PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

PwC:n CEO Surveyn tulokset kertovat toimitusjohtajien ennätyksellisen suuresta optimismista maailmantalouteen. Jopa kolme neljästä toimitusjohtajasta uskoo talouden kasvun parantuvan vuonna 2021. Yli kolmannes johtajista luottaa lisäksi oman yhtiöstä kasvun mahdollisuuksiin seuraavan vuoden aikana. Toimitusjohtajat näkevät kuitenkin myös isoja uhkia, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksiin. Tällaisista kasvua uhkaavista riskeistä suurimmat olivat tutkimuksen mukaan pandemia ja muut terveyskriisit sekä kyberturvallisuuteen liittyvät riskit. 
Omasta mielestäni valitettavaa oli huomata, että ilmastoon liittyvät asiat eivät olleet toimitusjohtajatutkimuksen mukaan nousseet monessakaan mielessä prioriteettien kärkipäähän, ehkä Pohjoismaita lukuunottamatta.
<h2>Ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä</h2>
Suomalaisin silmin tulkittuna toimitusjohtajakyselyn tuloksista voisi vetää sellaisen johtopäätöksen, että ilmastonmuutos ei ole vielä globaalisti toimitusjohtajien agendan kärkipäässä. Ikävä kyllä johtopäätös ei välttämättä ole edes väärä, sillä ilmastonmuutokseen liittyvät asiat eri puolilla maailmaa ovat hyvin eri prioriteeteilla toimitusjohtajien agendoilla. 
Vain 30 % kertoi olevansa erittäin huolissaan ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkista oman yrityksensä kasvunäkymille. Edellisen vuoden tutkimuksessa erittäin huolissaan oli 24 % toimitusjohtajista. Tämä saattaa tuntua merkittävältä hypyltä, mutta ottaen huomioon, että toimitusjohtajien huolet lähes kaikista riskeistä olivat nousseet edellisestä vuodesta, kasvu on vain marginaalista. Vielä hämmästyttävämmältä tulokselta kuulostaa se, että 27 % toimitusjohtajista vastasi, että he eivät ole ollenkaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta.
Tämän lisäksi vain 40 % tutkimukseen osallistuneista toimitusjohtajista kertoi, että he ovat konkreettisesti ottaneet ilmastonmuutokseen liittyvät uhat osaksi yritystensä konkreettisia riskienhallinnan toimenpiteitä.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18230 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: Only 40% of CEOs have factored climate change into their strategic risk management activities globally" width="750" height="428" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-climate-change-as-a-strategic-risk-thumb-300x171.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
Klikkaamalla kuvia näet ne isompana.
Mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä? Tuntuu siltä, että globaalisti monet toimitusjohtajat kokevat ilmastonmuutoksen niin isona ja kaukaisena asiana, että he edelleen haluavat fokusoitua helpommin hallittaviin ja arvioitaviin riskeihin. Henkilökohtaisesti olen tästä lähestymistavasta erittäin huolestunut, jopa pettynyt. Onneksi tilanne Suomessa sekä pääosin muissa Pohjoismaissa on selvästi parempi. Suomalaisista toimitusjohtajista jo 64 % on ottanut omassa riskienhallinnassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset seurantaan.
Kysyttäessä toimitusjohtajilta, mitä asioita heidän pitäisi tulevaisuudessa mitata ja raportoida tarkemmin, 43 % kertoi, että ympäristöasioita pitäisi pystyä tulevaisuudessa mittaamaan ja myös raportoimaan paremmin ja tarkemmin. 
<blockquote>Selvää on, että regulaattorit ympäri maailmaa ovat tästä samaa mieltä ja erilaisia vaatimuksia ympäristö- ja ilmastoasioiden raportoinnille tulemme näkemään tulevaisuudessa entistäkin enemmän. </blockquote>
Euroopan unioni näyttää tässä tietä Kestävän rahoituksen lakipaketillaan, joka vaatii jo nyt finanssimarkkinatoimijoilta ESG-asioista raportointia. Tulevan taksonomiaa koskevan asetuksen myötä näitä velvoitteita tulee myös reaalitalouden yrityksille.
Kuten johtajaguru Peter Druckerin väitetään sanoneen: &#8220;Sitä saat, mitä mittaat.&#8221; Jos yritykset vapaaehtoisesti tai sitten regulaattorin pakottamana alkavat raportoida ympäristö- ja ilmastoasioista järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi ja alkavat soveltaa samaa tarkkuutta ja kuria, jota yleensä nähdään taloudellisen raportoinnin puolella, tulisi tällä varmasti olemaan vaikutusta myös todellisiin ilmastotekoihin.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18232 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: CEOs believe their organisations need to do more to ‘measure’ and especially more to ‘report’ on their environmental impact" width="750" height="484" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-measuring-and-reporting-environmental-impact-thumb-300x194.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
<h2>Yritykset maissa, jotka ovat alttiimpia luonnonmullistuksille, ovat heikoiten valmistautuneita näiden riskien hallintaan</h2>
Ehkä huolestuttavin tulos tutkimuksesta nähdään alla olevasta kuvasta. Maakohtaiset tulokset osoittavat varsin selvän negatiivisen korrelaation maan luonnonmullistuksille (esim. maanjäristykset, tsunamit, tulvat, hirmumyrskyt, kuivuus jne.) altistumisen todennäköisyyden ja yritysten varautumisen ilmastoon liittyviin riskeihin nähden. 
Eniten altistuneiden maiden yritykset, jotka ovat yleensä myös suurimpien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajien joukossa, eivät todennäköisesti ole sisällyttäneet myöskään ilmastonmuutosta yleiseen riskienhallintaansa. 
Ilahduttavaa tässä tarkastelussa on nähdä, että vaikka Suomessa ei lähtökohtaisesti ole suurta riskiä luonnonmullistuksille, suomalaisten yritysten valmius huomoida ilmastoon liittyvät riskit omassa riskienhallinnassaan on maailman kärkitasoa. Tämä vastaa hyvin myös omaa käsitystäni eri yhtiöiden tilanteista ja siitä vakavuudesta, jolla suomalaiset toimitusjohtajat ilmastoon liittyviin riskeihin suhtautuvat.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/CEO-Survey-2021-Exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk.pdf" target="_blank" rel="noopener"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone wp-image-18233 size-full" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb.jpg" alt="CEO Survey 2021: Companies in countries with the highest exposure to natural hazards are less prepared for climate change risk" width="750" height="447" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb.jpg 750w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2021/05/ceo-survey-2021-exposure-to-natural-hazards-and-preparedness-for-climate-change-risk-thumb-300x179.jpg 300w" sizes="(max-width: 750px) 100vw, 750px" /></a>
<h2>Energiatoimialalla on keskeinen rooli kasvihuonepäästöjen vähentämisessä</h2>
Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen kertoi PwC:n toimitusjohtajatutkimuksen tulosten julkistustilaisuudessa 23.3.2021 näkemyksenään, että ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nyt viimeistään nousseet yritysten päätöksenteon keskiöön. On vaikea kuvitella yhtään isompaa yhtiötä, joka voisi sanoa, että asia ei heitä jollakin tavalla koskettaisi. Jokaisen yhtiön täytyy tässä tilanteessa miettiä omat päästönsä sekä oman tuotantoketjunsa päästöjen tilanne. On myös pohdittava, miten ne omalla toiminnallaan omien asiakkaidensa päästöjen vähentämisen tavoitteita jatkossa palvelevat.
Mitä ilmastonmuutoksen torjumisen taloudellisiin resursseihin tulee, nosti Johanna esiin omassa puheenvuorossaan tiettyjen toimialojen keskeisen aseman ilmastonmuutoksen hallinnassa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energiatoimiala on yksi näistä aloista. 
Vuonna 2018 Euroopan kasvihuonepäästöistä 29 % tuli sähkön ja lämmön tuotannosta. Energiatoimialan uudistaminen tulee vaatimaan valtavia taloudellisia resursseja. Johannan mukaan Euroopalla ei kertakaikkiaan ole varaa täysin uuden energiajärjestelmän luomiseen. Jotta Eurooppa noudattaisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja pystyisi vähentämään kasvihuonepäästöjä tavoitellut 40 % vuoteen 2030 mennessä sen aikaisesta tavoitteesta, on vuosittainen investointivaje Euroopan komission laatimien laskelmien mukaan jopa 180 miljardia euroa. Kysymys on siitä, että onko Euroopalla tällaisia varoja ja resursseja?
Johannan mukaan tarvitaan nopeasti eri sektoreiden yhteistyötä siihen, minkälaisella energiajärjestelmällä näihin tavoitteisiin päästäisiin käytettävissä olevien taloudellisten resurssien rajoissa. Johanna nosti esille näkemyksen siitä, miten vety on näissä keskusteluissa keskeisessä asemassa ja miten olemassa olevaa kaasun infrastruktuuria voitaisiin hyödyntää tehokkaasti vetytalouteen siirtymisessä. 
Suomalaiset yhtiöt ovat ilmastonmuutokseen liittyvissä teoissa maailman kärkipäätä. Pitäkäämme kiinni suomalaisten yritysten hyvästä asemasta jatkossakin. Ilmastonmuutos on iso uhka maailmalle, mutta kuten Johanna Lamminen tilaisuudessamme totesi, se on myös erittäin suuri mahdollisuus yrityksille.
&nbsp;
Jos et vielä lukenut aikaisempia kirjoituksiani CEO Survey -tuloksista, voit lukea ne tästä:
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/pandemia-ja-kyberuhkat-toimitusjohtajien-huolien-karjessa">Pandemia ja kyberuhkat toimitusjohtajien huolien kärjessä</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/suomalaisjohtajat-luottavat-oman-yhtionsa-kasvuun">Suomalaisjohtajat luottavat oman yhtiönsä kasvuun</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/johtajien-luottamus-kasvuun-ennustaa-talouden-todellista-kasvua">Johtajien luottamus kasvuun ennustaa talouden todellista kasvua</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/mita-toimitusjohtajat-ajattelevat-tulevaisuudesta">Mitä toimitusjohtajat ajattelevat tulevaisuudesta?</a>

Miten toimitusjohtajat suhtautuvat ilmastonmuutokseen?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Kati Tammilehto on nimitetty PwC Suomen vastuullisuusjohtajaksi

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Global CEO Survey

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin