Vuosi 2026 on kestävyysraportoinnissa vähintäänkin yhtä kiinnostava kuin mitä vuosi 2025 oli. Vuodenvaihteen 2026 jälkeen kestävyysraportoinnin ”ensimmäiseen aaltoon” kuuluvat suomalaiset yritykset ovat julkaisseet järjestyksessään toisen kirjanpitolain mukaisen kestävyysraporttinsa (jäljempänä myös ”CSRD-raportti”). Mikä raportoinnissa muuttui vai muuttuiko mikään?

Jatkona vuonna 2025 tekemällemme selvitykselle kotimaisista ensimmäisen aallon kestävyysraporteista olemme analysoineet toisen raportointivuoden CSRD-raportteja. Tarkastelu kohdistui samaan yritysjoukkoon kuin vuoden 2025 selvityksessä, jossa oli mukana 95 yritystä. Näistä 90 laati myös toisen vuoden kestävyysraportin ja sisältyy tähän selvitykseen.

Seuraavassa esittelemme keskeiset havaintomme tästä toisen raportointivuoden aineistosta sekä vertaamme niitä ensimmäisen raportointivuoden (laajemman) aineiston havaintoihin.

Havainnot

1. CSRD-raportin nimi

Lähes kolme neljäsosaa analysoimistamme raporteista (72 %) oli nimetty kestävyysraportiksi. Tämä nimi vastaa kirjanpitolaissa käytettyä terminologiaa (kirjanpitolain 7 luvun otsikko). Neljännes raporteista oli nimetty kestävyysselvitykseksi, joka on ESRS-standardeissa käytetty termi. Loput raporteista (3 %) oli nimetty konsernikestävyysraportiksi, mikä niin ikään vastaa kirjanpitolaissa käytettyä terminologiaa (KPL 7:19 §:n otsikko).

Kaikki raportit oli laadittu konsernin tasolla, vaikka vain muutama raportti oli nimetty konsernikestävyysraportiksi.

Raportin nimeämiskäytäntö oli linjassa ensimmäisen raportointivuoden käytännön kanssa.

2. Raportin pituus

Läpikäytyjen raporttien pituus vaihteli hieman yli 20 sivusta 170 sivuun. Raporttien keskimääräinen pituus oli 73 sivua.

Erityisesti rahoitussektorilla EU-taksonomiatiedot voivat vaikuttaa merkittävästi CSRD-raportin pituuteen. Ilman rahoitussektorin yrityksiä raporttien pituuden vaihteluväli oli huomattavasti kapeampi, hieman yli 20 sivusta noin 120 sivuun. Tässä joukossa raporttien keskimääräinen pituus oli 71 sivua.

Raporttien keskimääräinen pituus ei muuttunut edellisvuodesta. Sen sijaan pituuden vaihteluvälissä havaittiin selvä muutos: edellisenä vuonna vaihteluväli oli koko aineistossa hieman yli 20 sivusta noin 260 sivuun.

Vaihteluvälin merkittävä supistuminen selittyy osaltaan EU-taksonomiatietojen raportointiin tammikuussa 2026 voimaan tulleilla sisältöhelpotuksilla, joita oli sovellettu erityisesti rahoitussektorilla.

Kestävyysraportointiin liittyvät periaatteet, raportoivan yrityksen liiketoiminnan erityispiirteet, toimiala sekä olennaisten kestävyysseikkojen määrä vaikuttavat ymmärrettävästi kestävyysraporttien pituuteen; kahta täysin samanlaista raportoijaa ei ole. Miten raportoinnin toinen vuosi sitten näkyi yksittäisten raporttien tasolla? CSRD-raportin sivumäärä kasvoi yli puolessa raporteista (52 %). Muissa raporteissa sivumäärä joko väheni (42 % raporteista) tai pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna (6 % raporteista).

3. Kaksinkertaisen olennaisuuden periaate

CSRD-raportoinnin ytimessä on prosessi, jonka avulla yritys tunnistaa ne olennaiset kestävyysseikkoihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (impacts, risks and opportunities eli “IRO”:t), jotka tulee raportoida (“DMA-prosessi”). Analyysissa kiinnitimme erityistä huomiota siihen, mitä yritykset kertoivat DMA-prosessiin tehdyistä mahdollisista muutoksista sekä IRO:jen muutoksista edelliseen raportointikauteen verrattuna.

Havaitsimme edelleen suurta vaihtelua siinä, kuinka laajasti ja yksityiskohtaisesti yritykset kuvasivat DMA-prosessia. Kuvaukset DMA-prosessiin tehdyistä muutoksista sekä IRO:jen muutoksista olivat kuitenkin suhteellisen kattavia.

4. Olennaiset kestävyysaiheet

Kestävyysraportointistandardit (ESRS) määrittävät tiedot, jotka yrityksen on annettava olennaisista vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan, jotka kytkeytyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin kestävyysseikkoihin.

Analysoimissamme CSRD-raporteissa useimmin käsitellyt olennaiset kestävyysaiheet olivat seuraavat (luku kertoo prosentteina aiheen esiintymisen raporteissa, ja edellisvuoden tieto on esitetty suluissa):

Oma työvoima (S1) 100 % (100 %)
Ilmastonmuutos (E1) 98 % (96 %)
Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) 97 % (96 %)

Nämä kolme kestävyysaihetta olivat edelleen useimmin käsitellyt olennaiset kestävyysaiheet. Ero seuraavaksi eniten käsiteltyyn kestävyysaiheeseen oli selvä: Resurssien käyttö ja kiertotalous (E5) arvioitiin olennaiseksi 71 prosentissa raporteista (69 %).

Olennaisista kestävyysaiheista vähiten yleisiä olivat:

Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (S3) 17 % (19 %)
Vesivarat ja merten luonnonvarat (E3) 20 % (22 %)
Pilaantuminen (E2) 24 % (31 %)

Miten kävi raportoitujen aihekohtaisten standardien määrälle? Enimmässä osassa CSRD-raportteja (72 %) raportoitujen standardien määrä pysyi ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Standardien määrä väheni 17 prosentissa ja kasvoi 8 prosentissa raporteista, ja muutamassa raportissa (3 %) nähtiin sekä standardien lisäyksiä että vähennyksiä.

Raportissa sovellettujen aihekohtaisten standardien määrä oli tyypillisimmin kuusi, mikä edusti 21 prosenttia analysoimistamme raporteista. Lähes yhtä yleisiä olivat neljä raportoitua standardia (19 % raporteista) ja viisi raportoitua standardia (17 % raporteista).

Kaiken kaikkiaan raportoitujen standardien määrä vaihteli kahdesta standardista (1 % raporteista) kymmeneen standardiin (4 % raporteista).

Raportoitujen aihekohtaisten standardien määrät eivät juurikaan muuttuneet vuodesta 2025. Tuolloin standardien määrä vaihteli kahdesta (1 %) kymmeneen (4 %) ja yleisimmin raporteissa sovellettiin kuutta standardia, mikä koski yli viidennestä raporteista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat neljä ja kahdeksan standardia, joita kumpaakin raportoitiin lähes 20 prosentissa raporteista.

Aihekohtaisten ESRS-standardien tasolla tapahtuneiden muutosten lisäksi muutoksia havaittiin myös osa-aiheiden ja osaosa-aiheiden tasolla.

5. Yhteisökohtaiset tiedot

Jos yritykset tunnistavat olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia, joita aihekohtaiset ESRS-standardit eivät kata lainkaan tai riittävällä tarkkuustasolla, niiden tulee lisäksi antaa yhteisökohtaisia tietoja (”entity-specific disclosures”).

Maininnat yhteisökohtaisista tiedoista yleistyivät raporteissa: tietoja oli havaittavissa yli 40 prosentissa raporteista. Edellisvuoteen verrattuna muutos oli selvä, sillä tuolloin tietoja oli havaittavissa yli 30 prosentissa raporteista.

Yhteisökohtaiset tiedot liittyivät etenkin kyberturvallisuuteen, tietosuojaan ja tietoturvaan. Myös tekoälystä annettiin yhteisökohtaisia tietoja.

On mielenkiintoista nähdä, miten yhteisökohtaisten tietojen antaminen kehittyy jatkossa. EFRAGin joulukuussa 2025 EU:n komissiolle toimittamissa yksinkertaistetuissa ESRS-luonnoksissa painotetaan yhteisökohtaisten tietojen merkityksellisyyttä sekä näiden tietojen ja ”fair presentation” -periaatteen välistä yhteyttä.

Niin tai näin, jos ja kun yhteisökohtaisia tietoja annetaan, on tärkeää, että CSRD-raportin lukija tietää, mitä ne ovat ja mistä kohtaa raporttia ne löytyvät.

6. Riippumaton varmennus

Tilintarkastuslaki edellyttää kestävyysraportin riippumatonta varmennusta vähintään rajoitetun varmuuden tasolla.

Varmennuksen johtopäätös eli varmennuslausunto oli vakiomuotoinen (”puhdas”) kaikissa analysoimissamme varmennusraporteissa. Näin oli myös edellisvuoden selvityksessä.

Viidesosa varmennusraporteista sisälsi tiettyä seikkaa painottavan kappaleen (”Tietyn seikan painottaminen”) tai muuta seikkaa koskevan kappaleen (”Muu seikka”).

Tiettyä seikkaa painottavassa kappaleessa (1 % varmennusraporteista) varmennuksen suorittaja kiinnitti huomiota CSRD-raportissa esitettyihin tietoihin muun muassa siitä, että arviot aiheuttavat epävarmuutta raportoituihin ympäristö- ja kasvihuonekaasupäästötietoihin.

Muuna seikkana varmennuksen suorittaja kiinnitti huomiota siihen, että varmennuslausunto ei kata ensimmäistä varmennusvuotta eli vuotta 2024 edeltäviä vertailutietoja (17 % varmennusraporteista). Lisäksi muuna seikkana tuotiin vertailutietojen osalta esille, että edellisen vuoden CSRD-raportin oli varmentanut toinen kestävyysraportointitarkastaja (2 % varmennusraporteista).

Kaikissa varmennusraporteissa oli kuvaus CSRD-raportin laatimiseen liittyvistä luontaisista rajoitteista (”inherent limitations”).

Tulevaisuutta koskeviin tietoihin kohdistuva epävarmuus mainittiin luontaisena rajoitteena kaikissa varmennusraporteissa. Kolmessa neljäsosassa varmennusraporteista oli tämän lisäksi mainittu myös yksi tai useampia muita luontaisia rajoitteita, kuten DMA-prosessiin liittyvät johdon arviot ja valinnat, kestävyysraportointiin liittyvät estimaatit ja olettamukset sekä mittaus- ja arviointiepävarmuus etenkin kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisessä.

Katse eteenpäin – muutospolku jatkuu

CSRD-raporttien kahden ensimmäisen raportointivuoden myötä kestävyysraportointi EU:ssa on siirtynyt kohti jämäkämpää ja aiempaa yhtenäisempää kehikkoa. Raportointiprosessien ja ‑valmiuksien kehittäminen jatkuu, ja parhaat käytännöt ovat vähitellen vakiintumassa, vaikka kokonaisuus on edelleen osin murroksessa.

Tätä kirjoitettaessa EU:n niin sanotun Omnibus-paketin toista vaihetta ollaan panemassa täytäntöön Suomessa. Lakimuutosten myötä kestävyysraportointivelvollisten piiri on supistumassa merkittävästi nykyisestä, ja raportointivaatimukset kevenevät.

Myös ESRS-standardisto on muutosten kourissa, sillä tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selventää nykyisiä standardeja. Jää nähtäväksi, ehtiikö Euroopan komissio julkistaa uudistetut standardit vielä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Vaikutukset raportointikäytäntöihin näkyvät myöhemmin. Kaikista kestävyysraportointiin kohdistuvista muutoksista huolimatta on selvää, että laadukkaan ja päätöksenteon kannalta relevantin kestävyysraportoinnin tarve on pysyvä.