Yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitteita koskeviin sääntöihin muutoksia
Euroopan parlamentti on hyväksynyt kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitesääntöihin esitetyt muutokset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja helpottaa yrityksiin kohdistuvia velvoitteita. Kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 16.12.2025 äänin 428 puolesta, 218 vastaan ja 17 tyhjää. Euroopan neuvoston on vielä hyväksyttävä päätöslauselma virallisesti. Tämän jälkeen direktiivi tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Euroopan parlamentti on hyväksynyt kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitesääntöihin esitetyt muutokset, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa ja helpottaa yrityksiin kohdistuvia velvoitteita. Kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Euroopan parlamentissa 16.12.2025 äänin 428 puolesta, 218 vastaan ja 17 tyhjää. Euroopan neuvoston on vielä hyväksyttävä päätöslauselma virallisesti. Tämän jälkeen direktiivi tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Jatkossa sääntöjä sovelletaan aiempaa harvempiin yrityksiin, ja joitakin yritysten velvoitteita vähennetään ja selkeytetään. Päivitetyt kestävyyssäännöt ovat osa viime helmikuussa esitettyä Omnibus I -pakettia, jonka tavoitteena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa ja tehdä kestävyysraportointivelvoitteiden noudattamisesta helpompaa.
Kestävyystietojen osalta raportointivelvollisuus kohdistuu jatkossa niihin EU:n yrityksiin, jotka työllistävät keskimäärin yli tuhat työntekijää ja joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa. Samoja sääntöjä sovelletaan myös EU:n ulkopuolisiin yrityksiin, joiden nettoliikevaihto ylittää edellä mainitun rajan sekä niiden tytäryhtiöihin ja sivuliikkeisiin, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 200 miljoonaa euroa.
Lisäksi raportointivaatimukset yksinkertaistuvat merkittävästi, ja alakohtainen raportointi muuttuu vapaaehtoiseksi. Yrityksen koko pätee tässäkin, eikä soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten tarvitse enää toimittaa suuremmille liikekumppaneilleen kestävyysraportointia varten enempää tietoja kuin Euroopan komission suositus pk-yritysten vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin eli ns. VSME edellyttää. Helpottaakseen vaatimusten noudattamista komissio perustaa lisäksi digiportaalin EU:n ja eri jäsenmaiden raportointivaatimuksia koskeville malleille ja ohjeille.
“Kestävyysraportointia koskevat vaatimukset selkeytyvät ja antavat yrityksille mahdollisuuden keskittyä aikaisempaa paremmin niille olennaisiin kestävyysvaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Fokusointi vain olennaisimpiin kestävyystietoihin parantaa raporttien käytettävyyttä ja suuntaa toimia arvonluonnin kannalta tärkeimpiin kestävyysseikkoihin”, PwC:n asiantuntija, Sustainability Reporting & Assurance Leader Mikael Niskala toteaa.
“Kestävyysraportointi tuottaa arvoa silloin, kun tietoa todella hyödynnetään päätöksenteossa. Edelläkävijät käyttävät raportointia jo nykyisin osana liiketoiminnan kehittämistä, eivät vain lakisääteisenä velvoitteena”, Niskala jakaa.
Huolellisuusvelvoitetta koskeva sääntely rajataan suurimpiin yrityksiin
Tarkistettujen sääntöjen mukaan yritysten toiminnasta aiheutuvien ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutuksien vähentämistä koskevien huolellisuusvelvoitteiden noudattamista edellytetään enää vain EU:n suurilta yli 5 000 työntekijän yrityksiltä, joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Sääntö koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää edellä mainitun rajan EU:ssa.
Lisäksi yrityksiltä ei enää jatkossa vaadita ilmastonmuutoksen hillinnän siirtymäsuunnitelmia, joilla varmistetaan, että yrityksen liiketoimintamalli on yhteensopiva kestävään talouteen siirtymisen kanssa. Yritykset ovat kansallisella tasolla vastuussa sääntöjen virheellisestä soveltamisesta. Huolellisuusvelvoitetta koskevaa direktiiviä aletaan soveltaa 26. heinäkuuta 2029 alkaen kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin.
“Vaikka lakisääteinen huolellisuusvelvoite nyt rajataankin vain kaikkein suurimpiin yrityksiin, yritysten näkökulmasta huolellisuusvelvoite on edelleen keskeinen osa yritysvastuuta. Se liittyy yrityksen velvollisuuteen tunnistaa, arvioida ja hallita toimintansa aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan laajemmin. Tämä prosessi puolestaan auttaa yrityksiä tunnistamaan ja hallitsemaan liiketoimintaansa liittyviä riskejä. Huolellisuusvelvoite auttaa yrityksiä myös luomaan kestäviä liiketoimintakäytäntöjä, jotka tukevat pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja kestävää kasvua”, Niskala sanoo.
Partner, Sustainability & ESG Services Leader
