Vähälle huomiolle jäänyt näkökulma verokeskusteluun

Ilokseni olen kuitenkin huomannut uutisoinnissa ja ajankohtaisohjelmissa ainakin hienoisen muutoksen verrattuna aikaisempiin paljastuksiin: veroparatiisiaihetta on käsitelty paljon aiempaa monipuolisemmin ja asiantuntevammin. Erityisesti A-Talkissa 9.11. käyty keskustelu oli erinomainen käsitellessään ilmiötä hyvin monipuolisesti. Keskustelua on aiemmin leimannut jonkinlainen fanaattisuus ja eri yrityksiä on – usein vailla todellisuuspohjaa – syytetty veronkiertämisestä ja vähintäänkin moraalittomasta toiminnasta.

Asia on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin useissa julkisissa puheenvuoroissa on esitetty ja syynä ovat usein eri valtioiden luomat kannustimet, joilla pyritään houkuttelemaan yhtiöitä sijoittamaan ja sijoittumaan eri valtioihin. A-Talkin keskustelussa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen osuvasti totesikin, että eri valtioiden verojärjestelmien hyödyntämisestä ei pidä syyttää yhtiöitä vaan poliitikkoja, jotka ovat lainsäädäntöjen taustalla.

Paratiisin paperit -paljastuksessa oli kovin vähän sellaista, joka olisi minua yllättänyt.

Sen sijaan olen entistä vakuuttuneempi siitä, että ns. veroparatiisien hyödyntäminen ei ole suomalaisten yhtiöiden tavoitteena. Tähän on syynä se, että Suomen verolainsäädäntö tälläkin hetkellä estää sellaisten rakenteiden käyttämisen, joita julkisuudessa usein esitellään.

Suomalainen yhtiö ei voi verotuksessaan hyödyntää veroparatiiseja, koska niihin kertyvät voitot tulevat joka tapauksessa verotetuksi Suomessa. Valtaosa julkisuudessakin olleista konserneista, jotka ovat veroparatiiseja hyödyntäneet, ovatkin USA:laisia konserneja. USA:n verolainsäädäntö kun poikkeaa eurooppalaisista verojärjestelmistä. Tähänkään eivät syypäitä ole yhtiöt vaan USA:n lainsäädäntö, joka on tietoisesti kehitetty sellaiseksi, että veroparatiiseja voidaan hyödyntää.

Haluaisin muuttaa verokeskustelua toiseen suuntaan. Jos tarkastelemme verokertymää viime vuodelta, on helppo todeta, että yritysten maksama tulovero on vain hyvin pieni osa koko Suomen verokertymästä.

Alla oleva Tilastokeskuksen dataan perustuva kaavio osoittaa, että medioissa pinnalla oleva yritysten tulovero on vain 5 % kaikista Suomessa kerätyistä veroista.

Toivoisin, että keskustelu kääntyisi enemmän siihen lisäarvoon, mitä suomalaiset yritykset tuottavat kansantaloudellemme.

Käytän tässä esimerkkinä PwC Suomen viime tilikaudelta laadittua yritysvastuukatsausta. Liikevaihtomme viimeksi päättyneeltä tilikaudelta oli 135 miljoonaa euroa, josta maksettiin erilaisia veroja, sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus- ja eläkevakuutusmaksuja 75 miljoonaa euroa. Julkisyhteisöille tehdyt suoritukset vastasivat 55 % koko yhtiön taloudellisesta toiminnasta. Olen ylpeä siitä kontribuutiosta, jonka yhtiömme on Suomen kansantaloudelle tuottanut.

Useat muutkin yritykset julkaisevat vuosittain ns. verojalanjälkensä, joista voidaan hyvin nopeasti todeta, että yritysten harjoittama liiketoimintaa pitää kansantaloutemme elinvoimaisena. Verojalanjälkiraportteja on ajoittain arvostelu siitä, että ne eivät kuvaa yritysten maksamia veroja, sillä ennakonpidätykset tehdään työntekijöiden palkoista ja arvonlisäverot päätyvät lopulta kuluttajien maksettavaksi. Nämä argumentit pitävät täysin paikkansa, mutta ilman yrityksen toimintaa mitään näistä veroista ei tulisi maksettavaksi.

Yritysten kontribuutio yhteiskuntamme hyväksi onkin valtavan paljon suurempi kuin pelkkä yrityksen maksama tulovero.

Vaikka tästä aiheesta ei ehkä saa yhtä näyttäviä otsikoita kuin veronkiertämisestä, olisi hienoa, jos yritysten tuottamaa hyötyä yhteiskunnallemme ei unohdettaisi julkisessa keskustelussa.

Sen sijaan tulisi nostaa yrittäjyyden arvostusta, sillä menestyvät yrittäjät ja yritykset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto.