- Aiheet
Venäjän veroviranomaisilta selvennystä tosiasiallisen edunsaajan käsitteeseen
Venäjän veroviranomainen Federal Tax Service (FTS) julkaisi 1.6.2018 lausunnon, jossa se ottaa kantaa venäläiseen oikeuskäytäntöön tosiasiallisen edunsaajan käsitettä koskien. Lausunnon mukaan tosiasiallisen edunsaajan käsitettä tulee tulkita kulloinkin kyseessä olevan verosopimuksen tarkoituksen ja päämäärien mukaisesti, huomioiden kyseessä oleva substanssiasia ja estäen verosopimuksen väärinkäyttöä.
Verosopimusetuja tulee tarkemmin sanoen soveltaa ainoastaan verovelvolliseen, joka on tulonlähteen tosiasiallinen edunsaaja. Tosiasiallisen edunsaajan konsepti soveltuu kaikenlaisiin tulonlähteisiin, ei ainoastaan passiiviseen tuloon. Verosopimusetujen saamiseksi on siis pystyttävä osoittamaan, että tulonsaaja on myös tosiasiallinen edunsaaja. Vastaavasti FTS:n ei tarvitse pystyä näyttämään, kuka tosiasiallinen edunsaaja on – sen sijaan on riittävää, että se osoittaa, ettei kyseessä oleva tulonsaaja ainakaan ole tällainen.
Tärkein edellytys verosopimusetujen saamiseksi on liiketaloudellinen peruste transaktion takana.
Jos järjestelyyn liittyy ulkomaisia yrityksiä, verovelvollisen on pystyttävä osoittamaan liiketaloudellinen syy; muuten saatetaan katsoa, että järjestelyn tarkoitus on verotuksellinen.
Analysoitaessa ulkomaalaisen, Venäjältä tuloa saavan yrityksen statusta tosiasiallisena edunsaajana, FTS kiinnittää huomionsa ensisijaisesti ulkomaalaisen tulonsaajan taloudelliseen substanssiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi yhtiön henkilöstöä, toimintaa, varallisuutta, riskiprofiilia ja liiketoimintaa. Holding-yhtiöitä ei yleisesti pidetä tosiasiallisina edunsaajina niiden rajoittuneen taloudellisen toiminnan ja ainoastaan passiivisten tulonlähteiden vuoksi.
