PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Veroraportointia on peräänkuulutettu yritysten verotuksen oikeellisuuden turvaajana. Huolena tässä ei ole eri sidosryhmillä ollut yritysten oikeusturva vaan se, että ilman raportointia yritykset voisivat suunnitella verotustaan jollain tavalla epäoikeudenmukaisesti. Tämä huoli lienee yllä mainitunkin raportin laatijoilla päällimmäisenä.
Raportissa todetaan, että maakohtainen raportointi antaa sidosryhmille mahdollisuuden määrittää onko verot maksettu siihen valtioon johon ne kuuluvat. Verojen maksaminen oikeaan valtioon työllistää niin yrityksissä, Verohallinnossa kuin asiantuntijajoukoissakin suuren määrän korkeasti koulutettuja asiaan vihkiytyneitä ammattilaisia. Näiden ammattilaisten piirissä verojen maksaminen oikeaan aikaan, oikeasta tulosta ja oikeaan valtioon, ei ole mikään läpihuuto juttu. Asian selvittäminen vaatii syvällistä perehtymistä kyseisen yhtiön liiketoimintaan, kansallisiin ja kansainvälisiin siirtohinnoitteluperiaatteisiin sekä mm. vertailutietojen hakemista ja analysointia. Lisäksi kaikki nämä analyysit dokumentoidaan ja käydään läpi myös veroviranomaisten toimesta.
Massiivistenkin analyysien jälkeen voidaan päätyä tilanteisiin, joissa yrityksen ja veroviranomaisten näkemykset eroavat toisistaan sen suhteen, mihin maahan tulo ja siitä maksettava vero kuuluu. Arvoa synnyttävä toiminnan sijainnin määrittäminen konsernissa on toisinaan hyvin vaikeaa. Jokapäiväistä elämää on valitettavasti myös se, että erimielisyys syntyy samasta asiasta myös kahden eri maan veroviranomaisen välille kummankin ollessa omasta mielestään yhtä oikeassa.
Epäilen, että nämä ongelmat ratkeaisivat maakohtaisella raportoinnilla. Raportista pisti silmään myös toinen yksityiskohta. Raportissa todetaan, että projektitoimitusliiketoiminnassa liikesalaisuuksien paljastuminen maakohtaisessa raportoinnissa ei ole riittävä este maakohtaiselle raportoinnille. Eli kun yrityksellä on yksi projektitoimitus yhteen maahan, on täysin oikein vaatia yritystä kertomaan julkisesti maittain tuloksensa. Toisin sanoen yrityksen on paljastettava esimerkiksi kiinalaiselle kilpailijalleen, paljonko yritys saa katetta kyseisestä projektista. On vaikea nähdä mitä etua tällä saavutettaisiin – siis Suomen näkökulmasta. Kiinalaisille kilpailijoille tämä olisi tietysti tervetullutta tietoa.
Koska emme elä enää agraaritaloudessa, yhteiskuntamme ja taloutemme hyvinvointi syntyy yksinomaan yritystoiminnasta. Myös julkisen puolen työpaikat kustannetaan yritystoiminnasta syntyvällä lisäarvolla. Nykyisessä Suomen ja Euroopan taloustilanteessa jokaisen pitäisi olla huolissaan taloustilanteen kehityksestä. Miten käy taloudelliselle hyvinvoinnille Suomessa, jos yritystoiminta Suomessa vähenee?
Joku voisi sanoa, että juuri tästä syystä pitää vaatia lisää raportointia, lisää tietoa ja läpinäkyvyyttä verotuksen oikeellisuuden turvaamiseksi. Veroasiantuntijana olen sitä mieltä, että minkäänlainen raportointi ei koskaan voi turvata verotuksen oikeellisuutta. Ajatus on absurdi ja fundamentaalisesti väärä. Siihen voi uskoa vain sellainen, joka sivuuttaa totaalisesti valtio-opin keskeiset periaatteet. Verotuksen oikeellisuuden valvonta on lailla säädettyä viranomaistoimintaa, ja syystä. Muiden kuin lailla säädetyllä viranomaisvastuulla toimivien viranomaisten ei tule lähteä ottamaan kantaa verotuksen oikeellisuuteen yksittäisen verovelvollisen kohdalla. Silloin otetaan omiin käsiin lailla viranomaiselle säädetty tutkimis- ja tuomivalta.
Kokonaan toinen asia on se, jos yritys katsoo liiketoimintansa kannalta tarpeelliseksi kertoa sidosryhmilleen maksamistaan veroista. Raportointi auttaa yritystä julkisessa dialogissa ja kertomaan yritystoiminnan taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnalle, jos tämä on sidosryhmille tärkeää. Minullakaan ei ole mitään läpinäkyvyyttä vastaan, päinvastoin.
En ole vain vielä pystynyt identifioimaan, että mikä on verojalanjälkiraportoinnista syntyvä lisäarvo yritykselle (ja sen seurauksena ympäröivälle yhteiskunnalle).Jos raportointi maksaa yritykselle useamman ihmisen vuosipalkan, niin ehkä mieluummin sammuttaisin tiedonjanoni muilla asioilla ja antaisin yritysten keskittyä ydinliiketoimintaansa. Jos yritys laittaisi nuokin rahat tutkimus- ja kehitystoimintaan, seuraisi siitä kaikille meille enemmän hyvää. Uskon, että tekemällä perusliiketoimintaa yritys tuottaa myös enemmän yhteiskunnalle.
Mikä sitten on sitä taloudellista lisäarvoa yhteiskunnalle? Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna hieman yli 4 prosenttia kaikista valtion ja kuntien saamista veroista ja veroluonteisista maksuista. Yhteisöveroilla ei siis tätä yhteiskuntaa pyöritetä. Materiaalisesti merkittävät verot saadaan arvonlisäveroista ja yksityishenkilöiden tuloveroista. Keskitytään siis siihen, että meillä on sitä toimintaa, josta näitä verotuottoja syntyy.

Veroraportointi ei poista ongelmia tai tuo kasvua

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Petri Seppälä

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!