EU:n uusi rahanpesun vastainen sääntelykokonaisuus: Mitä yksi yhtenäinen sääntökirja tarkoittaa suomalaisille toimijoille matkalla heinäkuuhun 2027?
EU:n uusi rahanpesun vastainen (AML) sääntelypaketti on yksi merkittävimmistä sääntelyn muutosohjelmista Euroopassa hetkeen ja se tulee vaikuttamaan laajasti rahoituslaitoksiin ja mahdollisesti muihinkin yhtiöihin eri puolilla Eurooppaa. Tämä muutoskokonaisuus koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä osa-alueesta: EU:n laajuisesti yhdenmukaistetuista säännöistä, jäsenvaltioiden täytäntöönpanovelvoitteista ja uudesta keskitetystä valvontaviranomaisesta. Yhdessä nämä muokkaavat toimintamalleja, hallintorakenteita ja tietovaatimuksia koko EMEA-alueella.
EU:n uusi rahanpesun vastainen (AML) sääntelypaketti on yksi merkittävimmistä sääntelyn muutosohjelmista Euroopassa hetkeen ja se tulee vaikuttamaan laajasti rahoituslaitoksiin ja mahdollisesti muihinkin yhtiöihin eri puolilla Eurooppaa. Tämä muutoskokonaisuus koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä osa-alueesta: EU:n laajuisesti yhdenmukaistetuista säännöistä, jäsenvaltioiden täytäntöönpanovelvoitteista ja uudesta keskitetystä valvontaviranomaisesta. Yhdessä nämä muokkaavat toimintamalleja, hallintorakenteita ja tietovaatimuksia koko EMEA-alueella.
- Rahanpesuasetus (AMLR) on suoraan sovellettava EU-asetus, joka yhdenmukaistaa ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiset rahanpesun vastaiset velvoitteet kaikissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi asiakkaan tuntemisvelvollisuuden ja tosiasiallisten edunsaajien säännöt. Tämä vähentää merkittävästi aiempien direktiivien sallimaa kansallista liikkumavaraa.
- Kuudes rahanpesudirektiivi (AMLD6) täydentää rahanpesuasetusta asettamalla vaatimukset kansallisille instituutiorakenteille, kuten valvontaelimille, rahanpesun selvittelykeskuksille, tosiasiallisten edunsaajien rekistereille ja rajat ylittäville yhteistyötoimille, jotka jokaisen jäsenvaltion Suomi mukaan lukien on edelleen saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
- Rahanpesun vastainen viranomainen (AMLA) on uusi EU-tason valvontaelin, joka valvoo suoraan osaa korkean riskin rahoituslaitoksista ja koordinoi koko unionin laajuista valvontaa yhdessä kansallisten viranomaisten, kuten Suomen Finanssivalvonnan (FIN-FSA), kanssa. AMLA edistää yhtenäistymistä kehittämällä ohjeita, teknisiä sääntelystandardeja (RTS) ja teknisiä täytäntöönpanostandardeja (ITS), jotka tukevat EU:n yhtenäistä AML/CTF-sääntökirjaa.
Myös organisaatiot, jotka eivät kuulu AMLA:n suoran valvonnan piiriin, voivat odottaa valvontakäytäntöjen yhtenäistymistä, kun kansalliset viranomaiset mukauttavat toimintaansa AMLA:n ohjeistukseen ja teknisiin standardeihin.
EU-tason sääntely on valmistunut, mutta Suomen kansallinen täytäntöönpanolainsäädäntö on edelleen eduskunnan käsittelyssä, mikä tarkoittaa, että käytännön yksityiskohdat eivät ole saaneet vielä lopullista muotoaan.
Miksi uudistettu rahanpesun estämisen kokonaisuus on merkittävä suomalaisille yrityksille?
Suomessa toimiville organisaatioille kyse on muutoksesta, joka vaikuttaa asiakkaan tuntemisprosesseihin, tietojen säilyttämiseen, riskiluokittelumenetelmiin, pakoteseulontaan ja jatkuvan seurannan velvoitteisiin. Taustalla on kiinteä voimaantulopäivä sekä merkittäviä valvontaseuraamuksia. Koska EU-asetuksesta tulee ensisijainen tietolähde, yhteisöt, joita sääntely koskee, eivät voi enää nojata pelkästään tuttuihin kansallisiin tulkintoihin.
Sääntelyn käyttöönoton aikataulu
10. heinäkuuta 2027 (voimaantulopäivä): AMLR tulee suoraan sovellettavaksi, ja Suomen uusi kansallinen rahanpesulaki (joka korvaa nykyisen lainsäädännön) tulee voimaan. Tästä päivästä alkaen asiakkaan tuntemisen, asiakkaaksi ottamisen prosessien ja jatkuvan seurannan tulee noudattaa uutta sääntelykehystä.
