Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC Suomen partneri Petri Näätänen on nimitetty yhtiön Inclusion &amp; Diversity -johtajaksi 1.7.2024 alkaen. Hän raportoi tehtävässään toimitusjohtajalle Kauko Storbackalle. Näätänen jatkaa myös nykyisessä tehtävässään PwC Suomen Risk Assurance Services -yksikön johtajana.  Petrillä on yli 20 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnan neuvonannosta. Hän aloitti työskentelyn PwC:llä vuonna 2000. Vuodesta 2020 hän on johtanut yhtiön riskienhallintapalveluita, ja...

Petri Näätänen on nimitetty PwC Suomen Inclusion & Diversity Leaderiksi 

Nimitystoimikunnat ovat yleistyneet viiden viime vuoden aikana merkittävästi hallitusten jäsenten valinnan tapana. Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä valtaa käyttävät erityisesti työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen sekä Suomen valtio, jotka pitävät hallussaan 29 prosenttia kaikista nimeämisoikeuksista. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä. PwC tutki pörssiyhtiöiden tapaa tehdä hallitusnimitykset sekä suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien nimitystoimikuntien toimintaa. Nimitystoimikuntien kautta suurimmat osakkeenomistajat pääsevät...

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Elokuussa 2024 astui voimaan maailman ensimmäinen kattava tekoälyä koskeva säädös, EU:n tekoälysäädös (EU AI Act). Sen täysimääräinen soveltaminen alkaa 2. elokuuta 2026, lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, kuten tiettyjä kieltoja, jotka tulevat voimaan jo kuuden kuukauden kuluttua. Turvallisuus ja perusoikeudet keskiössä Säädöksen tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys tekoälyn riskien hallitsemiseksi. Säädös asettaa erityisiä ja laajoja...

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan seitsemännessä osassa Juulia Malmelin käsittelee kesäloman jälkeiseen töihinpaluuseen liittyvää jännitystä. Vaikka kesäloma olisi kuinka virkistävä, töihinpaluuseen liittyy aina jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia. Mikä toisi töissä samanlaista jännitystä kuin olympialaisten keihäs- tai moukarikarsinnat, tai jalkapallon EM-finaali? Varma vinkki päästä takaisin työmoodiin on tarttua IASB:n agendaan ja palautella mieliin, mitä kaikkea kivaa sieltä nyt lähikuukausille onkaan...

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla kaksi vuosikirjapäätöstä (KHO 2024:93 ja KHO 2024:94), jotka ottivat kantaa siihen, millaisissa olosuhteissa kaavamaista, perustason mukaista veronkorotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää kokonaan määräämättä.  Mitä säännöt veronkorotuksista sanovat? Veronkorotus voidaan määrätä muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön antamassa veroilmoituksessa on ollut virhe. Tuloverotuksessa niin sanottu perustason veronkorotus on yleensä kaksi...

KHO otti kantaa veronkorotuksen alentamiseen ja määräämättä jättämiseen

Keskusverolautakunnan (KVL) kesäkuussa 2024 antama ennakkoratkaisu 2024/23 ottaa kantaa henkilöstörahastoeriä tuottavassa tulospalkkiojärjestelmässä hyväksyttäviin mittareihin eli siihen, millä kriteereillä työnantaja voi maksaa työntekijälle palkkiota henkilöstörahastoon ilman, että tuloa verotetaan tuolla hetkellä. Ennakkoratkaisun mukaan työntekijän henkilökohtainen asiakaslaskutuksen kate on hyväksyttävä mittari. Mistä on kyse? Henkilöstörahastojen tulospalkkiojärjestelmiin liittyvä verotuksellinen kysymys kytkeytyy siis ennen kaikkea työntekijälle maksettavan palkkion verotukselliseen...

KVL: Henkilöstörahastoon liitetyssä tulospalkkiojärjestelmässä voi edelleen käyttää henkilökohtaiseen asiakaslaskutukseen perustuvaa mittaria

Ylityöt ja niiden syntyminen aiheuttavat yhä enemmän tulkinnanvaraisia tilanteita, kun töitä on mahdollista tehdä älylaitteiden avulla missä ja milloin vain. Lisäksi työpaikoilla on käytössä erilaisia työaikamuotoja, joissa valtaa työajan käytön suhteen on annettu työntekijöille. Syntyykö ylityötä, kun työntekijät työskentelevät omaehtoisesti sovitun työajan ulkopuolella ja milloin ylityötä syntyy eri työaikamuodoissa? Tilanteet ovat monitulkintaisia ja aiheuttavat päänvaivaa...

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

“Kyllä meidän työntekijämme ovat kaikki päteviä!” Erään lähijohtajan vuosien takainen kommentti tiedusteluuni mahdollisista osaamisen kehittämistarpeista nousi mieleeni, kun pähkäilin pitkästä aikaa osaamisen johtamisen problematiikkaa. Osaamisen johtamisella tarkoitetaan sellaista näkökulmaa ja toimintatapaa, jossa organisaation osaamispotentiaali pyritään hyödyntämään ja ohjaamaan mahdollisimman hyvin sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kantaa otetaan tällöin henkilöstön laatuun, määrään ja hintaan. Ajatuskulku taustalla menee siten,...

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Johtajuutta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuvittele työelämä viisi vuotta sitten. Muutosvauhti on ollut valtavaa siihen nähden. Pandemia vauhditti digitaalista siirtymää ja pakotti organisaatiot hyödyntämään teknologiaa aivan uusilla tavoilla. Asiakkaat tottuivat käyttämään digitaalisia myyntikanavia. Generatiivisen tekoälyn luomaa potentiaalia pyritään parasta aikaa valjastamaan organisaatioiden hyötykäyttöön. Globaalit megatrendit vaikuttavat monin tavoin talouteen ja yhteiskuntaan. Kaikki tämä näkyy työntekijöille...

