IFRS® Tilinpäätösraportointi* valokeilassa: Tuulee vai eikö tuule – siinäkö IFRS 9:n pulma? Osa 2
Kirjoitus on osa Mikä ihmeen IFRS -blogisarjaa.
Kirjoitus on osa Mikä ihmeen IFRS -blogisarjaa.
Kirjoitin viime vuonna luonnosta riippuvaisiin energialähteisiin viittaavista sopimuksista ja niiden käsittelyn problematiikasta IFRS 9 -standardin alla. Nyt kun muutokset ovat voimassa, käyn läpi sitä, miten suojauslaskentavaatimuksiin tehdyt helpotukset vaikuttavat tällaisten sopimusten käsittelyyn.
Kun luonnonolosuhteiden armoilla keikkuva sähkön tuotanto kohtaa IFRS 9:n tiukat suojauslaskentavaatimukset, syntyy väistämättä kitkaa. Tuuli ei puhalla ”erittäin todennäköisesti”, vaikka kuinka yritämme tuuliennusteita tehdä. Toisaalta suojausinstrumentit yleensä kuitenkin tarjoavat haetun suojan riskiä vastaan.
Nyt tehdyt standardimuutokset ovat sellaisia, joiden käyttämättä jättäminen tekisi tilinpäätöksen laatimisesta paljon vaikeampaa kuin niiden soveltaminen. Mikä siis on muuttunut?
Vaihteleva nimellismäärä – realismia tilinpäätöskäsittelyyn
Taloudellisen suojauksen kannalta IASB toi muutoksen, jota yhtiöt ovat odottaneet pitkään: vaihtelevan nimellismäärän suojaaminen sallitaan, kun suojataan sääolosuhteista riippuvaista hintariskiä. Tämä tarkoittaa merkittävää muutosta nykytilaan, jossa olemme tottuneet, että tulevien suojattavien ostojen tai myyntien määrän on oltava tarkasti ennakoitavissa. Muutoksen myötä yhtiöt voivat soveltaa suojauslaskentaa vaihtuvaan määrään tulevaisuudessa ostettavaa tai myytävää energiaa, kunhan se mukautuu suojausinstrumentissa viitattuun määrään.
Suojauskohde voidaan tällaisessa tilanteessa IASB:n mukaan tunnistaa riittävällä täsmällisyydellä vaihtuvasta määrästä huolimatta; suojausinstrumentissa viitattu sähkön tuotantolaitos, kuten tuulivoimala, toimittaa luonnonolosuhteista riippuvaa sähköä markkinoille tai vastapuolelle, ja näin ollen suojattu oston tai myynnin nimellismäärä tarkentuu ajan kuluessa.
Muutos on hyödyllinen yhtiölle, joka on tehnyt virtuaalisen tuulivoimalan tuotantoon kytketyn sähkönhankintasopimuksen esimerkiksi saadakseen alkuperätakuut nimiinsä. Tätä virtuaalista sopimusta voi jatkossa käyttää suojausinstrumenttina fyysisten sähköostojen suojaamiseksi, vaikka sen nimellismäärä vaihtelee tuulivoimalan tuotantomäärien mukaan.
Käytännössä muutos mahdollistaa aidosti liiketoimintalähtöisen suojauslaskennan: jos sopimus on solmittu suojaamaan vaihtelevaa tuotantoa, myös tehokkuustestin saa joustaa. Tällaisessa tilanteessa hypoteettisessa johdannaisessa käytettävät määrät mukautetaan vastaamaan suojausinstrumentin määriä.
Erittäin todennäköisen arviointi – oppikirjasääntöjen kevennys modernille energiamarkkinalle
Standardi toteaa nyt eksplisiittisesti, että jos sellaisen suojausinstrumentiksi määritellyn sopimuksen rahavirrat, jotka viittaavat luonnonolosuhteista riippuvaan sähköntuotantoon, ovat ehdollisia suojauskohteeksi ennustetun liiketapahtuman toteutumiselle, tämän ennakoidun liiketoimen oletetaan olevan erittäin todennäköinen.
Tämä siis tarkoittaa, että yhtiöt voivat suojata tuuli- tai aurinkovoimalan todellisia sähkön tuotantomääriä. Keinotekoisia laskelmia ei enää tarvita sen osoittamiseksi, että todelliseen tuotantomäärään kytkettyä termiiniä voisi käyttää suojausinstrumenttina samaisen tuulivoimalan ennustetuille sähkönmyynneille. Onhan se maalaisjärjellä ajateltuna selvää, että tuotannon suojaaminen suoraan tuotantomäärään kytketyillä instrumenteilla on taloudellisesti toimiva ratkaisu.
Lopuksi
On tärkeä tässä kohden muistuttaa, että helpotukset soveltuvat vain silloin, kun suojausinstrumentti perustuu luonnosta riippuvaisiin energialähteisiin, kuten tuuli- tai aurinkovoimaan. Suojauslaskentaa ei voi soveltaa esimerkiksi yhtiön kaikkiin valuuttamääräisiin ostoihin ja valuuttatermiiniin, jonka määrä mukautuu valuuttamääräisten ostojen mukaan. Ehkä IASB tulee pohtimaan tätä osana IFRS 9 -standardin suojauslaskentaohjeistuksen jälkikäteisarviointia, joka on parhaillaan käynnistymässä.
Yllä kuvatut muutokset ovat kuitenkin selkeä osoitus siitä, että tilinpäätösstandardien tulee palvella taloudellisten tosiseikkojenkuvaamista – ei päinvastoin. Luonnonolosuhteista riippuvat energialähteet ovat olennainen osa vihreää siirtymää. Siksi on tärkeää, että myös taloudellinen raportointi tukee tätä muutosta.
*Sisältää IFRS®-tilinpäätösstandardit, mukaan lukien IAS®-standardit, IFRIC®-tulkinnat ja SIC®-tulkinnat