Vuoden 2027 jälkeen: Olemassa oleviin asiakassuhteisiin ei kohdistu kertaluonteista ”nollausta” voimaantulopäivänä. Sen sijaan tietojen päivitykseen sovelletaan yhdenmukaistettua enimmäistarkistusväliä rullaavalla periaatteella, joka määräytyy kunkin asiakkaan edellisen tarkistuspäivän perusteella.
Huomioitavaa: EU-tason säännöt on vahvistettu, mutta Suomen kansallinen lainsäädäntö, joka kattaa instituutioiden roolit, valvontaviranomaiset ja tietyt kansalliset sääntelyvalinnat, on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Käytännön kansallisia yksityiskohtia odotetaan selviävän tulevien kuukausien aikana.
Keskeiset muutokset Suomen markkinoilla
Ensimmäinen keskeinen muutos koskee sitä lähdettä, josta sääntelyvelvoitteet jatkossa tulevat. Yksityiskohtainen ohjeistus asiakkaan tuntemisesta ja riskiarvioinnista siirtyy pääosin kansallisesta lainsäädännöstä suoraan sovellettavaan EU-asetukseen.
Toinen keskeinen muutos on siirtyminen kohti yhtä yhtenäistä sääntökirjaa. Suomi on historiallisesti soveltanut laajempia kansallisia standardeja esimerkiksi pakoteseulonnassa ja tietojen säilyttämisessä. Jatkossa pääosa regulaatiosta otetaan suoraan yhteisestä EU-sääntökirjasta. Nykyisten lainsäädäntöehdotusten perusteella Suomi näyttää kuitenkin säilyttävän joitakin kansallisia vaatimuksia, jotka ylittävät EU:n vähimmäistason.
Kolmas keskeinen muutos koskee hallinnointia ja vastuita. Uusi sääntelykehys painottaa aiempaa enemmän dokumentoitua päätöksentekoa, selkeämpää sisäistä vastuunjakoa ja yhtenäisyyttä rajat ylittävien konsernien kohdalla.
Miksi organisaatioiden tulisi toimia nyt
Määräajan 10. heinäkuuta 2027 lähestyessä täyden sääntelykokonaisuuden valmistumisen odottaminen voi merkittävästi lyhentää aikaa, joka on käytettävissä tehokkaaseen toteutukseen ja testaukseen. Organisaatioiden tulisi välittömästi arvioida, mitkä niiden nykyisistä AML-prosesseista nojaavat pian muuttuviin kansallisiin sääntöihin. Organisaatiot, jotka aloittavat valmistautumisen nyt, pystyvät paremmin hallitsemaan sekä sääntelyyn liittyvää riskiä että uuteen standardiin mukautumisen operatiivisia kustannuksia.
PwC:n EMEA AML Survey 2026 -tutkimuksen mukaan alle 30 % organisaatioista on saattanut loppuun sekä yksityiskohtaisen sääntelyanalyysin että kunnollisen vaikutustenarvioinnin koskien AML-paketin tuomia muutoksia. Vain kolmasosa organisaatioista uskoo olevansa täysin valmis noudattamaan vaatimuksia heinäkuuhun 2027 mennessä. Markkinoilla toteutetut valmiustestit ovat tuoneet esiin merkittäviä tietoihin ja prosesseihin liittyviä haasteita.*
Lähestymistapamme
Rahanpesun sääntelyn muutoksen navigointi edellyttää sääntelytekstin kääntämistä päivittäiseksi operatiiviseksi toiminnaksi. Tiimimme tuo käytännön kokemusta rahanpesun ja talousrikosten vastaisesta compliance-työstä osana prosessin eri vaiheita, kuten asiakkaaksi ottamista, pakoteseulontaa ja jatkuvaa seurantaa. Ymmärrämme sekä sääntelyn sisällön että operatiiviset rajoitteet, joita organisaatiot kohtaavat mukauttaessaan olemassa olevia järjestelmiä ja prosesseja uuteen sääntelyyn.
Tyypillinen lähestymistapamme on kaksivaiheinen.
Ensimmäinen vaihe keskittyy gap-analyysiin. Arvioimme nykyisiä toimintaperiaatteita, prosesseja ja KYC/KYB-käytäntöjä ja vertaamme niitä uusiin vaatimuksiin, jolloin organisaatiot voivat tunnistaa keskeiset puutteet ja korjaavat toimenpiteet.
Toinen vaihe keskittyy toteutuksen tukeen. Tuemme sovittujen korjaavien toimenpiteiden toteutuksessa, avustamme tarvittaessa viranomaisyhteistyössä ja autamme organisaatioita mukauttamaan suunnitelmiaan sitä mukaa, kun uutta sääntelyohjeistusta julkaistaan.
Tiimimme yhdistää syvän sääntelyosaamisen käytännön kokemukseen, joka on kerätty tukemalla rahoituslaitoksia laajamittaisissa compliance-muutoksissa, kuten esimerkiksi AML/KYC-toimintamallien muutoksissa, puutteiden korjaussuunnitelmissa ja sääntelyvalmiuden arvioinneissa.
(*)”Mind the gap” PwC EMEA AML Survey 2026
