PWC Uutishuone

Miten toimitusjohtajat suhtautuvat ilmastonmuutokseen?

PwC:n CEO Surveyn mukaan toimitusjohtajat ovat luottavaisia maailmantalouden ja oman yrityksensä kasvuun. Kasvun suurimpina uhkina nähdään pandemiat ja kyberuhkat. Ilmastonmuutos ei näy riskilistan kärjessä.

PwC:n CEO Surveyn tulokset kertovat toimitusjohtajien ennätyksellisen suuresta optimismista maailmantalouteen. Jopa kolme neljästä toimitusjohtajasta uskoo talouden kasvun parantuvan vuonna 2021. Yli kolmannes johtajista luottaa lisäksi oman yhtiöstä kasvun mahdollisuuksiin seuraavan vuoden aikana. Toimitusjohtajat näkevät kuitenkin myös isoja uhkia, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksiin. Tällaisista kasvua uhkaavista riskeistä suurimmat olivat tutkimuksen mukaan pandemia ja muut terveyskriisit sekä kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. 

Omasta mielestäni valitettavaa oli huomata, että ilmastoon liittyvät asiat eivät olleet toimitusjohtajatutkimuksen mukaan nousseet monessakaan mielessä prioriteettien kärkipäähän, ehkä Pohjoismaita lukuunottamatta.

Ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä

Suomalaisin silmin tulkittuna toimitusjohtajakyselyn tuloksista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä. Ikävä kyllä johtopäätös ei välttämättä ole edes väärä, sillä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat eri puolilla maailmaa ovat hyvin eri prioriteeteilla toimitusjohtajien agendoilla. 

Vain 30 % kertoi olevansa erittäin huolissaan ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkista oman yrityksensä kasvunäkymille. Edellisen vuoden tutkimuksessa erittäin huolissaan oli 24 % toimitusjohtajista. Tämä saattaa tuntua merkittävältä hypyltä, mutta ottaen huomioon, että toimitusjohtajien huolet lähes kaikista riskeistä olivat nousseet edellisestä vuodesta, kasvu on vain marginaalista. Vielä hämmästyttävämmältä tulokselta kuulostaa se, että 27 % toimitusjohtajista vastasi, että he eivät ole ollenkaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta.

Tämän lisäksi vain 40 % tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista kertoi, että he ovat konkreettisesti ottaneet ilmastonmuutokseen liittyvät uhat osaksi yritystensä konkreettisia riskienhallinnan toimenpiteitä.

CEO Survey 2021: Only 40% of CEOs have factored climate change into their strategic risk management activities globally

Klikkaamalla kuvia näet ne isompana.

Mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä? Tuntuu siltä, että globaalisti monet toimitusjohtajat kokevat ilmastonmuutoksen niin isona ja kaukaisena asiana, että he edelleen haluavat fokusoitua helpommin hallittaviin ja arvioitaviin riskeihin. Henkilökohtaisesti olen tästä lähestymistavasta erittäin huolestunut, jopa pettynyt. Onneksi tilanne Suomessa sekä pääosin muissa Pohjoismaissa on selvästi parempi. Suomalaisista toimitusjohtajista jo 64 % on ottanut omassa riskienhallinnassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset seurantaan.

Kysyttäessä toimitusjohtajilta, mitä asioita heidän pitäisi tulevaisuudessa mitata ja raportoida tarkemmin, 43 % kertoi, että ympäristöasioita pitäisi pystyä tulevaisuudessa mittaamaan ja myös raportoimaan paremmin ja tarkemmin.

Selvää on, että regulaattorit ympäri maailmaa ovat tästä samaa mieltä ja erilaisia vaatimuksia ympäristö- ja ilmastoasioiden raportoinnille tulemme näkemään tulevaisuudessa entistäkin enemmän.

Euroopan unioni näyttää tässä tietä Kestävän rahoituksen lakipaketillaan, joka vaatii jo nyt finanssimarkkinatoimijoilta ESG-asioista raportointia. Tulevan taksonomiaa koskevan asetuksen myötä näitä velvoitteita tulee myös reaalitalouden yrityksille.

Kuten johtajaguru Peter Druckerin väitetään sanoneen: “Sitä saat, mitä mittaat.” Jos yritykset vapaaehtoisesti tai sitten regulaattorin pakottamana alkavat raportoida ympäristö- ja ilmastoasioista järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi ja alkavat soveltaa samaa tarkkuutta ja kuria, jota yleensä nähdään taloudellisen raportoinnin puolella, tulisi tällä varmasti olemaan vaikutusta myös todellisiin ilmastotekoihin.

