EU:n palkka-avoimuusdirektiivi: Euroopan komissio vahvistaa, ettei kansallisen täytäntöönpanon määräaikaa pidennetä
Euroopan komissio on vahvistanut, ettei EU:n jäsenvaltioille asetettua määräaikaa palkka-avoimuusdirektiivin (EUPTD) kansalliseen lainsäädäntöön saattamiselle aiota pidentää. Kansallisen täytäntöönpanon määräaika oli edelleen 7.6.2026. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano on edistynyt jäsenvaltioissa eri tahtiin ja jotkut jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne aikovat viivästyttää direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöään. Myös Suomi näyttää myöhästyvän määräajasta, sillä asiaa koskevan hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on määräajan päättymisen jälkeen (viikko 25).
Euroopan komissio on vahvistanut, ettei EU:n jäsenvaltioille asetettua määräaikaa palkka-avoimuusdirektiivin (EUPTD) kansalliseen lainsäädäntöön saattamiselle aiota pidentää. Kansallisen täytäntöönpanon määräaika oli edelleen 7.6.2026. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano on edistynyt jäsenvaltioissa eri tahtiin ja jotkut jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että ne aikovat viivästyttää direktiivin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöään. Myös Suomi näyttää myöhästyvän määräajasta, sillä asiaa koskevan hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on määräajan päättymisen jälkeen (viikko 25).
Komission kanta käy ilmi vastauksesta, jonka tasa-arvosta vastaava komissaari Hadja Lahbib antoi belgialaisen europarlamentaarikon esittämiin kirjallisiin kysymyksiin. Lahbib totesi, ettei komissiolla ole suunnitelmia ottaa käyttöön niin sanottua ”kellon pysäyttämistä” koskevaa toimenpidettä eikä sisällyttää direktiiviä tuleviin sääntelyn yksinkertaistamispaketteihin. Komissaari korosti, että komissio pitää direktiiviä välttämättömänä naisten ja miesten välisen samapalkkaisuuden täysimääräiseksi toteuttamiseksi.
Vastauksessaan komissio tuo lisäksi esiin, että direktiivin työnantajille asettamat palkka-avoimuusvelvoitteet ovat oikeasuhtaisia, sillä ne myöntävät pienemmille yrityksille lisäaikaa raportointiin ja jättävät jäsenvaltioille joustovaraa sen suhteen, miten samanarvoisen työn arviointi toteutetaan. Komissio korostaa myös tarjonneensa tukea jäsenvaltioille ja työnantajille useilla tavoilla: järjestämällä täytäntöönpanoa koskevia työpajoja jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa, osoittamalla rahoitusta EU:n tasa-arvo-ohjelman kautta työnantajien palkkaeroraportointiin sekä julkaisemalla yhdessä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa päivitetyn EU-laajuisen työkalupakin sukupuolineutraaliin työn arviointiin ja luokitteluun.
Komissaarin vastaus antaa ymmärtää, että Euroopan komissio on edelleen sitoutunut sekä direktiivin tavoitteisiin että sen sisältämiin yksittäisiin toimenpiteisiin. Komissio katsoo jo tehneensä osaltaan kaiken tarvittavan tukeakseen jäsenvaltioita ja työnantajia, ja odottaa edelleen kansallisen täytäntöönpanon valmistuvan 7.6.2026 mennessä.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille työnantajille?
Vaikka palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen voimaansaattaminen näyttää viivästyvän Suomessa, työnantajien on silti syytä edelleen valmistautua direktiivin mukaisiin vaatimuksiin määrittelemällä selkeät ja objektiiviset perusteet työn vaativuudelle ja henkilökohtaiselle suoriutumiselle sekä valmistautumalla työntekijöiden palkkaa koskeviin tietopyyntöihin. Lisäksi on hyvä muistaa, että jo nykyisin samasta tai samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, ellei palkkaerolle ole objektiivista perustetta. Suomen lainsäädännön tuleva sisältö on kuitenkin vielä epäselvä, mikä vaikeuttaa työnantajien valmistautumista. On kuitenkin mahdollista, että lainsäädännön tarkan sisällön selviämisestä lainsäädännön voimaantuloon on lyhyt aika, mikä korostaa ennakkovalmistautumisen merkitystä.
