Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC:n CEO Surveyn tulokset kertovat toimitusjohtajien ennätyksellisen suuresta optimismista maailmantalouteen. Jopa kolme neljästä toimitusjohtajasta uskoo talouden kasvun parantuvan vuonna 2021. Yli kolmannes johtajista luottaa lisäksi oman yhtiöstä kasvun mahdollisuuksiin seuraavan vuoden aikana. Toimitusjohtajat näkevät kuitenkin myös isoja uhkia, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksiin. Tällaisista kasvua uhkaavista riskeistä suurimmat olivat tutkimuksen mukaan pandemia ja muut terveyskriisit sekä kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. 
Omasta mielestäni valitettavaa oli huomata, että ilmastoon liittyvät asiat eivät olleet toimitusjohtajatutkimuksen mukaan nousseet monessakaan mielessä prioriteettien kärkipäähän, ehkä Pohjoismaita lukuunottamatta.
<h2>Ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä</h2>
Suomalaisin silmin tulkittuna toimitusjohtajakyselyn tuloksista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä. Ikävä kyllä johtopäätös ei välttämättä ole edes väärä, sillä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat eri puolilla maailmaa ovat hyvin eri prioriteeteilla toimitusjohtajien agendoilla. 
Vain 30 % kertoi olevansa erittäin huolissaan ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkista oman yrityksensä kasvunäkymille. Edellisen vuoden tutkimuksessa erittäin huolissaan oli 24 % toimitusjohtajista. Tämä saattaa tuntua merkittävältä hypyltä, mutta ottaen huomioon, että toimitusjohtajien huolet lähes kaikista riskeistä olivat nousseet edellisestä vuodesta, kasvu on vain marginaalista. Vielä hämmästyttävämmältä tulokselta kuulostaa se, että 27 % toimitusjohtajista vastasi, että he eivät ole ollenkaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta.
Tämän lisäksi vain 40 % tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista kertoi, että he ovat konkreettisesti ottaneet ilmastonmuutokseen liittyvät uhat osaksi yritystensä konkreettisia riskienhallinnan toimenpiteitä.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18230 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: Only 40% of CEOs have factored climate change into their strategic risk management activities globally" width="750" height="428" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb-300x171.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
Klikkaamalla kuvia näet ne isompana.
Mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä? Tuntuu siltä, että globaalisti monet toimitusjohtajat kokevat ilmastonmuutoksen niin isona ja kaukaisena asiana, että he edelleen haluavat fokusoitua helpommin hallittaviin ja arvioitaviin riskeihin. Henkilökohtaisesti olen tästä lähestymistavasta erittäin huolestunut, jopa pettynyt. Onneksi tilanne Suomessa sekä pääosin muissa Pohjoismaissa on selvästi parempi. Suomalaisista toimitusjohtajista jo 64 % on ottanut omassa riskienhallinnassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset seurantaan.
Kysyttäessä toimitusjohtajilta, mitä asioita heidän pitäisi tulevaisuudessa mitata ja raportoida tarkemmin, 43 % kertoi, että ympäristöasioita pitäisi pystyä tulevaisuudessa mittaamaan ja myös raportoimaan paremmin ja tarkemmin. 
<blockquote>Selvää on, että regulaattorit ympäri maailmaa ovat tästä samaa mieltä ja erilaisia vaatimuksia ympäristö- ja ilmastoasioiden raportoinnille tulemme näkemään tulevaisuudessa entistäkin enemmän. </blockquote>
Euroopan unioni näyttää tässä tietä Kestävän rahoituksen lakipaketillaan, joka vaatii jo nyt finanssimarkkinatoimijoilta ESG-asioista raportointia. Tulevan taksonomiaa koskevan asetuksen myötä näitä velvoitteita tulee myös reaalitalouden yrityksille.
Kuten johtajaguru Peter Druckerin väitetään sanoneen: &#8220;Sitä saat, mitä mittaat.&#8221; Jos yritykset vapaaehtoisesti tai sitten regulaattorin pakottamana alkavat raportoida ympäristö- ja ilmastoasioista järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi ja alkavat soveltaa samaa tarkkuutta ja kuria, jota yleensä nähdään taloudellisen raportoinnin puolella, tulisi tällä varmasti olemaan vaikutusta myös todellisiin ilmastotekoihin.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18232 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: CEOs believe their organisations need to do more to ‘measure’ and especially more to ‘report’ on their environmental impact" width="750" height="484" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb-300x194.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
<h2>Yritykset maissa, jotka ovat alttiimpia luonnonmullistuksille, ovat heikoiten valmistautuneita näiden riskien hallintaan</h2>
