Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Presidentti Donald Trumpin 22.12.2017 allekirjoittama ns. Conference Agreement uudesta verolainsäädännöstä astui voimaan vuoden 2018 alusta. Nyt voimaansaatettua uudistusta tullaan tarkentamaan myöhemmässä vaiheessa annettavilla säännöksillä ja ohjeilla. Myös osavaltioiden odotetaan huomioivan uudistuksen ja mahdollisesti muuttavan osavaltiotasoisia verosäännöksiään joltain osin. Näin ollen uudistuksen tarkka sisältö tulee vielä tulevaisuudessakin täsmentymään. Verouudistusta on sanottu merkittävimmäksi verouudistukseksi sitten vuoden 1986. Tässä kirjoituksessa keskitytään <a href="https://uutishuone.pwc.fi/yhdysvaltojen-verouudistus-sai-senaatin-hyvaksynnan/">joulukuussa 2017 julkaisemamme artikkelin</a> tavoin vain yritysverotukseen.
<h2>Yritysverokanta laskee 21 prosenttiin, BEAT-verotus käyttöön</h2>
Yritysverotuksen kannalta olennainen muutos on yritysverokannan (liittovaltio, federal tax) laskeminen aikaisemmasta 35 prosentista 21 prosenttiin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan yritysveroprosentin oli tarkoitus laskea 20 prosenttiin, mutta lakiehdotuksen lopullisessa versiossa yritysveroprosentiksi päätettiin 21 %. Seuraavassa käsittelemme lyhyesti muista keskeisistä muutoksista ns. BEAT-verotusta sekä korkokulujen vähennysoikeuden rajoittamista. Lisätietoja aiheesta ja siitä, miten Yhdysvaltojen eri osavaltiot tulevat soveltamaan lakimuutosta osavaltioiden verotuksessa, tullaan seuraamaan ja raportoimaan <a href="https://www.pwc.com/us/en/tax-services/publications/insights.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC USA:n sivuilla</a>. Sivuilta löydät myös tiedot tulevista webcasteistä ja linkkejä jo pidettyihin ja arkistoituihin webcasteihin.
Lakimuutos tuo mukanaan Base Erosion Anti-abuse Tax -säännöstön (”BEAT”), jossa yhteisön tuloa voidaan vaihtoehtoisesti verottaa 10 %:n verokannalla verotettavasta tulosta, johon on lisätty myös ei-yhdysvaltalaisille etuyhteisöille maksetut tietyt ns. Base Eroding -suoritukset, joita voivat olla esimerkiksi rojaltit ja tietyt palvelumaksut. Verokanta poikkeaa 10 prosentista vuonna 2018 (5 %) ja 2026 alkaen (12,5 %).
Yhteisöä verotettaisiin aina BEAT-verolla, kun BEAT-veron määrä ylittää perinteisen yritysveron määrän.
<blockquote>BEAT-veron vaikutus on haitallisinta siis niille yritykselle, joiden Yhdysvalloissa verotettavan tulon määrä on pienempi kuin yrityksen ulkomaiselle emolle suorittamien esim. rojaltien ja tiettyjen palvelumaksujen määrä, koska tällöin Yhdysvallat verottaa koko yrityksen tulosta BEAT-verolla. Vastaavasti uudistuksesta hyötyvät sellaiset yritykset, joilla on paljon verotettavaa tuloa Yhdysvalloissa ja siihen verrattuna vähän ulkomaisia esim. rojalti- ja palvelumaksuja.</blockquote>
Tältä osin nyt voimaansaatettu uudistus eroaa merkittävästi lainvalmistelun aikana ehdotetuista mm. siten, että Cost of Goods Sold ei ole mukana ns. BEAT-veropohjassa ja siten, että BEAT-verotus muutoinkin soveltuu vain hyvin suuriin yhtiöihin (USA:n-liikevaihto tietyllä tavalla laskettuna USD 500 miljoonaa). Lisäksi aiemmin esitetyt maahantuonnin raippaverot, Excise Tax tai Border Tax Adjustment, jäivät pois lopullisesta lakiuudistuksesta.
<h2>Korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan uudella tavalla</h2>
Uudistuksen myötä korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan uudella tavalla. Korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan oikaistun liikevoiton perusteella siten, että vuosina 2018-2021 korkojen vähennysoikeus rajoittuu 30 prosenttiin EBITDAsta ja vuodesta 2022 alkaen 30 prosenttiin EBITista.
<blockquote>Aiemmasta lainsäädännöstä poiketen korkojen vähennysoikeuden rajoitus koskee etuyhteyskorkomenojen lisäksi myös kolmansille osapuolille maksettuja korkoja.</blockquote>
Vähentämättä jääneet korkomenot voidaan vähentää tulevina vuosina ilman aikarajoitteita. Aiemmin senaatin esityksessä mukana ollut vaikeatulkintainen konsernin tasetesti, jossa korkojen vähennysoikeuteen olisi vaikuttanut konsernin Yhdysvaltojen velkaantumisasteen ja koko konsernitason velkaantumisasteiden suhde, jäi pois lopullisesta verouudistuksesta.
Edellä mainittujen yksittäisten muutoskohtien lisäksi voimaansaatettu uudistus sisältää paljon muuta. Erityisesti tilanteessa, jossa USA:n yhtiöt toimivat konsernissa ulkomaisten, ei-USA-yhtiöiden emoyhtiöinä, uudistuksilla on hyvin merkittäviä vaikutuksia.
Seuraamme edelleen verouudistuksen etenemistä. <a href="https://www.pwc.com/us/en/tax-services/publications/insights/assets/pwc-president-trump-signs-tax-reform-bill.pdf" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Yhteenvedon nyt voimaan tulleista muutoksista voit lukea tästä</a>.

USA:n verouudistus astui voimaan 1.1.2018

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Energiasektorin suurten investointien verotukea koskevat säännökset lausuntokierrokselle alkusyksystä

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Muut lukivat myös

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi