IFRS® Tilinpäätösraportointi* valokeilassa: IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin jälkikäteisarviointi käynnissä – mitä IASB haluaa tietää ja miksi?

Kansainvälinen tilinpäätösstandardeja laativa IASB tekee arvioinnin jokaisen uuden standardin toimivuudesta, kun standardi on ollut käytössä muutaman vuoden. Keväällä käynnistyi IFRS 16 -standardin jälkikäteisarviointi, johon voi osallistua kommentoimalla 15. lokakuuta saakka.  

Kansainvälinen tilinpäätösstandardeja laativa IASB tekee arvioinnin jokaisen uuden standardin toimivuudesta, kun standardi on ollut käytössä muutaman vuoden. Keväällä käynnistyi IFRS 16 -standardin jälkikäteisarviointi, johon voi osallistua kommentoimalla 15. lokakuuta saakka.  

Standardi on ollut käytössä vuodesta 2019 lähtien, ja sen myötä suurin osa vuokrasopimuksista siirtyi taseeseen. On aika selvittää, toimiiko malli käytännössä niin kuin sen oli tarkoitus – ja ovatko siitä koituneet kustannukset ja hyödyt linjassa odotusten kanssa. 

Tavoitteena on kerätä sidosryhmiltä – yrityksiltä, sijoittajilta, tilintarkastajilta ja muilta käyttäjiltä – kokemuksia standardin soveltamisesta. IASB toivoo konkreettisia esimerkkejä koskien seuraavia seikkoja:  

  • Missä IFRS 16 toimii hyvin? 
  • Missä tarvitaan parannuksia? 
  • Ovatko hyödyt ja kustannukset olleet oikeassa tasapainossa?  

Vastausten perusteella voidaan tunnistaa sekä hyvin toimivat että ongelmalliset kohdat, ja tarvittaessa muuttaa ohjeistusta. 

Kuusi teemaa, joista IASB kaipaa palautetta 

IASB on jakanut arvioinnin kuuden eri teeman alle, joihin käyttäjät voivat antaa palautetta. Käydään alla lyhyesti läpi nämä teemat. Voit ne luettuasi pohtia, haluatko kommentoida jotain – vai kenties kaikkia – teemoja IASB:lle. 

1. Toimiiko IFRS 16 kokonaisuutena? 

Tämän teeman alla IASB kysyy erityisesti, onko IFRS 16 saavuttanut tavoitteensa ja ovatko sen perusperiaatteet ymmärrettäviä? Vastaavatko raportoinnin hyödyt ja soveltamiskustannukset alkuperäisiä odotuksia? Ja toisaalta, tarvitaanko tiedon avoimuuteen parannuksia, jotka auttaisivat käyttäjiä vertailemaan yrityksiä, jotka käyttävät IFRS 16:ta niihin, jotka raportoivat US GAAP:n mukaan. 

Mielestäni IFRS 16 tavoite on täyttynyt siinä, että vuokrasopimukset löydetään ja käsitellään nykyään yhdenmukaisemmin. Toisaalta sopimusten väliset erot ja johdon käyttämä harkinta eivät läheskään aina johda täysin vertailukelpoiseen lopputulokseen. 

2. Harkinnanvaraiset arviot ja niiden läpinäkyvyys 

Esimerkiksi vuokra-ajan, diskonttokoron ja muuttuvien maksujen arviointi vaatii paljon johdon harkintaa ja arvioiden tekemistä. IASB kysyy, sovelletaanko arvioita yhdenmukaisesti, ja saavatko käyttäjät tästä riittävästi tietoa tilinpäätöksen liitetiedoissa? 

Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi Suomessa toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten käsittely ja niihin liittyvien optioiden uudelleenarviointi ei aina ole kovin selkeää. 

3. Rahavirtoihin liittyvä tieto 

Kuinka hyvin raportointi avaa vuokrasopimusten vaikutuksia rahavirtoihin? Entä onko luokittelu (operatiivinen vs. rahoitus) käyttäjille selkeää? 

Vuokrasopimukset sisältävät paljon erilaisia optionaalisuuksia, kuten jatko- tai osto-optioita, joita ei ole välttämättä huomioitu vuokrasopimusvelassa, mutta jotka toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi tuleviin rahavirtoihin. Mielestäni rahavirtalaskelmat kuvaavat usein toteutuneet tiedot hyvin, mutta kun tarkastellaan vaikkapa maturiteettianalyysia, tilinpäätöksen laatijat kommentoivat sopimusehtojen mahdollisia rahavirtavaikutuksia usein varsin niukasti – siitäkin huolimatta, että vaikutukset voivat olla merkittävät. Tällaisten tulevaisuuden rahavirtoihin mahdollisesti vaikuttavien ehtojen kuvaus on kuitenkin selkeä standardin vaatimus ja on tärkeää miettiä, miten se saataisiin paremmin implementoitua käyttöön. 

4. Vuokrasopimusten arvostamisen kustannukset 

Vuokrasopimusten uudelleenarviointi ja muutoskäsittely voivat olla työläitä. IASB pyytää erityisesti kommentteja seuraavista seikoista: 

  • Mitkä osa-alueet aiheuttavat kohtuuttomia jatkuvia kustannuksia? 
  • Onko mahdollista yksinkertaistaa soveltamista, esimerkiksi laskentamallien tai liitetietojen osalta, säilyttäen kuitenkin raportoinnin hyödyllisyys? 
  • Onko yritysten toteuttamissa prosesseissa parannettavaa tai hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin jakaa laajemmin? 

Minkälaisia kokemuksia sinulla on yllä mainittuihin kysymyksiin liittyen? Nyt sinulla on tilaisuus kertoa niistä IASB:lle! 

5. Siirtymäsäännösten toimivuus tulevia uudistuksia ajatellen 

Oliko käytetty modified retrospective -malli riittävän selkeä ja kustannustehokas, vai tarvitaanko tulevaisuudessa parempia ratkaisuja?  Ovatko helpotukset olleet hyödyllisiä? Jos ovat, miksi?  

Itselleni modified retrospective -siirtymämalli oli aluksi hieman vaikea sisäistää, mutta koen, että se toi merkittäviä säästöjä monelle yritykselle, kun ne siirtyivät soveltamaan IFRS 16 -standardia. Olen myös melko varma siitä, että lyhytaikaisia ja vähäarvoisia vuokrasopimuksia koskevat helpotukset ovat erittäin hyödyllisiä, kunhan niitä sovelletaan oikein, ja helpotusten vaikutuksista annetaan riittävät liitetiedot. 

6. Rajapinnat muihin standardeihin (IFRS 9 ja IFRS 15) 

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, IASB haluaa arvioida, miten IFRS 16 toimii yhdessä muiden IFRS-standardien kanssa, ja onko standardien välinen soveltaminen selkeää ja johdonmukaista. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat: 

  • IFRS 16 vs. IFRS 15 (Revenue from Contracts with Customers), esimerkiksi sale-and-leaseback -tilanteet 
  • IFRS 16 vs. IFRS 9 (Financial Instruments), esimerkiksi vuokrasopimusten rahoituskomponenttien käsittely 
  • Mahdolliset päällekkäisyydet, tulkintaerot ja raportointiongelmat. 

Käytännön haasteita on totta tosiaan nähty siinä, miten myynti tulkitaan. Tulkinta vaikuttaa esimerkiksi siihen, syntyykö meille varan osittainen myynti ja takaisinvuokravelka, vai vakuudellinen laina. Yksi vaihtoehto voisi olla lisätä standardiin soveltamisohjeistusta sen arvioimiseksi, syntyykö myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa myynti vaiko ei. On IFRS 15 -standardin perusteella selvää, että takaisinosto-option tai -velvollisuuden olemassaolo estää myynnin kirjaamisen, mutta mitä tapahtuu silloin, jos vuokrasopimuksessa on pitkiä jatko-optioita? Milloin ne ovat este kontrollin siirtymiselle?  

Miksi tämä on tärkeää? 

Vuokrasopimukset ovat monelle yritykselle merkittävä osa toimintaa ja niiden raportointi vaikuttaa suoraan taseeseen, tulokseen ja rahavirtoihin. Siksi IFRS 16:n selkeys, johdonmukaisuus ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä niin raportoijille, sijoittajille kuin muille sidosryhmillekin. 

Tämä on hyvä tilaisuus vaikuttaa siihen, miten vuokrasopimusten raportointia kehitetään tulevaisuudessa. Mikäli asia on sinulle tärkeä, ei ole vielä liian myöhäistä toimia. Tuo kehitysideasi joko IASB:n tai PwC-kontaktisi tietoon. 

*Sisältää IFRS®-tilinpäätösstandardit, mukaan lukien IAS®-standardit, IFRIC®-tulkinnat ja SIC®-tulkinnat 

Juulia Malmelin

Corporate Reporting Services

+358 (0)20 7877208

juulia.malmelin@pwc.com