Verojalanjäljillä

4.3.2019  |  Blogi, Verotus

Verot eivät ole mikään tylsä puheenaihe. Ne herättävät sekä vahvoja mielipiteitä että uteliaisuutta, mikä konkretisoituu kansan kiinnostuksena mediassa vuosittain julkaistuja verotietoja kohtaan.

Myös yritysten maksamat verot kiinnostavat, ja erityisesti kiinnostaa se, vältelläänkö veroja jollakin tapaa. Vastauksena sidosryhmien vaatimuksiin läpinäkyvyydestä, on OECD:ssä ja EU:ssa kehitetty uusia ohjeistoja ja direktiivejä ohjaamaan verojen raportointia. Haastattelin äskettäin Fortumin verojohtaja Reijo Saloa kyseisestä aiheesta. Fortum aloitti veronjalanjälkiraportointinsa ensimmäisten suomalaisten yritysten joukossa, ellei jopa ensimmäisenä, jo vuonna 2012. Yritys on sen jälkeen toiminut esikuvana ja mallina monelle muulle yritykselle.

Vaikka muiden käytännöistä voi ottaa oppia, Reijo Salo kuitenkin tiivistää hyvän veroraportoinnin lähtevän liikkeelle yrityksen liiketoiminnasta. Sen perusteella määräytyy, mitkä verolajit ovat kyseiselle yritykselle olennaisia ja mistä olisi hyvä raportoida muillekin.

Jotkut sidosryhmät ovat ennen kaikkea kiinnostuneita yritysten tuloveroista ja niiden maakohtaisesta raportoinnista. Yritysten maksama tulovero Suomessa on useina viime vuosina ollut vain 4–6 % kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista kertyvästä summasta. Prosenttiosuus on melko pieni, mutta silti siitä riittää paljon puhetta.

Tulovero voi olla olennainen tieto joissakin yrityksissä, mutta ei kaikissa. Veroraportissa olisikin hyvä avata yrityksen laajempaa verokokonaisuutta ja kertoa, mitkä verot juuri tälle liiketoiminnalle ja yritykselle ovat keskeisiä. Olennaisten verolajien lisäksi myös muut veroluonteiset maksut voivat olla sidosryhmiä kiinnostavia.

Veroraportista hyötyä monille sidosryhmille

Tilinpäätös kertoo sekin osaltaan veroasioista, mutta ei aina koko totuutta.

Aikaisempaa tarkempi verojen analysointi ja kokonaisuuden hahmottaminen voivat tuoda yritykselle merkittävää liiketalouden johtamiseen vaikuttavaa tietoa.

Näin Reijo Salo kertoi tapahtuneen myös Fortumissa, kun veroraportointia varten kerätystä informaatiosta löytyi kannattavuuden arvioimisen kannalta tärkeitä lukuja.

Verovaroin tuotetut julkiset palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnille tyypillisiä. Oikeudenmukaisissa, avoimissa ja demokratialle perustuvissa valtioissa voidaan tavallisesti luottaa siihen, etteivät verotulot sujahda korruptoituneen järjestelmän taskuihin. Lisäksi ajatus siitä, että jokainen saa jotain hyvää yhteisestä veropotista pitää yllä kansalaisten halukkuutta verojen maksuun.

Joskus kuulee ihmisten leikittelevän ajatuksella, että verojen maksun sijaan yksilö saisi itse päättää mihin hyväntekeväisyyskohteeseen killinkinsä kantaisi. Teoriassa tämä voi kuulostaa hyvältä idealta, mutta oikeudenmukainen toteuttamistapa olisi käytännössä hankala.  Ainakin itselleni sopii paremmin se, että eduskunta päättää verorahoista ja virkamiehet valvovat niiden käyttöä.

Maksamamme verot ja ansaitsemamme eurot ovat näytillä vuosittain. Useimpien meidän kohdalla tämä riittää avoimuuden toteutumiseksi, ja osan mielestä sitäkään vertaa ei tarvittaisi. Yritykset sen sijaan ovat enenevässä määrin alkaneet julkistaa myös tarkempaa tietoa maksamistaan ja tilittämistään veroista verojalanjälkiraporteissaan. Viimeisin PwC:n yritysvastuubarometri kertoo jo 90 suomalaisen yrityksen lähteneen tälle tielle. Veikkaan, että näillä jäljillä nähdään tulevina vuosina vielä useampikin yritys.

Verojalanjäljestä raportoiminen antaa tietoa sekä yrityksen sisäiseen  käyttöön että ulkoisten sidosryhmien tarpeisiin. Aktiiviset kansalaisjärjestöt seuraavat raportointia ja antavat yrityksille risuja, mutta joskus myös ruusuja, kuten Reijo Salo kertoo. Mistä Fortumin verojalanjälkiraportointi on saanut ruusuja? Sen kuulet Sustiskahvit-podcastistamme.

 

Sirpa Juutinen

Yritysvastuu

+358 (0)20 787 7815

  

Jätä kommentti

(* merkityt kentät ovat pakollisia. Sähköpostiosoitetta ei julkaista kommentin yhteydessä.)