Yrityksen toiminnan muutokset siirtohinnoittelun näkökulmasta

Positiivisia uutisia nousukaudesta on saatu lukea jo jonkin aikaa – vihdoinkin – sillä nämä ovat enemmän kuin tervetulleita viestejä. Vaikka yhtiöt ovat ryhtyneet uusiin kehitysprojekteihin, laajentuneet uusille markkinoille ja hankkineet avainhenkilöitä eri puolilta maailmaa myös tasaisemman talouden aikana, näyttää vauhti nyt kiihtyvän moninkertaisesti.

Keskustelemme asiakkaidemme kanssa siirtohinnoitteluprojekteissa tällä hetkellä erityisesti muutamista asioista: joko niin että asia on juuri nyt akuutti tai toisaalta niin, että nämä asiat ovat kovassa vauhdissa jääneet siirtohinnoittelun näkökulmasta huomaamatta.

Näiden keskusteluiden pohjalta olen listannut kysymyksiä, joihin on syytä etsiä vastauksia yrityksen toiminnan laajentamista tai kehittämistä suunniteltaessa.

Laajeneeko toiminta ulkomaille?

Mikä on järkevin toimintamuoto uudessa maassa liiketoiminnan kannalta huomioiden myös olemassa oleva siirtohinnoittelumalli?
Mitkä ovat sisäiset liiketoimet uuden yhtiön kanssa ja onko toiminnalle olemassa vaihtoehtoisia siirtohinnoittelumalleja?

Siirretäänkö konserniyhtiöiden välillä omaisuutta?

Milloin yhtiöiden välillä siirtyy omaisuutta, josta pitää maksaa korvaus siirtävälle yhtiölle?
Pitääkö maksaa korvausta vain siirtyvästä omaisuuserästä vai onko kysymyksessä koko liiketoiminnan siirto? Kysymys on usein yllättävän vaikea ja maksettava kompensaatio ja sen määrittäminen on hyvin erilainen näissä kahdessa vaihtoehdoissa.

Siirtyykö henkilöitä konserniyhtiöstä toiseen?

Henkilöiden siirtyminen yhtiöstä toiseen voi muuttaa koko konsernin siirtohinnoittelumallin.
On tärkeää arvioida siirtyvien henkilöiden toimintaa ja vastuita, jotta ymmärretään muuttuuko siirtohinnoittelumalli lainkaan, jossain määrin vai kokonaan, ja tuleeko siirtyvän henkilön toiminta korvata jollakin tavalla.

Onko konserniin hankittu uusia yhtiöitä?

Muuttuuko hankinnan yhteydessä hankitun yhtiön johtamismalli ja onko näin ollen myös hankitun yhtiön siirtohintamalli muutettava? Voi olla perusteita säilyttää hankitun yhtiön oma siirtohinnoittelumalli sellaisenaan.

Onko konsernissa kehitysprojektia, jonka tuloksena voi syntyä jotakin hyvin arvokasta liiketoiminnalle?

Konsernin aineettoman omaisuuden strategia ja tavoitteet koko konsernin kannalta ovat lähtökohta valittavalle siirtohinnoittelumallille. Valittuun siirtohinnoittelumalliin vaikuttavat myös nämä: ketkä luovat arvoa projektissa, miten projektia johdetaan ja hyödyntävätkö muut konserniyhtiöt projektin lopputulosta.

Onko konsernissa järjestelmäprojektia?

Miten siirtohinnoittelumallin seuranta voidaan implementoida uuteen järjestelmään niin, että manuaalisen työn määrä saadaan minimoitua? Tämä on syytä miettiä jo projektin suunnitteluvaiheessa.
Miten suunnitella uuden järjestelmän perusasetukset niin, että tietojen saaminen järjestelmästä on mahdollisimman yksinkertaista myös siirtohinnoittelun raportointia ajatellen?
Mikäli järjestelmä on jo implementoitu, miten järjestelmään liitännäisillä työkaluilla voidaan helpottaa siirtohinnoittelumallin seuraamista, hintojen oikaisuja ja ajantasaista raportointia?

Onnea ja menestystä kaikille nousukauden haasteisiin ja mahdollisuuksiin! Olethan yhteydessä, mikäli kaipaat tukea esimerkiksi yllä oleviin pohdintoihin.