PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Kirjanpitolain ajankohtaiskatsaus</h2>
Webinaarissa kävimme läpi kirjanpitolautakunnan ja lainsäädännön ajankohtaiset asiat liittyen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Kirjanpitolautakunta julkaisi hiljattain tarkentavaa ohjeistusta tilinpäätöksen allekirjoituksiin, etenkin sähköisiin allekirjoituksiin. Nostimme myös esille havaintomme siitä, että PRH:n säätiövalvonta on tietyissä tilanteissa edellyttänyt toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväämistä ja allekirjoittamista erikseen. Käsityksemme mukaan ainakin tähän asti on ollut riittävää, että tilinpäätöksen allekirjoitusten yhteydessä mainitaan allekirjoitusten koskevan toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. 
 
Käsittelimme viime aikoina kirjanpitolautakunnalta sekä poikkeuslainsäädännöstä tulleita helpotuksia tilinpäätöksen laatimisen, laissa edellytettyjen kokousten ja tilinpäätöksen rekisteröimisen määräaikoihin. Nostimme esille myös kirjanpitolautakunnan päivittämän kirjanpidon menetelmiä ja aineistoja koskevan yleisohjeen, joka on nyt päivitetty voimassa olevan kirjanpitolain vaatimuksia vastaavaksi. Yleisohje antaa hyviä esimerkkejä ja käytännön opastusta mm. tositteiden sisältövaatimuksiin ja kirjanpitomerkintöihin sekä kirjanpidon laatimiseen ja kirjanpitoaineiston säilyttämiseen.
<h2>COVID-19-suojavarusteiden arvonlisäverottomuus ja tuontitullittomuus jatkuu vuoden 2021 loppuun – koskee myös yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä</h2>
Webinaarissa kerroimme arvonlisäverotuksen ajankohtaisista kuulumisista. COVID-19-epidemian torjumisessa käytettyjen suojavarusteiden hankinnan arvonlisäverottomuuden ja tuontitullittomuuden määräaika jatkuu 31.12.2021 saakka (voimassaoloaika 30.1.2020–31.12.2021).  
Suojavarusteiden ostaja voi olla arvonlisäverolain 38 c §:n mukaan toimija, joka luovuttaa varusteet vastikkeetta julkisen sektorin sosiaali- tai terveydenhuoltopalvelun käyttöön. Tarkennuksena arvonlisäverolaissa tarkoitettujen yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden osalta tulee huomata, että myös näiden hankkimiin suojatarvikkeisiin soveltuu arvonlisäverottomuus samoin kuin julkisen sektorin hankintoihin. 
Arvonlisäverottomuuden soveltumisen edellytyksenä on, että suojavarusteet on hankittu jaettavaksi tai asetettavaksi maksutta käyttöön sellaisille henkilöille, jotka ovat saaneet tai vaarassa saada COVID-19-taudin tai jotka osallistuvat COVID-19-epidemian torjumiseen. Varusteiden tulee jäädä terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen tai sosiaalihuollon palvelujen tuottajan omistukseen. 

<h2>Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi 15 000 euroon</h2>
Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on vuoden 2021 alusta lähtien 15 000 euroa. Jos yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön elinkeinotoiminnasta saama tulo jää liikevaihtorajan alle, toiminta on arvonlisäverotonta.  Alarajaa ei kuitenkaan sovelleta, jos yleishyödyllinen yhdistys tai säätiö on vapaaehtoisesti hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kaikesta liiketoiminnastaan.
Jos liikevaihto on yli 15 000 mutta alle 30 000 euroa, on mahdollisuus saada huojennus osasta arvonlisäveroa ns. alarajahuojennuksena, jolloin maksettua arvonlisäveroa palautetaan käytännössä takaisin.
<h2>Ajankohtaista tuloverotuksessa</h2>
Webinaarissa keskusteltiin yhtiöjärjestyksen merkityksestä yleishyödyllisyyttä arvioitaessa. Olemme kirjoittaneet asiasta <a href="https://uutishuone.pwc.fi/osakeyhtion-yleishyodyllisyys-tuloverotuksessa-yhtiojarjestyksen-merkitys">Osakeyhtiön yleishyödyllisyys tuloverotuksessa – yhtiöjärjestyksen merkitys -artikkelin</a>, josta voit kerrata webinaarissakin käsitellyt suositellut jatkotoimenpiteet. Lisäksi webinaarissa käsiteltiin mm. yhdistyksen muuttamista osuuskunnaksi, Verohallinnon päivittämää <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47999/verotusohje-yleishy%C3%B6dyllisille-yhteis%C3%B6ille3/" target="_blank" rel="noopener">verotusohjetta yleishyödyllisille yhteisöille</a> sekä mahdollisen lähdeveron asettamista mm. yleishyödyllisten yhteisöjen saamille osinkotuloille. 
<h2>Yhtiöittämisen erityispiirteitä yhdistyksissä ja säätiöissä</h2>
Käsittelimme webinaarissa yhtiöittämisen perusteita. Verotuksen näkökulmasta kävimme läpi muun muassa tilanteita, joissa yhtiöittäminen voi olla perusteltua, sekä eri yhtiöittämistapojen olennaisimpia seurauksia verotuksessa. 
Juridiikan näkökannalta tarkastelimme tavanomaisia yhtiöittämistapoja ja niihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi käsittelimme muita keskeisiä yhtiöittämisessä huomioon otettavia asioita, kuten siirtyviä eriä ja niiden arvostamista sekä sopimuksiin, henkilöstöön ja uudessa rakenteessa toimimiseen liittyviä seikkoja. 
&nbsp;
Katso webinaarin videotallenne <a href="https://register.gotowebinar.com/recording/6575458181025954319" target="_blank" rel="noopener">täältä</a>! (videon kesto yksi tunti)

Ajankohtaista yhdistyksille ja säätiöille keväällä 2021

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Miikka Vinnikainen

Seija Vartiainen

Petteri Tiainen

Emmi Alestalo

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa