa EU-maissa. Nykylainsäädäntö on mahdollistanut sen, että yritys on voinut jättää huomioimatta esimerkiksi Suomessa myönnetyn STT:n Saksassa.</p>
<h2>Muutoksia tullimenettelyihin</h2>
<p>UCC:n soveltamisen alkamisen jälkeen tavarat voidaan asettaa kolmeen eri tullimenettelyyn: luovutus vapaaseen liikkeeseen, erityismenettelyt tai (jälleen)vienti. Erityismenettelyt pitävät sisällään passituksen, varastoinnin (tullivarastointi, väliaikainen varastointi, vapaa-alueet), erityiskäytön (tietty käyttötarkoitus ja väliaikainen maahantuonti) ja jalostuksen (sisäinen ja ulkoinen jalostus).</p>
<p>UCC:n myötä sisäisen jalostuksessa suspensiojärjestelmä on ainoa mahdollinen järjestelmä eli tullinpalautusjärjestelmä poistuu käytöstä. Lisäksi sisäisen jalostuksen menettelyssä ei enää peritä hyvityskorkoa. Tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen menettely yhdistyy sisäisen jalostuksen menettelyyn ja menettelyn haltija voi valita, ottaako tullausarvon perustaksi menettelyn asettamishetken arvon vai valmistetun tavaran arvon. Ulkoisen jalostuksen menettelyssä ensisijainen tullin kantamisen vaihtoehto on arvonlisäysmenetelmä (tullausarvon perustaksi otetaan jalostuskustannukset) eli vähennysmenetelmä ei ole enää mahdollinen.</p>
<p>UCC:n implementoinnin myötä väliaikaisessa varastossa voidaan säilyttää tavaraa 90 vuorokautta riippumatta kuljetusmuodosta (nykyään 20/45 vrk). A-luokan tullivarasto muuttuu I-tyypin yleiseksi tullivarastoksi. Lisäksi C, D ja E -luokan yksityisten tullivarastoiden jaottelu poistuu.</p>
<p>Ennen 1.5.2016 menettelyihin myönnetyt luvat ovat edelleen voimassa enintään määräaikansa mukaisesti, mutta luvanvaraiseen toimintaan sovelletaan uuden lainsäädännön mukaisia lupaehtoja. On todennäköistä, että lupien voimassa oloon ja uudistamiseen on erilaisia käytäntöjä eri tullihallinnoilla EU:ssa.</p>
<h2>Muutokset tullausarvon määrittämiseen</h2>
<p>UCC:n myötä ns. viimeistä edellisen kaupan huomioiminen (ns. first sale -periaate) tullausarvon määrityksessä ei ole enää mahdollinen. Täytäntöönpanoasetuksen mukaan kauppa-arvo määritetään tulli-ilmoituksen hyväksymisajankohtana välittömästi ennen tavaroiden tuontia tapahtuneen myynnin perusteella. Edellä mainittu käsite ”välittömästi ennen” tarkoittaa ajallisesti viimeisintä myyntiä ennen tavaroiden tuontia unionin tullialueelle. Mikäli kyseessä on myyntiketju, tämä tarkoittaa, että tullausarvon perustaksi tulee ottaa se myynti, joka on tapahtunut viimeisimpänä ennen tuontia unionin tullialueelle.</p>
<p>Lisäksi jatkossa rojaltit ja lisenssimaksut tulee huomioida tullausarvossa nykyistä laajemmin. Vielä voimassa olevan yhteisön tullilainsäädännössä on useita tilanteita, jolloin rojalteja ja lisenssimaksuja ei ole tarvinnut lisätä maahan tuotavien tavaroiden tullausarvoon. Jatkossa rojaltit ja lisenssimaksut on lisättävä tullausarvoon, mikäli tavaroita ei voi myydä tai ostaa ilman rojaltien tai lisenssimaksujen maksamista lisenssin haltijalle. Tämän seurauksena erityisesti tavaramerkeistä maksettavat rojaltit ja lisenssit tulee jatkossa lisätä tullausarvoon nykyistä laajemmin.</p>
<h2>Viejän määritelmä tiukentuu</h2>
<p>Delegoidussa asetuksessa on määritelty termi ”viejä” hyvin tiukasti ja siinä viitataan vain EU:iin sijoittautuneeseen toimijaan. Useat tullihallinnot ovat tulkinneet nykylainsäädäntöä siten, että viejän ei ole tarvinnut olla yhteisöön sijoittautunut. Myös Suomen tulliviranomaiset ovat poikkeustapauksissa hyväksyneet viejäksi yrityksen, joka ei ole sijoittautunut yhteisöön. Suomen tulliviranomaisten kanta on, että jatkossa toimija, joka ei ole sijoittautunut yhteisöön, ei voi toimia viejänä edes poikkeustapauksissa.</p>
<p>Tällä hetkellä eri tullihallinnoilla on poikkeavia käsityksiä siitä, voiko yhteisöön sijoittautumaton toimia viejänä. Asia ratkaistaan mahdollisesti siten, että mikäli yrityksellä on EORI-rekisteröinti, se voisi toimia viejänä riippumatta sijoittautumisesta.</p>
<h2>Tarkemmat säännöt yleisen alkuperän tulkintaan</h2>
<p>Yleiset alkuperäsäännöt on määritelty tarkemmin UCC:ssä verrattuna tällä hetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tällä hetkellä tarkemmat säännöt ovat olemassa ainoastaan tekstiilituotteille.</p>
<p>Yleiset alkuperäsäännöt eivät tule muuttumaan. Tavara on edelleen sen maan alkuperää (yleisten alkuperäsääntöjen mukaan), jossa tavara on kokonaan valmistettu. Jos useampi kuin yksi maa on ottanut osaa tavaran valmistukseen, tavaran on katsottava olevan sen maan alkuperää, jossa se on läpikäynyt viimeisen merkittävän valmistuksen (se maa jossa tavara on saanut olennaisen luonteensa).</p>
<p>Delegoidussa asetuksessa on kuitenkin määritelty tarkemmin nimikekohtaisesti, mitä tarkoitetaan ”viimeisellä merkittävällä valmistuksella”, joka helpottaa yleisen alkuperän määrittelyä. Lisäksi delegoidussa asetuksessa on määritelty ne toimenpiteet, jotka eivät muuta tavaran alkuperää.</p>
<h2>Muutosten keskeiset vaikutukset yritysten toimintaan</h2>
<p>On selvää, että UCC:n implementoinnin jälkeen AEO-statuksen merkitys tulee kasvamaan ja AEO:sta saatavat hyödyt tulevat jatkossa olemaan nykyistä merkittävämmät. Siksi yritysten olisi suotavaa vakavasti harkita AEO-statuksen hakemista.</p>
<p>Erityisesti sisäisen jalostuksen tullinpalautusjärjestelmän ja tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen luvanhaltijoiden tulisi valmistautua muutoksiin pikaisesti, sillä jatkossa käytössä on ainoastaan sisäisen jalostuksen suspensiojärjestelmä.</p>
<p>Tullausarvon määrityksen osalta yritysten, jotka maksavat rojalteja ja lisenssimaksuja maahantuomistaan tavaroista tulisi huomioida, että jatkossa näiden maksujen lisääminen tullausarvoon on entistä kattavampaa.</p>


Unionin tullikoodeksin soveltaminen alkaa 1.5.2016 - mikä muuttuu?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Muut lukivat myös

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen