Yhtiöön velaksi jätettyjen osinkojen korkokulut ovat vähennyskelpoisia

Korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjapäätöksen (KHO:2017:5) kuntayhtymän omistamalle osakeyhtiölle kertyneiden korkokulujen vähennyskelpoisuudesta. Ratkaisu koski tilannetta, jossa yhtiön voitonjakokelpoiset ja varojenjakokelpoiset varat jaettiin kuntayhtymälle niin, että jaettu määrä jätettiin velaksi, josta yhtiö maksaa markkinaehtoista korkoa.

Koska kunta ja kuntayhtymä ovat verovelvollisia ainoastaan elinkeinotulosta ja tietyin edellytyksin kiinteistötulosta, korkotulo on kuntayhtymälle lähtökohtaisesti verovapaata, vaikka vastaava korkokulu olisi sen omistamalle yhtiölle vähennyskelpoista. Verohallinto kuitenkin katsoi yhtiölle antamassaan ennakkoratkaisussa, ettei vieraan pääoman korkoa katsota vähennyskelpoiseksi. Verohallinto perusteli kantaansa muun muassa sillä, ettei yhtiö ollut esittänyt järjestelylle liiketaloudellisia syitä ja että järjestelyssä on katsottava olevan kyse tyypillisesti veron kiertämiseen liittyvästä edestakaisesta ja monivaiheisesta oikeustoimesta.

Yhtiö valitti hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi yhtiön valituksen katsottuaan, ettei Verohallinnon ennakkoratkaisun muuttamiselle ollut perusteita. Hallinto-oikeus katsoi, että järjestelylle ei ollut liiketaloudellisia syitä vaan siihen oli ryhdytty osakkeenomistajan intressissä. Hallinto-oikeuden mukaan kuvatun järjestelyn avulla muunnetaan yhtiön omaa pääomaa vieraaksi pääomaksi ilman, että yhtiöstä tosiasiallisesti maksetaan varoja ulos ja ilman, että yhtiön käytettävissä olevat varat tosiasiallisesti lisääntyvät. Hallinto-oikeus katsoi myös yhtiön voittoa tavoittelemattoman luonteen huomioiden ristiriitaiseksi vedota siihen, että yrityksellä on oikeus valita sellainen toimintatapa, joka tuottaa yritykselle alhaisemman verorasituksen.

Korkein hallinto-oikeus kuitenkin arvioi asiaa toisin. KHO:n mukaan yhtiön ennakkoratkaisuhakemuksessa tarkoitetun osingonjaon ja muun varojenjaon yhteydessä muodostuvaa velkaa on pidettävä elinkeinotoiminnasta johtuvana velkana. Näin ollen myös siitä johtuvat kulut ovat elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korkokuluja. Kyse on siis yhtiölle vähennyskelpoisista korkokuluista. Samalla KHO totesi, että yhtiön velkojan ollessa yhtiön ainoa osakas, korkokulujen vähennyskelpoisuuteen soveltuvat yleiset etuyhteysvelkojen korkojen vähennyskelpoisuutta koskevat säännöt, jotka voivat rajoittaa vähennyskelpoisten korkokulujen määrää. Järjestelyä ei KHO:n mukaan kuitenkaan voida pitää veron kiertämisenä, vaikka korko maksetaan kuntayhtymälle, jolle korkotulo on verovapaata.

KHO:n ratkaisu selkiyttää yleisen veronkiertosäännöksen soveltamisalaa tilanteissa, joissa osakeyhtiölle tavanomainen toimenpide, jossa osingot jätetään velaksi yhtiöön, saatettaisiin katsoa veronkierroksi omistajana toimivaa kuntaa tai kuntayhtymää koskevien verotussäännösten vuoksi.