Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Seuratessani julkista keskustelua minua hämmentää keskustelun pintapuolisuus. Asioista puhutaan ikään kuin yritysten tavoitteena olisi vältellä verotusta piilottamalla muhkeita rahavarojaan veroviranomaisten ulottumattomiin veroparatiiseihin. Tosielämässä en kuitenkaan ole vielä törmännyt sellaiseen yhtiöön, joka piilottaisi varojaan ulkomaisille pankkitileille, sillä lähtökohtaisesti yritysten tavoitteena on tuottaa ja jakaa voittoa omistajilleen. Ne varat, jotka yritykset tuottavat yli sen oman investointitarpeen, jaetaan lähtökohtaisesti omistajille osinkoina.
Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa kesällä (28.7.2015) Sirpa Pietikäinen totesi, että ”EU menettää verojen välttelyn takia vuosittain jopa 1 000 miljardia euroa. Tässä Suomen osuus lasketaan miljardeissa.” Tämän tyyppisiä kannanottoja on julkisuudessa esiintynyt tuon tuosta, mutta rohkenen epäillä asian totuudenperäisyyttä.
Jos edellä mainittu laskelma pitäisi paikkansa, tarkoittaisi se sitä, että suomalaisilla yrityksillä olisi ulkomailla noin 10 miljardin euron vuosittaiset tulot, jotka jäävät verotuksen ulkopuolelle. Tiistain ohjelmassa todettiin, että veroja vältellään erilaisten rahoitusyhtiöiden kautta. Jos oletetaan, että em. 10 miljardia euroa syntyisi rahoitusjärjestelyjen tuloksena, pitäisi verotuksen ulkopuolelle jäävän rahoitusomaisuuden määrän olla rapiat 200 miljardia euroa (olettaen korkotasoksi 5 %). Vertailukohdaksi voidaan ottaa Helsingin pörssin 15 suurimman yrityksen markkina-arvo, joka on tällä hetkellä noin 200 miljardia euroa. Olisi toki hienoa, jos suomalaiset olisivat näin vauraita, mutta en oikein jaksa siihen uskoa.
Julkisuudessa puhutaan paljon myös veroparatiiseista, joihin omaisuutta olisi kanavoitu verokarhun ulottumattomiin. Veroasiantuntijana en jaksa uskoa tähänkään. Suomessa on jo vuodesta 1994 lähtien ollut voimassa ns. väliyhteisölaki, jonka perusteella suomalaisessa omistuksessa olevaa yhtiötä, joka on sijoittautunut alhaisen (alle 12 %) verokannan maahan, verotetaan Suomessa. Näin ollen suomalaiset konsernit eivät saa mitään verohyötyä siitä, että heillä olisi omistuksessaan veroparatiisiin sijoittautunut yhtiö. Suomalaiset yhtiöt eivät myöskään voi piilotella tällaisia omistuksia, sillä yhtiöillä on velvollisuus ilmoittaa tilinpäätöksissään kaikki tytäryhtiönsä. Näin ollen mahdollinen veroparatiisissa sijaitseva yhtiö tulee tilinpäätöksen kautta veroviranomaisten tietoon johtaen siihen, että sen tulos verotetaan Suomessa. Kuitenkaan julkisissa puheenvuoroissa tätä asiaa ei ole vielä kertaakaan käsitelty. Huolestuttavaa on, että jopa eräät oppositiopuolueet esittelivät omissa budjettiehdotuksissaan, että näillä oletetuilla miljardeilla katettaisiin osa valtion rahantarpeesta.
Koska julkinen keskustelu vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnallisiin asenteisiin ja poliittisiin näkemyksiin, olisi hienoa, jos keskusteluun saataisiin hieman syvyyttä. Julkinen keskustelu on aina tärkeää, mutta kuten yllä olevasta jo voidaan todeta, keskustelua pitäisi käydä oikeiden ja riittävien faktojen perusteella eikä tunneperäisesti.
Tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa esitettiin lääkkeeksi verokeinottelun estämiselle läpinäkyvyyden lisäämistä ja ns. maakohtaista verojen raportointia, jotka ovat sinänsä järkeviä ajatuksia. Näiden vaateiden taustalla on usein ajatus siitä, että kansalaiset voisivat tarkemmin arvioida yhtiöiden toimintaa ja eettisyyttä, jos yhtiöt julkistaisivat eri maihin maksamansa verot ja verotettavat tulonsa tarkemmin. On kuitenkin huomattava, kuten yllä olevastakin ilmenee, että oikeiden johtopäätösten tekemiseksi erilaiset verojärjestelmät olisi tunnettava kunnolla. Muuten on vaarana, että keskustelu jää vain tunteiden purkaukseksi.
Ohjelmassa kuvattiin myös joukkoa aktivisteja, jotka vaativat Pikkuparlamentin pihalla yritysten aggressiivisen verosuunnittelun kitkemistä. Minun on vaikea uskoa, että vaikka yhtiöt raportoisivat maksamansa verot maakohtaisesti, ko. aktivistijoukko arvioisi yritysten verojen maksua perehtyen erilaisiin verojärjestelmiin ja osoittaisi jatkossa mieltään objektiivisten arvioiden perusteella.

Veroparatiisit ja julkinen keskustelu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Markku Hakkarainen

Muut lukivat myös

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Key topics shaping our future