KHO vahvisti tulkinnan, jonka mukaan kiinteistöjä omistavan listatun rahaston listaamattomien osuuksien luovutusvoitto ei ole Suomesta saatua tuloa
Korkein hallinto-oikeus pysytti keskusverolautakunnan ratkaisun, jonka mukaan suomalaisiin kiinteistöihin sijoittavan rahaston listaamattomien osuuksien luovutuksesta syntyvä voitto ei ole Suomesta saatua tuloa, jos rahaston jokin osuussarja on luovutushetkellä julkisen kaupankäynnin kohteena. Päätös selventää maaliskuussa 2023 voimaan tulleen tuloverolain säännöksen tulkintaa. PwC toimi asiassa asiamiehenä.
Korkein hallinto-oikeus pysytti keskusverolautakunnan ratkaisun, jonka mukaan suomalaisiin kiinteistöihin sijoittavan rahaston listaamattomien osuuksien luovutuksesta syntyvä voitto ei ole Suomesta saatua tuloa, jos rahaston jokin osuussarja on luovutushetkellä julkisen kaupankäynnin kohteena. Päätös selventää maaliskuussa 2023 voimaan tulleen tuloverolain säännöksen tulkintaa. PwC toimi asiassa asiamiehenä.
Olemme aiemmin uutisoineet keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta (KVL 2025/6), joka koski rajoitetusti verovelvollisen sijoittajan verokohtelua. Sijoittaja luovutti listaamattomia osuuksia rahastosta, jonka kokonaisvaroista yli puolet muodostui Suomessa sijaitsevista kiinteistöistä, ja rahaston toinen osuussarja oli listattu. Keskusverolautakunta ratkaisi asian verovelvollisen eduksi ja katsoi, ettei luovutuksesta syntynyt voitto ollut Suomesta saatua tuloa. Ennakkoratkaisusta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korkein hallinto-oikeus on nyt antanut asiassa päätöksen (KHO 2026:1), jossa se pysytti keskusverolautakunnan ratkaisun ja yhtyi sen perusteluihin. Keskusverolautakunnan tavoin korkein hallinto-oikeus katsoi, että laissa julkisesti noteeratulla yhtiöllä tai vastaavalla yksiköllä tarkoitetaan yhtiötä tai yksikköä, jonka jokin osake- tai osuussarja on julkisen kaupankäynnin kohteena. Näin ollen luovutuksesta syntynyttä voittoa ei ollut katsottava Suomesta saaduksi tuloksi sillä perusteella, että luovutuksen kohteena ollut osakesarja ei itsessään ollut listattu. Päätöksen perusteluissa korkein hallinto-oikeus viittaa keskusverolautakunnan perusteluihin, joissa painotettiin lain sanamuotoa, systematiikkaa ja verojärjestelmän johdonmukaisuutta.
Päätöksellä on merkitystä myös laajemmin tuloverolain tulkintaan. Maaliskuussa 2023 voimaan tulleen TVL 10 §:n 10 a kohdan soveltamisalan selventämisen ohella ratkaisu näyttää selventävän myös TVL 33 a §:n tulkintaa siltä osin, mitä julkisesti noteeratulla yhtiöllä tarkoitetaan kyseisessä (osinkojen verotusta koskevassa) säännöksessä. Päätös näyttää vahvistavan tulkinnan, jonka mukaan säännöksessä tarkoitettu julkisesti noteerattu yhtiö kattaa yhtiöt, joiden yksikin osake- tai osuussarja on listattu.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tuo kaivattua selvyyttä verrattain uuteen sääntelyyn sekä oikeusvarmuutta erityisesti ulkomaisille sijoittajille, jotka harkitsevat välillistä sijoittamista suomalaiseen kiinteään omaisuuteen.
