Työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotus uudistuu – hallituksen esitysluonnos julkaistu
Valtiovarainministeriö julkaisi 17.6.2026 hallituksen esitysluonnoksen, joka sisältää muutoksia työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotukseen. Muutokset perustuvat kevään 2026 kehysriihen linjauksiin ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Valtiovarainministeriö julkaisi 17.6.2026 hallituksen esitysluonnoksen, joka sisältää muutoksia työsuhdeoptioiden ja henkilöstöantien verotukseen. Muutokset perustuvat kevään 2026 kehysriihen linjauksiin ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Esityksessä optioista syntyvän veron maksua voisi lykätä osakkeiden luovutukseen asti tietyin ehdoin. Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verohuojennus puolestaan laajenisi konserneissa myös tilanteisiin, joissa työntekijät merkitsevät emoyhtiön osakkeita.
Työsuhdeoptiot: veronmaksun lykkäys osakkeiden luovutusvuoteen
Nykytilassa työsuhdeoption perusteella saatu etu verotetaan ansiotulona optioiden käyttövuonna. Tämä on koettu ongelmalliseksi erityisesti listaamattomissa yhtiöissä, sillä työntekijälle voi syntyä verotettavaa tuloa ilman kassavirtaa veron suorittamiseksi.
Esitysluonnoksen mukaan etu verotettaisiin edelleen ansiotulona käyttövuonna, mutta veron maksu voitaisiin lykätä osakkeiden luovutusvuoteen ilman korkoa ja kuluja. Kyse olisi nimenomaan maksun lykkäyksestä – edun määrä ja siihen kohdistuva vero määräytyisivät edelleen käyttövuoden mukaan.
Lykkäys edellyttäisi, että
- verovelvollinen vaatii lykkäystä ennen option käyttövuoden verotuksen päättymistä
- option käyttöaika on alkanut aikaisintaan 24 kuukauden kuluttua myöntämisestä
- yhtiö, jonka osakkeita optiolla merkitään, harjoittaa elinkeinotoimintaa. Lisäksi yhtiön varallisuuden tulisi perustua pääosin sen harjoittamaan elinkeinotoimintaan eikä esimerkiksi passiiviseen varallisuuden hallintaan.
Lykätty vero tulisi kannettavaksi osakekohtaisesti viimeistään osakkeiden luovutusvuonna. Jatkuvuusperiaatteen mukaiset yritysjärjestelyt tai pelkkä listautuminen eivät laukaisisi maksuunpanoa, mutta perintö ja lahja rinnastettaisiin luovutukseen. Verovelvollisen olisi ilmoitettava vuosittain Verohallinnolle, onko lykkäyksen piirissä olevia osakkeita luovutettu. Ilmoituksen laiminlyönti johtaisi siihen, että osakkeet katsottaisiin luovutetuiksi.
Työnantajan ei tarvitsisi toimittaa ennakonpidätystä, jos lykkäyksen edellytykset täyttyvät ja työntekijä ilmoittaa työnantajalle vaativansa lykkäystä. Lykätylle verolle ei kertyisi viivästyskorkoa lykkäyksen ajalta.
Henkilöstöannit: konsernirajoitus poistuu
Tuloverolain 66 a § on listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanteja koskeva erityissäännös, jossa veronalainen etu määräytyy osakkeen matemaattisen arvon perusteella. Kyse on eri säännöksestä kuin tuloverolain 66 §:n yleinen henkilöstöantisäännös, jossa enintään 10 prosentin alennus voi jäädä verovapaaksi.
Nykyisin 66 a § soveltuu vain tilanteisiin, joissa työntekijä merkitsee oman työnantajayhtiönsä osakkeita, mikä on rajoittanut henkilöstöantien järjestämistä konserneissa. Esitysluonnoksessa ehdotetaan tämän rajauksen poistamista: jatkossa esimerkiksi emoyhtiö voisi järjestää TVL 66 a §:n mukaisen henkilöstöannin tytäryhtiönsä työntekijöille. Muilta osin säännökseen ei ehdoteta muutoksia.
Askel oikeaan suuntaan – mutta riittääkö se?
Muutokset olisivat oikeansuuntaisia. Lykkäysmalli parantaisi optio-ohjelmien käytettävyyttä selvästi, koska optio voitaisiin jatkossa käyttää ilman välitöntä veronmaksua ja option käytön jälkeinen arvonnousu verotettaisiin osakkeiden luovutuksen yhteydessä pääomatulona. Perusratkaisu säilyisi kuitenkin ennallaan: itse optioetu verotettaisiin edelleen ansiotulona, eikä sen verokantaan tai tulolajiin ehdoteta muutosta.
Lisäksi kahden vuoden aikavaatimus voisi edellyttää optio-ohjelmien ehtojen uudelleenarviointia, jos käyttömahdollisuus on nykyisin sidottu esimerkiksi jo vuoden mittaiseen ansainta-aikaan. Tällöin kyse ei olisi vanhojen optioiden verokohtelun muuttamisesta, vaan siitä, että alle kahden vuoden käyttöaika estäisi veronmaksun lykkäyksen soveltumisen.
Lähinaapureissa on omaksuttu myös toisenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa verotus voi tiettyjen edellytysten täyttyessä realisoitua vasta osakkeiden myynnissä ja pääomatuloverokannalla. Myös Ruotsissa listaamattomien yhtiöiden työsuhdeosakeoptiosta saatu etu voi tietyin edellytyksin jäädä ansiotuloverotuksen ulkopuolelle, jolloin verotus kohdistuu vasta osakkeiden myyntiin pääomatulona.
Henkilöstöantien konsernirajoituksen poistuminen olisi puolestaan käytännönläheinen ja tarpeellinen korjaus. Se helpottaisi erityisesti konsernirakenteessa toimivien kasvuyhtiöiden mahdollisuuksia sitouttaa henkilöstöä yhdenmukaisesti, kun TVL 66 a §:n mukaista henkilöstöantia ei tarvitsisi enää rajata vain työntekijän omaan työnantajayhtiöön.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta. Työsuhdeoptioiden lykkäystä voitaisiin soveltaa myös ennen lain voimaantuloa myönnettyihin optioihin. Tämän vaatimuksena on, että optiot käytetään lain voimaantulon jälkeen ja lykkäyksen edellytykset, mukaan lukien 24 kuukauden aikavaatimus, täyttyvät muutoin.
