Lisäkauppahinnan verotuksen uudistus etenee – hallituksen esitys lausuntokierroksella
Vuoden 2026 alusta voimaan tulevaksi ehdotettu lakimuutos selkeyttäisi lisäkauppahinnan verotusta. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tarkentaa verotuskäytäntöjä, keventää hallinnollista taakkaa sekä parantaa verotuksen ennakoitavuutta erityisesti yritys- ja kiinteistökauppojen yhteydessä.
Vuoden 2026 alusta voimaan tulevaksi ehdotettu lakimuutos selkeyttäisi lisäkauppahinnan verotusta. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja tarkentaa verotuskäytäntöjä, keventää hallinnollista taakkaa sekä parantaa verotuksen ennakoitavuutta erityisesti yritys- ja kiinteistökauppojen yhteydessä.
Lisäkauppahinnalla tarkoitetaan yritys- ja kiinteistökaupoissa tai muissa kauppasopimuksissa sovittua kauppahinnan osaa, joka maksetaan varsinaisen kauppahinnan lisäksi myöhemmin tiettyjen ehtojen täyttyessä. Lisäkauppahinnan verotus on tyypillisesti vaatinut verovelvolliselta sekä arviointia että useita ilmoituksia. Tuloverotuksessa lisäkauppahinta on verotettu sen vuoden tulona, jolloin sen määrä ja suorittamisvelvollisuus olivat selvillä. Jos tämä on tapahtunut ennen kaupantekovuoden verotuksen päättymistä, on lisäkauppahinta verotettu kaupantekovuoden tulona. Varainsiirtoverotuksessa vero on maksettu arvioidun lisävastikkeen perusteella, jota on oikaistu, jos lopullinen määrä on poikennut arviosta.
Vuodesta 2026 alkaen lisäkauppahinnan verotuksen on tarkoitus yksinkertaistua. Hallituksen esityksen perusteella lisäkauppahinta verotettaisiin tuloverotuksessa aina sen vuoden tulona, jolloin sen suorittamisvelvollisuus ja määrä lopullisesti vahvistuvat. Näin olisi riippumatta siitä, milloin tämä tapahtuu suhteessa kaupantekovuoden verotuksen päättymiseen. Luovutusvoitto lasketaan uudelleen lisäkauppahinnan vahvistumisvuonna ja vain aiemmin verottamatta jäänyt osa verotetaan. Jos alkuperäisestä luovutuksesta on vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee tappion määrän vastaamaan uudelleen laskettua luovutusvoittoa tai -tappiota, vaikka oikaisun määräajat olisivat jo umpeutuneet. Myös varainsiirtovero maksettaisiin muutoksen myötä vasta, kun lisävastikkeen määrä on lopullisesti tiedossa. Ilmoitus ja veronmaksu tehdään poikkeuksellisesti kahden kuukauden kuluessa kyseisestä ajankohdasta.
Muutoksen tavoitteena on keventää niin verovelvollisen kuin viranomaisen hallinnollista taakkaa. Erityisesti yrityskauppojen ja kiinteistökauppojen yhteydessä, kun lisäkauppahinnan määrä voi riippua esimerkiksi tulevien tilikausien tuloksesta, uusi malli tuo kaivattua selkeyttä ja vähentää virheiden riskiä. Tappioiden käsittely helpottuu, kun Verohallinto voi oikaista aiemmin vahvistetun tappion vastaamaan lopullista tilannetta. Tämä on verovelvollisen kannalta oikeudenmukaisempaa ja vähentää epävarmuutta. Esimerkiksi yrityskaupassa, jossa lisäkauppahinta määräytyy tulevien tilikausien tuloksen perusteella ja vahvistuu lopullisesti tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen, verotus tapahtuu jatkossa vasta tuolloin – ei enää kaupantekovuoden verotuksen päättymisen ajankohdan mukaan.
Kokonaisuudessaan muutos tarkoittaa, että arvioperusteinen veronmaksu ja siihen liittyvä byrokratia poistuvat, sillä muutos parantaa verotuksen ennakoitavuutta ja keventää hallinnollista taakkaa. Verovelvollisen ei toisin sanoen tarvitse jatkossa arvioida lisäkauppahinnan määrää etukäteen eikä tehdä useita, toisiaan korvaavia ilmoituksia.
Yrityskauppoja ja kiinteistökauppoja suunnittelevien on luonnollisesti hyvä huomioida muutokset jo nyt tulevia järjestelyjä hahmotellessaan.
