PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa sosiaalisesti, ekologisesti sekä taloudellisesti kestävää liiketoimintaa. Se tarkoittaa myös pidemmän aikavälin kestävän kilpailukyvyn luomista. Henkilöstöjohtamisen painotuksilla voidaan vaikuttaa oman henkilöstön kokemukseen erityisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisesta johtamisesta. Käytäntöön viemisen keskiössä ovat kuitenkin esihenkilöiden tulkinnat henkilöstöjohtamisesta ja esihenkilöiden roolista osana tätä kokonaisuutta.  
Esihenkilöillä on tärkeä rooli työpahoinvoinnin vähentämisessä, mutta ennen kaikkea hyvinvoivan ja muutoskykyisen henkilöstön vahvistamisessa. Henkilöstön hyvinvointi ja yrityksen suorituskyky eivät ole vastakkaisia tavoitteita; päinvastoin, hyvinvoiva henkilöstö toimii tutkitusti tehokkaammin, jaksaa kantaa vastuuta ja pystyy ajattelemaan asioita uudella tavalla sekä luomaan ja ottamaan innovaatioita ja uusia tapoja aktiivisesti käyttöön. 
Esihenkilötyöhön panostaminen vähentää työn kuormittavuutta 
Vastuullinen johtaminen suhteessa henkilöstöön tarkoittaa sitä, että henkilöstö voi hyvin ja sen hyvinvointia johdetaan huolellisesti ja ennakoiden. Johtamistutkimus osoittaa, että yksilön kulloiseenkin kapasiteettiin ja resilienssiin nähden pitkittynyt työn kuormittavuus johtaa työuupumukseen ja edelleen henkilön loppuun palamiseen. Työn määrä itsessään ei yksin ole se olennaisin kuormitustekijä, ja kuormittavuutta voidaan säädellä – henkilökohtaiset sekä työpaikalta saatavat voimavarat vaikuttavat sen kokemiseen. Yksi keskeisimmistä kuormittavuutta vähentävistä tekijöistä on esihenkilön tuki.  
Vaikka henkilöstön hyvinvointi on itseisarvoisestikin tärkeää, kannattaisi siihen liittyä myös tavoite inhimillisen pääoman sitouttamisesta ja yrityksen suorituskyvyn varmistamisesta tulevaisuudessa. 
Toimintaympäristö lähes jokaisella toimialalla muuttuu nyt vauhdilla sekä teknologian kehityksen että asiakastarpeiden kiihtyvän muutoksen myötä. Sen takia suorituskykyä työssä määrittää yhä useammin kyky omaksua uutta osaamista, proaktiivinen ja toimeen tarttuva työskentelyote, sekä kyky toimia jatkuvassa muutoksessa. Yhä useammin ongelmia myös ratkaistaan tiimeissä.  
Tällaisessa toimintaympäristössä menestyminen edellyttää motivoitunutta, hyvinvoivaa ja työn imua kokevaa henkilöstöä, joka ottaa vastuuta omasta työnjäljestään. Valmentavan ja yksilöllisen johtamisotteen on havaittu vaikuttavan positiivisesti näihin tekijöihin.  
Tämän takia esihenkilötyön periaatteiden määrittelemisen lisäksi esihenkilöiden työhön kannattaa varata aikaa kuormittavien asioiden läpikäymiselle ja ratkaisujen kehittämiselle, liittyivät ne sitten tavoitteiden selkeyttämiseen, työroolin muotoiluun tai henkilön itsensä johtamisen taitojen vahvistamiseen. 
Esihenkilöiden johtamisvalmiudet vaihtelevat 
Tarve muutokseen kuormittaa työntekijöitä, mutta ennen kaikkea esihenkilöitä. Kyky antaa palautetta, keskustella säännöllisesti tavoitteista, valtuuttaa tiimiläisiä tekemään päätöksiä sekä yksilöllinen kohtaaminen vaatii esihenkilöiltä sekä hyviä johtamisvalmiuksia, että ymmärrystä työlainsäädännön reunaehdoista.  
Yhä useammin esihenkilöiltä odotetaan myös osaamista psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen sekä uusiin ketteriin kokeiluihin kannustamiseen.  
Useasta suunnasta tulevat odotukset heikentävät työn hallinnan tunnetta. Juuri esihenkilöiden kokema kuormitus on viimeisimmissä suomalaista työelämää mittaavissa tutkimuksissa kasvanut. Kuormittuneet esihenkilöt tekevät huonompia liiketoimintapäätöksiä ja kuormittuneisuus säteilee koko tiimiin. Esihenkilötyöhön panostaminen taas auttaa esihenkilöitä kehittymään roolissaan ja taklaamaan kuormituksen kokemusta, tukee parempia liiketoimintapäätöksiä sekä parantaa esihenkilön tiimin työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Esihenkilöihin modernin ajan johtajina kannattaa siis satsata. 
Työoikeudellinen ymmärrys ja osaaminen osana esihenkilön johtamisvalmiuksia 
Vastuullinen liiketoiminta ja erityisesti sosiaalinen vastuu muotoutuu osin yrityksiä muutoinkin työlainsäädännössä velvoittavien lakien, direktiivien ja säädösten ohjaamana. Esihenkilövastuulla toimivien työkalupakkiin kuuluu välttämättömänä niin työlainsäädännön, työnantajan ja esihenkilön kuin työntekijöiden vastuiden ja velvoitteiden perusymmärrys.   Säädökset myös nostavat rimaa vastuulliselle toiminnalle – pelkkä velvoittavien säädösten noudattaminen ei vielä auta erottautumaan toimialalla. 
Vastuullisesti toimivat yritykset huolehtivat niin regulaation ja säädösten noudattamisesta kuin esihenkilöiden informoimisesta heidän henkilökohtaisista vastuistaan ja velvoitteistaan. Edelläkävijyys edellyttää kuitenkin aktiivista toimintaa ja hyvän johtamisen mahdollistamista. Selkeät johtamislupaukset ja esihenkilöiden johtamisosaamisesta huolehtiminen – se jos mikä ilmentää työnantajan vastuullisuutta, ja ylittää ns. pakollisen perustason.

Esihenkilöt vastuullisen johtamisen keskiössä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Timo-Pekka Uotila

Anastasia Strandberg

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa