PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa sosiaalisesti, ekologisesti sekä taloudellisesti kestävää liiketoimintaa. Se tarkoittaa myös pidemmän aikavälin kestävän kilpailukyvyn luomista. Henkilöstöjohtamisen painotuksilla voidaan vaikuttaa oman henkilöstön kokemukseen erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisesta johtamisesta. Käytäntöön viemisen keskiössä ovat kuitenkin esihenkilöiden tulkinnat henkilöstöjohtamisesta ja esihenkilöiden roolista osana tätä kokonaisuutta.  
Esihenkilöillä on tärkeä rooli työpahoinvoinnin vähentämisessä, mutta ennen kaikkea hyvinvoivan ja muutoskykyisen henkilöstön vahvistamisessa. Henkilöstön hyvinvointi ja yrityksen suorituskyky eivät ole vastakkaisia tavoitteita; päinvastoin, hyvinvoiva henkilöstö toimii tutkitusti tehokkaammin, jaksaa kantaa vastuuta ja pystyy ajattelemaan asioita uudella tavalla sekä luomaan ja ottamaan innovaatioita ja uusia tapoja aktiivisesti käyttöön. 
Esihenkilötyöhön panostaminen vähentää työn kuormittavuutta 
Vastuullinen johtaminen suhteessa henkilöstöön tarkoittaa sitä, että henkilöstö voi hyvin ja sen hyvinvointia johdetaan huolellisesti ja ennakoiden. Johtamistutkimus osoittaa, että yksilön kulloiseenkin kapasiteettiin ja resilienssiin nähden pitkittynyt työn kuormittavuus johtaa työuupumukseen ja edelleen henkilön loppuun palamiseen. Työn määrä itsessään ei yksin ole se olennaisin kuormitustekijä, ja kuormittavuutta voidaan säädellä – henkilökohtaiset sekä työpaikalta saatavat voimavarat vaikuttavat sen kokemiseen. Yksi keskeisimmistä kuormittavuutta vähentävistä tekijöistä on esihenkilön tuki.  
Vaikka henkilöstön hyvinvointi on itseisarvoisestikin tärkeää, kannattaisi siihen liittyä myös tavoite inhimillisen pääoman sitouttamisesta ja yrityksen suorituskyvyn varmistamisesta tulevaisuudessa. 
Toimintaympäristö lähes jokaisella toimialalla muuttuu nyt vauhdilla sekä teknologian kehityksen että asiakastarpeiden kiihtyvän muutoksen myötä. Sen takia suorituskykyä työssä määrittää yhä useammin kyky omaksua uutta osaamista, proaktiivinen ja toimeen tarttuva työskentelyote, sekä kyky toimia jatkuvassa muutoksessa. Yhä useammin ongelmia myös ratkaistaan tiimeissä.  
Tällaisessa toimintaympäristössä menestyminen edellyttää motivoitunutta, hyvinvoivaa ja työn imua kokevaa henkilöstöä, joka ottaa vastuuta omasta työnjäljestään. Valmentavan ja yksilöllisen johtamisotteen on havaittu vaikuttavan positiivisesti näihin tekijöihin.  
Tämän takia esihenkilötyön periaatteiden määrittelemisen lisäksi esihenkilöiden työhön kannattaa varata aikaa kuormittavien asioiden läpikäymiselle ja ratkaisujen kehittämiselle, liittyivät ne sitten tavoitteiden selkeyttämiseen, työroolin muotoiluun tai henkilön itsensä johtamisen taitojen vahvistamiseen. 
Esihenkilöiden johtamisvalmiudet vaihtelevat 
Tarve muutokseen kuormittaa työntekijöitä, mutta ennen kaikkea esihenkilöitä. Kyky antaa palautetta, keskustella säännöllisesti tavoitteista, valtuuttaa tiimiläisiä tekemään päätöksiä sekä yksilöllinen kohtaaminen vaatii esihenkilöiltä sekä hyviä johtamisvalmiuksia, että ymmärrystä työlainsäädännön reunaehdoista.  
Yhä useammin esihenkilöiltä odotetaan myös osaamista psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen sekä uusiin ketteriin kokeiluihin kannustamiseen.  
Useasta suunnasta tulevat odotukset heikentävät työn hallinnan tunnetta. Juuri esihenkilöiden kokema kuormitus on viimeisimmissä suomalaista työelämää mittaavissa tutkimuksissa kasvanut. Kuormittuneet esihenkilöt tekevät huonompia liiketoimintapäätöksiä ja kuormittuneisuus säteilee koko tiimiin. Esihenkilötyöhön panostaminen taas auttaa esihenkilöitä kehittymään roolissaan ja taklaamaan kuormituksen kokemusta, tukee parempia liiketoimintapäätöksiä sekä parantaa esihenkilön tiimin työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Esihenkilöihin modernin ajan johtajina kannattaa siis satsata. 
Työoikeudellinen ymmärrys ja osaaminen osana esihenkilön johtamisvalmiuksia 
Vastuullinen liiketoiminta ja erityisesti sosiaalinen vastuu muotoutuu osin yrityksiä muutoinkin työlainsäädännössä velvoittavien lakien, direktiivien ja säädösten ohjaamana. Esihenkilövastuulla toimivien työkalupakkiin kuuluu välttämättömänä niin työlainsäädännön, työnantajan ja esihenkilön kuin työntekijöiden vastuiden ja velvoitteiden perusymmärrys.   Säädökset myös nostavat rimaa vastuulliselle toiminnalle – pelkkä velvoittavien säädösten noudattaminen ei vielä auta erottautumaan toimialalla. 
Vastuullisesti toimivat yritykset huolehtivat niin regulaation ja säädösten noudattamisesta kuin esihenkilöiden informoimisesta heidän henkilökohtaisista vastuistaan ja velvoitteistaan. Edelläkävijyys edellyttää kuitenkin aktiivista toimintaa ja hyvän johtamisen mahdollistamista. Selkeät johtamislupaukset ja esihenkilöiden johtamisosaamisesta huolehtiminen – se jos mikä ilmentää työnantajan vastuullisuutta, ja ylittää ns. pakollisen perustason.

Esihenkilöt vastuullisen johtamisen keskiössä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Olisiko aika yksinkertaistaa johdon palkitsemista?

Kun direktiivi on itseään isompi

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Anastasia Strandberg

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero