PWC Uutishuone

Verokatuminen: win–win

Verojen maksaminen pakollista pidemmältä ajalta on win veronsaajalle. Harvoin voi sanoa, että se on win myös maksajalle.

Tulojen ilmoittamatta jättämisen seuraamusten keventäminen on win veronmaksajalle. Harvoin voi sanoa, että se on win myös saajalle.

Ylen 14.9.2015 käsittelemä, ensi vuodeksi suunniteltu laki tehokkaasta tai ns. aktiivisesta katumisesta verotuksessa on kuitenkin win molemmille osapuolille.

Tehokas katuminen tarkoittaa, että yksityishenkilöt, joilla on vuosilta 2004–2015 tuloja, lahjoja tai perintöjä, joita he eivät ole ilmoittaneet Suomen verottajalle, voivat tehdä sen vuonna 2016. Porkkanana on, että tällaiseen jälkikäteiseen ilmoittamiseen ei liitetä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Lisäksi veronkorotukset ovat lähtökohtaisesti tavallista pienempiä. Viivästyskorot verolle määrätään normaalisti.

Tähänkin saakka unohduksiin jääneet tulot on voinut ilmoittaa milloin tahansa, mutta ilmoittamisella on altistanut itsensä riskille, että verottaja vie asian poliisin tutkittavaksi. Vuonna 2016 sitä riskiä ei ole, kunhan noudattaa aktiiviselle katumiselle erityislaissa asetettuja ehtoja.

Tilaisuus hoitaa puutteelliseksi jääneet veroilmoitukset kuntoon kestää vain vuoden 2016. Vuonna 2017 alkaa lisäksi EU-maiden kesken (Sveitsi liittyy mukaan 2018) automaattinen tietojenvaihto, jonka seurauksena ulkomaiset pankit alkavat lähettää tietoja asiakkaidensa varoista ja tuloista Suomen verottajalle säännöllisesti ja automaattisesti. Siksi vuodesta 2017 alkaen Suomi ei ole katsonut enää tarvitsevansa vapaaehtoista katumisjärjestelmää.

No missä se Suomen verottajan win on? Tietysti siinä, että verottaja saa kerätä verot ja niiden korot sekä määrätä veronkorotukset ilmoitetuista tuloista. Oikeastaan vielä suurempi etu Suomelle on, että Suomi saa oman verotusvaltansa piiriin sellaista omaisuutta, joka ei ole ennen ollut verotuksen kohteena. Tästä omaisuudesta kertyvät tuotot kerryttävät Suomelle verotuloja jatkossa joka vuosi.

Hienoa että Suomi ottaa tämän järjestelmän käyttöön kreivin aikaan. Ruotsissa vastaavaa järjestelmää on vuosina 2010–2014 hyödyntänyt noin 8 000 verovelvollista. Valtio sai verotuloja 200 miljoonaa euroa.

Me olemme hoitaneet kymmeniä jälkikäteisen ilmoittamisen tilanteita jo tähän saakka. Ensi vuodelle niitä näyttää tulevan merkittävästi lisää eli ensi vuonna voimassa oleva järjestelmä toimii jo nyt.

Usein on kyse esimerkiksi edellisten polvien 1950–60-luvulla Sveitsiin tallettamasta omaisuudesta, jonka oli tarkoitus olla taloudellinen turva pahan varalle. Tällaisista hyvässä tarkoituksessa talletetuista varoista on sittemmin saattanut tulla mieltä painava murhe, jos niihin liittyvät veroilmoitukset eivät ole olleet täysin kunnossa.

Tehokas katuminen auttaa saamaan tuon murheen pois harteilta. Samalla sijoitustoiminnan verotukselle syntyy vankka ja avoimesti veroviranomaisille kommunikoitu perusta, jonka pohjalta ilmoitusvelvollisuus on helppo hoitaa jatkossa moitteetta.