Ehkä huolestuttavin tulos tutkimuksesta nähdään alla olevasta kuvasta. Maakohtaiset tulokset osoittavat varsin selvän negatiivisen korrelaation maan luonnonmullistuksille (esim. maanjäristykset, tsunamit, tulvat, hirmumyrskyt, kuivuus jne.) altistumisen todennäköisyyden ja yritysten varautumisen ilmastoon liittyviin riskeihin nähden. 
Eniten altistuneiden maiden yritykset, jotka ovat yleensä myös suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajien joukossa, eivät todennäköisesti ole sisällyttäneet myöskään ilmastonmuutosta yleiseen riskienhallintaansa. 
Ilahduttavaa tässä tarkastelussa on nähdä, että vaikka Suomessa ei lähtökohtaisesti ole suurta riskiä luonnonmullistuksille, suomalaisten yritysten valmius huomoida ilmastoon liittyvät riskit omassa riskienhallinnassaan on maailman kärkitasoa. Tämä vastaa hyvin myös omaa käsitystäni eri yhtiöiden tilanteista ja siitä vakavuudesta, jolla suomalaiset toimitusjohtajat ilmastoon liittyviin riskeihin suhtautuvat.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/CEO-Survey-2021-Exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk.pdf" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18233 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: Companies in countries with the highest exposure to natural hazards are less prepared for climate change risk" width="750" height="447" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb-300x179.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
<h2>Energiatoimialalla on keskeinen rooli kasvihuonepäästöjen vähentämisessä</h2>
Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen kertoi PwC:n toimitusjohtajatutkimuksen tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021 näkemyksenään, että ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nyt viimeistään nousseet yritysten päätöksenteon keskiöön. On vaikea kuvitella yhtään isompaa yhtiötä, joka voisi sanoa, että asia ei heitä jollakin tavalla koskettaisi. Jokaisen yhtiön täytyy tässä tilanteessa miettiä omat päästönsä sekä oman tuotantoketjunsa päästöjen tilanne. On myös pohdittava, miten ne omalla toiminnallaan omien asiakkaidensa päästöjen vähentämisen tavoitteita jatkossa palvelevat.
Mitä ilmastonmuutoksen torjumisen taloudellisiin resursseihin tulee, nosti Johanna esiin omassa puheenvuorossaan tiettyjen toimialojen keskeisen aseman ilmastonmuutoksen hallinnassa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energiatoimiala on yksi näistä aloista. 
Vuonna 2018 Euroopan kasvihuonepäästöistä 29 % tuli sähkön ja lämmön tuotannosta. Energiatoimialan uudistaminen tulee vaatimaan valtavia taloudellisia resursseja. Johannan mukaan Euroopalla ei kertakaikkiaan ole varaa täysin uuden energiajärjestelmän luomiseen. Jotta Eurooppa noudattaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja pystyisi vähentämään kasvihuonepäästöjä tavoitellut 40 % vuoteen 2030 mennessä sen aikaisesta tavoitteesta, on vuosittainen investointivaje Euroopan komission laatimien laskelmien mukaan jopa 180 miljardia euroa. Kysymys on siitä, että onko Euroopalla tällaisia varoja ja resursseja?
Johannan mukaan tarvitaan nopeasti eri sektoreiden yhteistyötä siihen, minkälaisella energiajärjestelmällä näihin tavoitteisiin päästäisiin käytettävissä olevien taloudellisten resurssien rajoissa. Johanna nosti esille näkemyksen siitä, miten vety on näissä keskusteluissa keskeisessä asemassa ja miten olemassa olevaa kaasun infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää tehokkaasti vetytalouteen siirtymisessä. 
Suomalaiset yhtiöt ovat ilmastonmuutokseen liittyvissä teoissa maailman kärkipäätä. Pitäkäämme kiinni suomalaisten yritysten hyvästä asemasta jatkossakin. Ilmastonmuutos on iso uhka maailmalle, mutta kuten Johanna Lamminen tilaisuudessamme totesi, se on myös erittäin suuri mahdollisuus yrityksille.
&nbsp;
Jos et vielä lukenut aikaisempia kirjoituksiani CEO Survey -tuloksista, voit lukea ne tästä:
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/pandemia-ja-kyberuhkat-toimitusjohtajien-huolien-karjessa">Pandemia ja kyberuhkat toimitusjohtajien huolien kärjessä</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/suomalaisjohtajat-luottavat-oman-yhtionsa-kasvuun">Suomalaisjohtajat luottavat oman yhtiönsä kasvuun</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/johtajien-luottamus-kasvuun-ennustaa-talouden-todellista-kasvua">Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/mita-toimitusjohtajat-ajattelevat-tulevaisuudesta">Mitä toimitusjohtajat ajattelevat tulevaisuudesta?</a>

Miten toimitusjohtajat suhtautuvat ilmastonmuutokseen?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Kilpailukyky syntyy inhimillisestä osaamisesta

Global CEO Survey

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa