PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Aluksi komissio julisti huhtikuussa vuonna 2016 VAT Action Planiksi nimetyn ohjelman, joka tuli vuonna 2017 osaksi komission Fair Tax -ohjelmaa. Arvokkaat tavoitteet veropetosten torjumiseksi, järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja digitaalisen kaupan helpottamiseksi ovat vastustamattomia argumentteja muuttaa järjestelmää.
Ohjelman perustelut ovat helposti ostettavia. EU:n jäsenvaltioiden yli yhden biljoonan arvonlisäverotuotosta jää arvioiden mukaan saamatta 170 miljardia, josta 50 miljardia katoaa rajat ylittävässä kaupassa. Lisätuloja komissio lupaa jäsenvaltioille 43 miljardia. Luku on valtava suhteutettuna vaikkapa Suomen valtion budjettiin. Annetut luvut ovat oikeita tai vääriä, mutta joka tapauksessa isoja.
<blockquote>Arvonlisäverojärjestelmän suurimpaan puutteeseen eli kapeaan veropohjaan ohjelmassa ei kosketa ollenkaan.</blockquote>
<h2>Arvonlisäverotunniste uuteen merkitykseen</h2>
Komission tarkoitus on, että muutosten ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2019 saatetaan voimaan neljä pikaratkaisua. Verottoman myynnin aineellisena edellytyksenä olisi se, että ostajan muussa kuin lähtövaltiossa myyjälle antama arvonlisäverotunniste mainitaan myyjän yhteenvetoilmoituksessa.
<blockquote>Muutos palauttaa ostajan arvonlisäverotunnisteen merkityksen, kun Euroopan unionin tuomioistuin on tuomioillaan vienyt verotuskäytäntöä liberaalimpaan ja samalla epäselvempään suuntaan.</blockquote>
Yritysten kannalta huolellisuus ostajan arvonlisäverotunnisteen varmistamisessa ja oman asiakasdatan laatu korostuvat.
<h2>Luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsite direktiiviin</h2>
Toinen komission esittämä muutos onkin sitten äänestäjien ja median mielistelyä. Ehdotuksen mukaan direktiiviin lisättäisiin luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen käsite (certified taxable person). Käsitteen tarkoituksena on antaa yksinkertaistusten kautta helpotuksia verovelvoitteensa oikein hoitaneille yhtiöille sekä lopullisessa järjestelmässä että pikaratkaisujen aikana. Kuitenkaan 4.10.20017 annetussa ehdotuksessa asetukseksi tai 25.5.2018 annetussa direktiiviehdotuksessa ei määritelty tarkasti tunnustuksen edellytyksiä.
Edellytykset on direktiivi- ja asetusehdotuksissa esitetty pitkälle samantapaisina kuin tullilainsäädännössä käytössä olevalle AEO-toimijalle (Authorised Economic Operator) on asetettu ehtoja.
<blockquote>Kuriositeettina mainittakoon, että 10 vuotta voimassa olleen AEO-toimijan statuksen on hankkinut Suomessa noin 100 yhtiötä ja yhteisöhankintoja tekee 130 000 suomalaista yritystä.</blockquote>
Puolessa vuodessa olisi kehitettävä prosessi tunnustamiselle ja sitten sertifioitava yritykset.
<h2>Call off -varastoihin ja ketjuliiketoimiin helpotuksia</h2>
Kolmas ja neljäs pikaratkaisu ovat vain luotettavaksi tunnustetuille verovelvollisille myönnettäviä call off -varastoihin sekä ketjuliiketoimiin liittyviä helpotuksia. Call off -varastolla tarkoitetaan varastoa, jossa myyjä siirtää tavaroita ostajalle siirtämättä kuitenkaan vielä tavaroiden omistusoikeutta. Ostaja on oikeutettu ottamaan tavaroita luovuttajan varastosta harkintansa mukaan, jolloin tapahtuu tavaroiden luovutus.
Ehdotuksen mukaan kyseiset liiketoimet, mikäli ne toteutetaan kahden luotettavaksi tunnustetun verovelvollisen välillä, olisi tietyin edellytyksin rinnastettava yhdeksi verottomaksi luovutukseksi lähtöjäsenvaltiossa ja yhdeksi yhteisöhankinnaksi saapumisjäsenvaltiossa. Tällä hetkellä useissa jäsenvaltioissa on jo käytössä yksinkertaistuksia. Yksinkertaistusten rajaaminen epämääräisesti kuvatuille luotettavaksi tunnustetuille verovelvollisille aiheuttanee yksinkertaistuksen soveltamisen supistumisen.
Ketjuliiketoimia koskevan uudistuksen on tarkoitus yhtenäistää ns. kolmikantakauppatilanteissa tapahtuvia karakterisointeja, jolloin verottomuuden ehdot täyttyvät vain relaatiossa A-B ta B-C. Hyvin vaikea on nähdä todellista merkitystä tällä yksinkertaistuksella. Pikemminkin se ennalta antaa mahdollisuuden valita kummassa relaatiossa yhteisömyynnin katsotaan tapahtuneen.
<h2>Vuonna 2022 voimaan tulevia muutoksia</h2>
Lopullinen järjestelmä tulisi voimaan vuonna 2022. Lopullisessa järjestelmässä myyjä ilmoittaisi yhteisömyyntien arvonlisäveron myyjän kotipaikan maassa, mutta myyntimaa olisi kuljetuksen määränpäävaltio. Arvonlisäverotuksessa luovuttaisiin sanahirviöistä yhteisöhankinta ja -myynti. Verovelvollinen toisessa jäsenvaltiossa olisi tavaran myynyt yritys. Jos ostaja olisi luotettavaksi tunnustettu, se olisi käännetyn verovelvollisuuden perustella kuitenkin verovelvollinen.
Uudessa järjestelmässä taklataan yhteisökaupassa ongelmaksi havaitut tilanteet, joissa ostaja tekee yhteisöhankinnan, mutta ei maksa omasta myynnistään veroa. Toisella tavalla asian voisi ilmaista niin, että verovilppiin taipuvaiset yhtiöt ovat ilmeisesti rehellisempiä ja valmiimpia maksamaan veron valtiossa, johon tavara toimitetaan Vilpillisen myyjän verovilppi ikää kuin siirretään saapumisvaltioon.
<blockquote>Komission ehdotuksista on vaikea löytää mekanismia, joka pienentäisi luvatulla määrällä verovilpin aiheuttamia kuluja tai kattaisi edes muutoksesta yrityksille ja valtioille aiheutuvat kulut.</blockquote>
Muutoksen voisivat mahdollistaa uudet teknologiat kuten lohkoketjutekniikka, mutta vielä sellaisia sovelluksia ei ole käytössä.
Täytäntöönpanoasetusta muutetaan siten, että tavaroiden yhteisömyynnin verottomuuden todistaminen tulee luotettavaksi tunnustetuille verovelvollisille yksinkertaisemmaksi. Käyttöön otettaisiin näyttöolettama tavaroiden kuljettamisesta toiseen jäsenvaltioon. Yksittäisenä uudistuksena kuljetuksen todistamisessa käytettävien dokumenttien harmonisoiminen on hyvä uudistus.
<h2>Verkkokauppaa koskevat uudistukset voimaan vuosina 2019–2021</h2>
Verkkokauppaa (B2C) varten vahvistetaan uusi vuotuinen raja-arvo 10 000 euroa. Jos yrityksen rajat ylittävä myynti alittaa tämän määrän, yritys voi edelleen soveltaa oman maansa arvonlisäverosääntöjä. Tämä uudistus on jo eduskunnassa ja se helpottaa aloittavien yritysten toimintaa.
Komission tavoite siirtää EU: ulkopuolelta hankittavien tavaroiden vastuu alv:n kantamisesta verkkoalustoille niiden välittämän etämyynnin osalta on kunnianhimoinen. Se voi kuitenkin olla ainoa tapa saada siirrettyä kolmansista valtioista tulevien lähetysten verovelvollisuus myyjälle. Tämä mahdollistaisi komission tavoitteen poistaa poikkeus, joka koskee EU:n ulkopuolelta tulevien alle 22 euron lähetysten verovapautta.
<blockquote>Jäsenvaltioiden verkkokaupalle uudistus olisi hyväksi, mutta tekninen toteuttaminen vaatii mainitun verovelvollisuuden ratkaisemisen teknisesti taloudellisella tavalla.</blockquote>
Yrityksillä on muutakin verkkokauppaa kuin alustojen kautta tapahtuvia myyntejä.
<h2>Joustava alv-kantojen määrittäminen</h2>
Komissio ehdottaa myös uusia vapauksia jäsenvaltioille soveltaa alennettuja verokantoja:
<ul>
<li>Yhtä yleistä verokantaa, jonka tulisi olla vähintään 15 prosenttia</li>
<li>Yleisen verokannan lisäksi jäsenvaltiot voivat soveltaa kahta erillistä alennettua verokantaa, joiden tulee olla vähintään 5 prosenttia.</li>
<li>Näiden kahden erillisen alennetun verokannan lisäksi jäsenmaat voivat määritellä kolmannen alennetun verokannan, jonka tulee olla vähintään 0 prosenttia, mutta alle edellä mainittujen erillisten alennettujen verokantojen veroprosentin.</li>
<li>Jäsenmaat saavat myös määritellä yhden alv-vapautuksen.</li>
</ul>
Ehdotuksen mukaan tuotteisiin, joihin sovelletaan nykyisessä järjestelmässä yleisestä verokannasta poikkeavaa verokantaa, voidaan sitä soveltaa myös jatkossa. Nykyinen alennettujen verokantojen sovellusluettelo korvataan luettelolla tuotteista, joihin on aina sovellettava yleistä alv-kantaa (esim. aseet, alkoholijuomat, uhkapelit ja tupakka).
Ehdotukset on toimitettu kuulemista ja neuvoston hyväksyntää varten ja ne tulevat voimaan aikaisintaan lopulliseen alv-järjestelmään siirtymisen jälkeen.
Uudistus on ”pitäkää tunkkinne”-tyylinen, kun jäsenvaltiot eivät ole taipuneet ekonomistien pakkomielteiseen ajatukseen yhden verokannan järjestelmästä. Uudistuksen jälkeen jäsenvaltiot voivat nähdäkseni määritellä vapaammin yleisen ja alennetun verokannan välistä rajanvetoa. Tulevaisuudessa ei ehkä tarvitse kokea enää <a href="https://uutishuone.pwc.fi/keskusverolautakunnalta-paatoksia-liikuntapalvelujen-arvonlisaverokannoista/">vauvauinnin ja uimakoulujen välistä rajanvetoa</a>.
Vastakkaisina argumentteina esitetään toistuvasti raskaat hallinnolliset kulut alennetuista verokannoista.
<blockquote>Itse en ole tavannut yritystä, joka maksaisi mieluummin yleisen verokannan veron hallinnollisten kulujen vähentämiseksi.</blockquote>
Muillehan hallinnollisia kuluja ei asiasta synny. Verohallinto ottanee vastaan verot yleisellä ja alennetulla verokannalla jokseenkin samoin kustannuksin.
Alkuun oli tarkoitus täräyttää, että muutos tulee – oletko valmis. En voinut, koska ei taida kenelläkään olla tietoa mihin pitäisi olla valmis. Ensi vuoden alusta tulee voimaan vouchereita koskeva arvonlisäverodirektiivi, joka oli tuloillaan vuodesta 2006. Vuonna 2016 neuvosto päätti, että digilehdille asetetaan sama verokanta kuin printeille. Ei ole vielä asetettu.

Uusi uljas arvonlisäverotus?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Laitinen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa