Verohallinto julkaisi selvityksen kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvästä verovilpistä

Rajat ylittäviä sijoituksia koskeva valvonta kehittyi finanssikriisin jälkeen, kun veroparatiiseja painostettiin tietojenvaihtoon ja myös luotto- ja rahoituslaitoksia koskevat vertailutietotarkastukset tulivat mahdollisiksi. Selvityksestä kuitenkin ilmenee, ettei tietojenvaihdon laajentumisesta ole verotulojen mittakaavassa saatu täyttä hyötyä, sillä verojen periminen on usein osoittautunut vaikeaksi varallisuuden ollessa Suomen ulkopuolella.

Vaikka kansainvälisissä tapauksissa puutteet johtuvat osin sopimusverkoston katvealueista ja eri maiden sisäisistä säännöksistä, selvitys nostaa epäkohdaksi myös Suomen kansallisen lainsäädännön asettamat määräajat verotuksen toimittamiselle ja muuttamiselle.

Perinteisten veroparatiisien hyödyntämisestä on siirrytty kehittämään uusia verovilpin muotoja. Selvityksen mukaan ulkomaisten henkivakuutusyhtiöiden tarjoamia ns. vakuutuskuoria on ollut mahdollista hyödyntää sijoittamisen ohella myös verojen välttämiseen tähtäävissä järjestelyissä. Verohallinto tutkiikin parhaillaan, soveltuuko yleinen veronkiertosäännös joihinkin näistä tapauksista. Selvityksessä tunnistettiin myös, että verovalvonnassa on havaittu keinotekoisia maastamuuttotilanteita viime vuosina aikaisempaa enemmän.

Harmaan talouden selvitysyksikkö pitää tärkeänä, että yhteisöjen kotipaikka määräytyisi tosiasiallisen johtopaikan mukaan, jottei verotuksen välttämisessä voitaisi hyödyntää matalan verotuksen valtioihin perustettuja yhteisöjä.

Yksittäisenä esimerkkinä kansallisen lainsäädännön puutteista nostetaan esille hallintarekisteröityjä osakkeita koskeva sääntely. Koska hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavista osingoista perittävä lähdevero on ollut mahdollista välttää eri tavoin, selvityksessä ehdotetaan lainsäädännön ja verosopimusten muutoksia, jotka mahdollistaisivat osingonjakopäivän ympärillä tehtyihin kauppoihin perustuviin lähdeveron välttämisjärjestelyihin puuttumisen. Verohallinnon vuoden alussa käynnistämä valvontaprojekti selvittää ilmiön laajuutta, ja ensimmäiset havainnot on tarkoitus julkaista vielä loppuvuoden aikana.