Johtajuuden kehittäminen auttaa menestymään muutoksessa

Työelämä muuttuu niin Suomessa kuin globaalistikin. Muun muassa tekoäly, taantuma, väestön ikärakenteen muutos sekä kestävä kehitys muovaavat työnteon totuttuja tapoja sekä luovat kokonaan uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja. Vaikka muutos on väistämätöntä, voi se silti kuormittaa työntekijöitä, kuten PwC:n vuosittainen Global Workforce Hopes and Fears &#8211;tutkimus osoittaa. Jo antiikin Kreikassa todettiin, että vain muutos on...

Tutkimus: muutokset kuormittavat työntekijöitä juuri nyt voimakkaasti

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Verohallinto on toisinaan pyrkinyt sivuuttamaan etenkin ns. yhdenmiehenyhtiön verotuksessa ja käsittelemään yhtiön laskutusta sen omistajan palkkatulona. Tällöin verottaja on katsonut, että yhtiön ja sen asiakkaan välinen toimeksiantosuhde ei olisi ”aito”, vaan työn suorittava henkilö olisi tosiasiassa työsuhteessa toimeksiantajaan. Riski tällaisesta tulkinnasta on ollut olemassa esim. tilanteessa, jossa pienyhtiöllä on vain yksi toimeksiantaja.
Korkeimman hallinto-oikeuden tuore <a href="http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201601084" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuosikirjaratkaisu KHO 2016:35</a> korostaa toimeksiantajan ja -saajan oikeutta valita, suoritetaanko työ yrittäjänä vai työsuhteessa. Ratkaisussa oli kyse tilanteesta, jossa B Oy:n talous- ja tietohallinnon palvelut oli ulkoistettu vuosien 2008–2009 aikana. Yhtiö oli kilpailuttanut palvelun ja päätynyt A Ky:n tarjoukseen. A Ky:n vastuunalainen yhtiömies ja ainoa työntekijä A oli ennen ulkoistusta työskennellyt B Oy:n työsuhteisena talouspäällikkönä vuosina 2007 ja 2008. Verohallinto tulkitsi B Oy:n maksamat suoritukset A:n palkaksi, minkä jälkeen sekä verotuksen oikaisulautakunta että hallinto-oikeus hylkäsivät B Oy:n tekemän oikaisuvaatimuksen ja valituksen. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin arvioi asiaa toisin.
Tapaukseen liittyi useita piirteitä, joiden on yleensä katsottu korostavan riskiä toimeksiantosuhteen tulkitsemisesta työsuhteeksi. A Ky:llä oli vain yksi toimeksiantaja ja työ tehtiin B Oy:n tiloissa. A oli aiemmin vastannut osin samoista tehtävistä B Oy:n työntekijänä ja myös toimeksiantosopimuksessa A oli nimenomaisesti nimetty vastuuhenkilöksi, joka ottaa hoitaakseen sopimuksessa mainitut tehtävät. Työstä oli sovittu maksettavaksi kiinteä kuukausittainen korvaus ja toimeksiantosopimukseen sisältyi irtisanomisaika. Näistä seikoista huolimatta KHO katsoi, että B Oy:n A Ky:lle maksamat suoritukset eivät olleet A:lle maksettua palkkaa. Ratkaisunsa perusteluissa KHO nimenomaisesti totesi, ettei asiaa arvioitaessa tule ottaa huomioon sopimussuhteen ulkopuolisia seikkoja – kuten A Ky:n toimeksiantojen lukumäärää ja muun toiminnan laajuutta. KHO myös korosti taloushallintopalveluille olevan tyypillistä, että ne eivät edellytä toimeksiannon saajalta merkittäviä investointeja, vaan riski liittyy lähinnä toimeksiantojen loppumiseen. Näin ollen sopimus sisälsi alalle ominaisen yrittäjäriskin ja kyse oli aidosta yritysten välisestä toimeksiantosuhteesta.
Verohallinto on mainitun KHO:n ratkaisun julkaisemisen jälkeen päivittänyt <a href="https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Palkka_ja_tyokorvaus_verotuksessa(39531)" target="_blank" rel="noopener noreferrer">palkkaa ja työkorvausta koskevaa ohjeistustaan</a> vastaamaan viimeisintä oikeuskäytäntöä. Ohjeen johdannon mukaan sen tarkoituksena ei ole kiristää nykyistä verotuskäytäntöä, vaan päinvastoin mahdollistaa se, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voidaan yhä useammin pitää palkan sijaan työkorvauksena. Päivitetty ohje painottaa kokonaiskuvan merkitystä ratkaistaessa sitä onko tulo palkkaa vai työkorvausta. Se myös antaa entistä enemmän painoarvoa yrittäjän omalle toiminnalle liittyen esimerkiksi yrittämiseen liittyvien velvoitteiden hoitoon. Sen sijaan mm. työn johto- ja valvontaoikeuden merkitys on aikaisempaa vähäisempi. Päivitetty ohje sisältää myös tunnusmerkistöt erilaisille sopimustyypeille, joita voidaan käyttää ristiriitatilanteissa tulkinta-apuna.

Valinnanvapaus työsuhteen ja yrittäjyyden välillä kasvaa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Mäkäräinen

Muut lukivat myös

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

EU:n tekoälysäädös astui voimaan – mitä seuraavaksi?