CEO Survey 2021: CEOs believe their organisations need to do more to ‘measure’ and especially more to ‘report’ on their environmental impact

Yritykset maissa, jotka ovat alttiimpia luonnonmullistuksille, ovat heikoiten valmistautuneita näiden riskien hallintaan

Ehkä huolestuttavin tulos tutkimuksesta nähdään alla olevasta kuvasta. Maakohtaiset tulokset osoittavat varsin selvän negatiivisen korrelaation maan luonnonmullistuksille (esim. maanjäristykset, tsunamit, tulvat, hirmumyrskyt, kuivuus jne.) altistumisen todennäköisyyden ja yritysten varautumisen ilmastoon liittyviin riskeihin nähden. 

Eniten altistuneiden maiden yritykset, jotka ovat yleensä myös suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajien joukossa, eivät todennäköisesti ole sisällyttäneet myöskään ilmastonmuutosta yleiseen riskienhallintaansa. 

Ilahduttavaa tässä tarkastelussa on nähdä, että vaikka Suomessa ei lähtökohtaisesti ole suurta riskiä luonnonmullistuksille, suomalaisten yritysten valmius huomoida ilmastoon liittyvät riskit omassa riskienhallinnassaan on maailman kärkitasoa. Tämä vastaa hyvin myös omaa käsitystäni eri yhtiöiden tilanteista ja siitä vakavuudesta, jolla suomalaiset toimitusjohtajat ilmastoon liittyviin riskeihin suhtautuvat.

CEO Survey 2021: Companies in countries with the highest exposure to natural hazards are less prepared for climate change risk

Energiatoimialalla on keskeinen rooli kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen kertoi PwC:n toimitusjohtajatutkimuksen tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021 näkemyksenään, että ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nyt viimeistään nousseet yritysten päätöksenteon keskiöön. On vaikea kuvitella yhtään isompaa yhtiötä, joka voisi sanoa, että asia ei heitä jollakin tavalla koskettaisi. Jokaisen yhtiön täytyy tässä tilanteessa miettiä omat päästönsä sekä oman tuotantoketjunsa päästöjen tilanne. On myös pohdittava, miten ne omalla toiminnallaan omien asiakkaidensa päästöjen vähentämisen tavoitteita jatkossa palvelevat.

Mitä ilmastonmuutoksen torjumisen taloudellisiin resursseihin tulee, nosti Johanna esiin omassa puheenvuorossaan tiettyjen toimialojen keskeisen aseman ilmastonmuutoksen hallinnassa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energiatoimiala on yksi näistä aloista. 

Vuonna 2018 Euroopan kasvihuonepäästöistä 29 % tuli sähkön ja lämmön tuotannosta. Energiatoimialan uudistaminen tulee vaatimaan valtavia taloudellisia resursseja. Johannan mukaan Euroopalla ei kertakaikkiaan ole varaa täysin uuden energiajärjestelmän luomiseen. Jotta Eurooppa noudattaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja pystyisi vähentämään kasvihuonepäästöjä tavoitellut 40 % vuoteen 2030 mennessä sen aikaisesta tavoitteesta, on vuosittainen investointivaje Euroopan komission laatimien laskelmien mukaan jopa 180 miljardia euroa. Kysymys on siitä, että onko Euroopalla tällaisia varoja ja resursseja?

Johannan mukaan tarvitaan nopeasti eri sektoreiden yhteistyötä siihen, minkälaisella energiajärjestelmällä näihin tavoitteisiin päästäisiin käytettävissä olevien taloudellisten resurssien rajoissa. Johanna nosti esille näkemyksen siitä, miten vety on näissä keskusteluissa keskeisessä asemassa ja miten olemassa olevaa kaasun infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää tehokkaasti vetytalouteen siirtymisessä. 

Suomalaiset yhtiöt ovat ilmastonmuutokseen liittyvissä teoissa maailman kärkipäätä. Pitäkäämme kiinni suomalaisten yritysten hyvästä asemasta jatkossakin. Ilmastonmuutos on iso uhka maailmalle, mutta kuten Johanna Lamminen tilaisuudessamme totesi, se on myös erittäin suuri mahdollisuus yrityksille.

 

Jos et vielä lukenut aikaisempia kirjoituksiani CEO Survey -tuloksista, voit lukea ne tästä:

Pandemia ja kyberuhkat toimitusjohtajien huolien kärjessä

Suomalaisjohtajat luottavat oman yhtiönsä kasvuun

Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua

Mitä toimitusjohtajat ajattelevat tulevaisuudesta?